Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä Tilaa RSS-syöte

Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
31.12.2019
Hanna Mensonen, Heidi Pauna ja Samu Vatanen

Riippuvuus kotihoidosta ja epätietoisuus siitä, kuka on tulossa kotiisi ja mihin aikaan, saattaa herättää ahdistavia tuntemuksia kotihoidon asiakkaalle tämän omassa kodissa, paikassa, jonka pitäisi tuntua turvalliselta ja yksityiseltä.  Mikään muu ikäryhmä ei kohtaa omassa kodissaan niin paljon vieraita ihmisiä kuin ikääntyneet. Hoitajien suuri vaihtuvuus kotihoidossa aiheuttaa turvattomuutta ja epämukavuutta kotona asuvalle ikääntyneelle. Oman kodin ja itsemääräämisoikeuden tunne haavoittuu, kun ovesta tulee hoitaja, jonka kasvoja ei tunnista, eikä hänen nimeään tai saapumisaikaansa voi tietää. Nämä hoitajien vaihtuvuuteen liittyvät uutiset ovat tänä päivänä harmittavan yleisiä, ja myös hoitajat kokevat riittämättömyyttä ja stressiä asian vuoksi. Vaihtuvuuden tuomiin haasteisiin on hankala lähteä tekemään muutosta tuosta vain, mutta voisimme pystyä lieventämään monen kotihoidon asiakkaan kokemaa turvattomuuden ja epävarmuuden tunnetta. Kotihoidon haasteita ovat muun muassa asiakkaan vaikuttamismahdollisuudet palvelun ajankohtaan, asiakkaan mielipiteen huomioiminen ja yksityisyyden kunnioittaminen. Lisäksi ongelmina näyttäytyivät hoitajien tiheä vaihtuvuus, tiedonkulun ja yhteydensaannin ongelmat. (Mikkonen 2015: 65–75.) Ikääntyneillä on oltava mahdollisuus toimintakyvystään ja iästään riippumatta elää omanlaistaan hyvää elämää omassa yhteisössään. Hyvä elämänlaatu ei ole pelkästään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tai hoidon ja huolenpidon tarpeenarviointia ja siihen vastaamista. Kyse on hyvän elämän edistämisestä eli myös itsemääräämisoikeuden ja toimivan arjen turvaamisesta. (Sisäministeriön julkaisu 2018: 22–30.) Älykäs sovellus -kokeilu tukemaan kotihoitoa Osana geronomiopintojamme saimme mahdollisuuden lähteä kehittelemään iäkkäille turvallisempaa kotiympäristöä. Ideoimme projektiryhmässämme sovelluksen, jota käytettäisiin mobiililaitteella, kuten tabletilla, ja jonka tarkoitus olisi lieventää kotona asuvan iäkkään epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta. Kolmen hengen työryhmässämme oli jo ennestään kokemusta kotihoidosta ja ikäteknologian kehittämisestä mutta ennen kaikkea luovuutta ja ennakkoluulotonta asennetta ryhtyä kehittämään jotain aivan uutta. Kysymyksessä on tässä vaiheessa kuvitteellinen mutta kenties lähitulevaisuudessa käytössä oleva sovellus, joka hyödyntäisi reaaliaikaisesti hoitajien päivittäin työssään käyttämän mobiili-sovelluksen dataa. Sovellus osaisi näin arvioida hoitajan saapumisajan – aivan kuten esimerkiksi suositut ruoantoimitussovellukset Foodora ja Wolt tai kyytipalvelu Über. Kun sovellus pystyisi arvioimaan hoitajan käyntiajankohdan ja kertoisi sen asiakkaalle tablet-laitteen kautta, asiakas voisi esimerkiksi suunnitella omaa aamu- sekä päiväohjelmaansa. Tämän lisäksi sovellus näyttäisi ruudulla hoitajan kuvan ja nimen. Sovelluksen avulla vältyttäisiin myös turhilta soitoilta, joita tulee hoitajan saapumisajankohtaan liittyen. Sovelluksen avulla asiakkaalla olisi mahdollisuus halutessaan antaa suoraa palautetta käynnin jälkeen, suullisesti tai vain painamalla hymy- tai hapannaamanappia. Tämä antaisi asiakkaalle tunteen omasta vaikuttavuudesta kotihoidon käynteihin, sillä palautteesta on hyötyä kotihoidon kehittämisen ja parantamisen kannalta. Haluamme lopuksi korostaa, että sovellus ei vielä ole käytössä, vaan tällä hetkellä idean tasolla. Jotta ideoimamme innovaatio olisi helpompi ymmärtää, teimme näytevideon sovelluksen toiminnasta. Teknologian hyöty hoitoalalla Kotipalvelutoimijan Stellan ja videografisen tutkimustoimisto Sailorin teettämän tutkimuksen mukaan kotona asuvan iäkkään turvallisuuden tunnetta ja luottamusta omaan toimintakykyyn vahvistaa kotihoitoa täydentävä terveysteknologia. Se myös takaa, että omainenkin voi nukkua rauhassa ja voida paremmin. (Stella 2018.) Digitalisaation rantautuminen sosiaalialan sektorille on tuonut helpotusta sekä asiakkaille että työntekijöille. Teknologiaa hyödynnetään jo nyt hoitoalalla ja tulevaisuudessa koko ajan enemmän. Uusille teknologisille innovaatioille on tarvetta hoito- ja hoivatyössä, jotta sosiaali- ja terveyspalveluista voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin asiakasta palvelevia. Vanhuspalveluissa käytettävän teknologian suurin tavoite on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja alatavoitteena voi olla hoitotyön prosessien tehostaminen ja sujuvoittaminen (Melkas & Raappana 2009: 9). Sovelluksesta voisi kehittää koeversion. Ennen varsinaisen sovelluksen kehittämistä ja lanseeraamista markkinoille olisi hyvä kerätä koeversiosta rakentavaa palautetta mahdollisilta käyttäjiltä, jotta sen tarkoitus ja käyttö olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä. Tämän avulla sovellukseen voisi myös lisätä ja kehittää erilaisia toimintoja. Ikääntyneet ja heidän omaisensa voitaisiin ottaa mukaan sovelluksen kehittämiseen kaikissa sen vaiheissa. Tällä tavalla varmistettaisiin se, että kehitettävä teknologia on ikäihmisten näköistä! Kirjoittajat: Hanna Mensonen, joulukuussa 2019 valmistuva geronomi (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Heidi Pauna, joulukuussa 2019 valmistuva geronomi (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Samu Vatanen, joulukuussa 2019 valmistuva geronomi (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Melkas, Helinä & Raappana Anu 2009. Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Lahti: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Saatavilla osoitteessa: <http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/esitteet-1/opas_teknologiapaatosten_ja_teknologian_kayton_tueksi>. Luettu 9.11.2019. Mikkonen, Hanna-Mari 2015. Kotihoidon laadun pirulliset ongelmat ja pohdintoja ongelmien ratkaisuksi. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen Yliopisto. Saatavana osoitteessa: <http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150423/urn_nbn_fi_uef-20150423.pdf>. Luettu 5.9.2019. Sisäministeriö 2018. Turvallinen elämä ikääntyneille, toimintaohjelman päivitys. Sisäministeriön julkaisu 6/2018. Saatavana osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160520/6%202018%20SM%20Turvallinen%20elama%20ikaantyneille.pdf>. Luettu 6.9.2019. Stella 2019. Ideat ja uutiset: Tutkimus vahvistaa: kotihoitoa täydentävä terveysteknologia kasvattaa iäkkään turvallisuudentunnetta ja luottamusta omaan toimintakykyyn. Saatavana osoitteessa: <https://www.stella.fi/vinkit-uutiset/tutkimus-terveysteknologia-kasvattaa-luottamusta>. Luettu 5.9.2019.

Lue lisää

Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
16.12.2019
Johanna Juola

Olen 87-vuotias kuulovammainen ja käytän kuulokojetta päivittäin. En kuule kunnolla, kun palovaroittimeni tai ovikelloni soi. En pysy keskustelussa mukana, kun puhujia on useita ja kaikki puhuvat yhtä aikaa. Kuulokojeeni ei aina erota taustamelusta sinun puhettasi. Kuule minua, kun kerron, miten voit auttaa minua kuulemaan.” Kuulovammaa kuvataan usein näkymättömäksi vammaksi, koska se ei näy ihmisestä ulospäin. Kuulovamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen elämään monella osa-alueella. Ikääntyneellä kuulovammaisella on haasteita toimintakyvyssä, päivittäisessä elämässä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (Hannula 2011; Sorri & Huttunen 2016). Kuuloaistin ollessa heikentynyt, pelkällä äänellä annettu viesti vääristyy tai jää kokonaan huomioimatta. Ulkopuolisuuden tunne ja turhautuminen lisääntyvät ja sosiaalinen elämä kaventuu, kun ei kuule, mitä puhutaan tai kuulee vain osia keskustelusta. (Friauf 2014.) Näiden seikkojen vuoksi ikääntyneillä kuulovammaisilla on palveluiden ja tuotteiden suhteen erilaisia tarpeita. Näistä tarpeista on koostettu suositukset siitä, miten ikääntynyt kuulovammainen tulee ottaa huomiin suunniteltaessa ja kehitettäessä digitaalisia palveluita ja tuotteita. Suositukset on koostettu haastattelemalla Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen ikääntyneitä kuulovammaisia asiakkaita ja heidän kanssaan työskenteleviä hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Haastatteluiden lisäksi HIPPA- Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankeen lokakuun 2019 Helsingin kehittäjäklubifoorumin osallistujat ovat arvioineet suositukset ja antaneet niistä kirjallista palautetta. Suositukset Suositukset ovat jaettu neljäksi teemaksi. Jokaisen teeman alle on nostettu asioita ikääntyneen kuulovammaisen tarpeista ja haasteista. Suositukset toimivat muistilistana asioista, joita on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa ikääntyneille ja erityisesti ikääntyneille kuulovammaisille suunnattuja digitaalisia palveluita ja tuotteita. Suositukset teemoittain: Ikääntyneen huomioimisen keskeinen asia on ottaa ikääntynyt mukaan häntä koskeviin asioihin ja päätöksen tekoon. Vertaisten, läheisten ja ammattilaisten tuen tiedostaminen ja tuen hyödyntäminen prosessin eri vaiheissa tukee ikääntyneen omaa toimijuutta. Ikääntyneiden kuulovammaisen tarpeet liittyvät päivittäiseen elämään ja siihen liittyviin asioihin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja osallistumisen mahdollistaminen ovat tärkeässä roolissa ikääntyneen arjessa. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa ja tarvitsee tukea sekä tietoa palveluista ja tuotteista sekä niiden sisällöistä. Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä huomioitavaa on, että palvelun tai tuotteen digitaalisuus on vain yksi ominaisuus, jonka merkitys on ikääntyneelle kuulovammaiselle vähäinen. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa palvelun ja tuotteen olevan yksinkertainen ja toimintavarma, ja sen käytettävyyden pitää olla siihen toimintaan, johon se on tarkoitettu. Ikääntynyt kuulovammainen hyötyy ennaltaehkäisevistä toiminnasta silloin, kun otetaan käyttöön uusi palvelu tai tuote. Näin ikääntynyt kuulovammainen saa riittävästi aikaa asian opetteluun ennen mahdollista toimintakyvyn muutoksia. Konkreettisia tarpeita palveluille ja tuotteille kohdassa on tiivistetysti neljä konkreettista asiaa, jotka nousivat ikääntyneiden kuulovammaisten ja ammattilaisten haastatteluissa esille. Nämä asiat ovat sellaisia, että ne ovat hyödyllisiä kaikille ikääntyneille riippumatta toimintakyvyn haasteista. Lisäksi näiden kohtien toteuttaminen palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa on asiakaslähtöistä. Erilaisia tuotteita ja palveluita suunniteltaessa varsinkin ikääntyneille lähtökohtana tulee olla palvelun käyttäjä eivätkä esimerkiksi teknologiset ja digitaaliset mahdollisuudet. Palvelun tai tuotteen tarve lähtee siis aina käyttäjästä. (Leikas 2014; Raappana & Melkas 2009.) Aktiivista toimijuutta Ikääntyneen kuulovammaisen ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten mukaan ottaminen digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelemiseen ja kehittämiseen antaa yritykselle ensiarvoisen tärkeää tietoa suhteessa palvelun tai tuotteen tarvitsemiin ominaisuuksiin. Käyttäjiltä saatu tieto auttaa tuottamaan palveluita ja tuotteita oikeaan tarpeeseen. Ikääntyneet kuulovammaiset ja ammattilaiset hyötyvät erilaisesta tuesta, jota he saavat vertaisilta, läheisiltä, ikääntyneiden omaisilta ja kollegoiltaan. Toimintakyvyn ylläpidon näkökulmasta palvelut ja tuotteet on saatava ikääntyneiden käyttöön jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin toimintakyvyn vajaus kasvaa liian suureksi. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa olla myös elämänsä ehtoopuolella aktiivinen toimija omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Nykyisille palveluiden piirissä oleville sukupolville ei ole tärkeää palvelun tai tuotteen tuottamistapa, vaan tärkeäksi nousee palvelun ja tuotteen tarkoituksenmukaisuus siihen toimintaan, mihin se on tarkoitettu. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa siis olla toimija elämänsä loppuun saakka omista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista rajoituksista huolimatta. Ota heidät siis mukaan suunnitelmiisi! Kirjoittaja: Johanna Juola, toimintaterapeutti (AMK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelmasta joulukuussa 2019 valmistunut, ikääntyneiden kuuloasioihin erikoistunut vanhustyön ammattilainen. Teksti ja kuvat: Johanna Juola Lähteet: Friauf, E. 2014. Hearing. e-Neuroforum 3∙2014. Saatavana osoitteessa: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs13295-014-0062-8.pdf Hannula, Samuli 2011.  Hearing among older adults ─ an epidemological study. Acta University Oulu D1132. Oulu: Oulun yliopisto. Saatavana osoitteessa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9632-1 HIPPA-hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. Saatavana osoitteessa:  https://hippa.metropolia.fi/ Leikas, Jaana 2014. Ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu. Teoksessa Leikas, Jaana (toim.): Ikäteknologia. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl. Tutkimuksia 2, 2014. Vanhustyön keskusliitto. Raappana, Anu & Melkas, Helinä 2009. Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Opas teknologia päätösten ja teknologian käytön tueksi. Lahti: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Saatavana osoitteessa: http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/esitteet-1/opas_teknologiapaatosten_ja_teknologian_kayton_tueksi Sorri, Martti & Huttunen, Kerttu 2016. Kuulo. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. 3. ─4. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Lue lisää

Tue ruokailua – vahvista terveyttä
26.11.2019
Erjastiina Heikkinen

Olemme ikääntyvä kansakunta. Yhä useampi harmaantuu kotonaan varsin hyväkuntoisena – se ainakin on tavoitteena. Tämän toteutumiseksi tarvitaan aktiivisia toimia. Hyvä ravitsemus edistää ikääntyvän terveyttä, toimintakykyä ja voimavarojen säilymistä. Olemme uuden edessä: ikääntyvien määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee, hoitopaikkoja vähennetään, vanhusten palveluiden maine ryvettyy mediassa, lainsäädäntöä ja suosituksiakin ollaan uudistamassa. Miten ihmeessä tuotamme riittävät, inhimilliset ja laadukkaat palvelut vähenevillä resursseilla? Ehkä asiaa pitäisikin tarkastella aivan toisesta näkökulmasta. Entä jos otettaisiin mallia päästökaupasta ja kompensoitaisiin ikääntyvien määrän kasvua? Mietittäisiin siis, miten vahvistaa ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia, niin että palvelujen tarve vähenee. Fiksua ruokaa, kuntoutumista ja yhdessäoloa Terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohdat tunnetaan hyvin – riittävästi liikuntaa ja unta, suositusten mukainen ruokavalio, mielekästä tekemistä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Näistä tekijöistä on näyttöä niin sydän ja verisuoniterveyden, kuin aivoterveyden osalta. Esimerkiksi Finger-tutkimuksessa näitä elämäntapatekijöitä vahvistamalla pystyttiin tukemaan ikääntyvien toimintakykyä ja vähentämään muistioireita. Hyväkuntoisen ikääntyvän kannattaa suosia pehmeitä rasvoja (kasviöljyjä, kasvimargariinia), kalaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja täysjyväviljaa. Väriä ateriaan saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ruoka on parempi ravintoaineiden lähde kuin pillerit tai kapselit. Vain D-vitamiinilisä on yli 75-vuotiaille paikallaan. Hyvillä valinnoilla on väliä, eikä ikä ole este tavoitella terveyttä. Hyvä ravitsemus on toki muutakin kuin ravintoaineita. Päivittäisen ruokailun ympärille on mahdollista koota kokonainen joukko hyvää tekeviä ja toimintakykyä kuntouttavia elementtejä. Kävely tai pyöräily lähikauppaan ruokaostoksille antaa hyvän syyn liikkumiseen. Ruoanvalmistus puolestaan haastaa aivot harjoittelemaan ja ylläpitää hienomotorisia taitoja. Kaikkein parasta on yhdessä ruokaileminen, sillä se tarjoaa luontevan tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ilahduttavasti yhteisöllinen syöminen onkin nouseva trendi – ruokailulta halutaan kokemuksia, elämyksiä ja yhdessä oloa. Ruokailu liittyy elämän merkityksellisiin kokemuksiin ja ihmissuhteisiin, joten sillä on vahva symbolinen merkitys ikääntyvän jäsentäessä elämänhistoriaansa. Ruoan ulkonäkö, tuoksut ja maut herättelevät muistikuvia näistä aiemmista kokemuksista. Turvataan hyvä arki Toisinaan arjen ruokailun onnistumiseksi tarvitaan tukea. Useimmat kunnat tarjoavat ikääntyville erilaisia kauppa- ja ateriapalveluja sekä ruokailuryhmiä. Myös kodin muutostöihin ja ruokailun apuvälineisiin on mahdollista saada tukea. Uusia innovaatioita ja palvelukonsepteja kaivataan, tällaisia voisivat olla vaikkapa kauppakaveri-, ruokapiiri- tai naapureiden ruokatreffit -palvelu. Säännöllinen ruokailu rakentaa toimivaa arkea. Etenkin elämän muutostilanteissa, kuten leskeytyminen tai sairastelu, ruokailu ankkuroi päivään selkeän rytmin ja edistää voimavarojen elpymistä. Yhteiskunnan kannattaa osallistua tähän, sillä vajaaravitsemuksen hinta on kallis. Ympäristön suunnittelu liikkumista ja asioimista helpottavaksi, asuntojen muunneltavuus, palvelujen tuominen kotiin ja ikääntyvän tukeminen riittävän tiedon saamisessa ovat parhaita keinoja vahvistaa hänen selviytymistään ruokahuollosta. Edistetään hyvää terveyttä Terveyden edistämisen toimenpiteet kohdennetaan pääasiassa lapsiin, nuoriin ja työikäisiin; jostain syystä eläkkeelle jäävät unohdetaan. Vaikka juuri silloin olisi oikea aika vaikuttaa. Eläkkeelle jääminen on yksi elämän murrosvaiheista, joiden aikana ihmiset ovat alttiita tekemään muutoksia. Pienellä avustavalla tuuppauksella nämä muutokset kallistuvat juuri oikeaan suuntaan. Ikääntyvillä on potentiaalia muutoksiin, jos vain osaamme heitä niihin kannustaa. Suurin hyöty on saavutettavissa silloin, kun ehkäistään hyväkuntoisten ikääntyvien raihnastuminen. Tuetaan siis olemassa olevaa terveyttä! Geronomin vinkkilista ravitsemusneuvontaan: Tutustu uusiin Ikääntyneiden ruokailusuosituksiin. Suositusten luonnos on julkisesti kommentoitavana 14.11.–9.12.2019. Ohjaa syömään ruokailusuositusten mukaisesti. Välitä ravitsemustietoa selkeästi ja luotettavasti. Keskustele avoimesti ikääntyvän mielipidettä arvostaen. Anna konkreettisia ja selkeitä ohjeita. Houkuttele kokeilemaan pieniä muutoksia. Tunnista riskiryhmät, kuten leskeytyneet, sairaalasta kotiutuvat, yksinäiset ja epäsäännöllisesti ruokailevat. Teksti perustuu Kuopion yliopistossa tehtyyn opinnäytetyöhöni ja siitä Metropoliassa kirjoittamaani oppimistehtävään: Erjastiina Heikkinen 1995. Kotona asuvien vanhusten ruoankäyttö sosiaalisten tekijöiden valossa. Pro gradu -tutkielma. Kuopio: Kuopion yliopisto. Ravitsemustieteen koulutusohjelma. Kliinisen ravitsemustieteen laitos. Erjastiina Heikkinen 2019. Kotona asuvien vanhusten ruoankäyttö sosiaalisten tekijöiden valossa. Opinnäytetyön tuottaman tiedon soveltaminen geronomin työssä. Osaamisen osoittaminen. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. Kirjoittaja Erjastiina Heikkinen, opiskelija geronomi (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Ikääntyneiden ruokailusuositus. Luonnos 14.11.2019. Julkinen kommentointi 14.11.–9.12.2019. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osoitteessa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/. Luettu 23.11.2019. Jansson, Marianne 2019. Vanhusten vajaaravitsemuksen seuraukset ovat vakavia. Potilaan lääkärilehti. Julkaistu 23.5.2019. Osoitteessa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/vanhusten-vajaaravitsemuksen-seuraukset-ovat-vakavia/. Luettu 23.11.2019. Rautiainen, Teija (toim.) 2019. Kimpassa syömään – ikääntyvien yhteisöllinen ruokailu. XAMK inspiroi 11. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/165848/URNISBN9789523441606.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu 23.11.2019. THL 2019. Finger-tutkimushanke. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osoitteessa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke. Luettu 23.11.2019. Valve, Raisa & Itkonen, Suvi & Huhtala, Marjut & Jämsén, Päivi & Mertanen, Enni & Mäkeläinen, Paula & Paavola, Saila & Raulio, Susanna & Suominen, Merja & Tuikkanen, Riitta 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161211/73-2018-Ikaihmisten%20ruokapalvelut%20muuttuvassa%20toimintaymparistossa.pdf. Luettu 23.11.2019.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset