Avainsana: insinööri
Alumnin uratarina – Tomi Siebel, laatuinsinööri, Saksa
Tomi Siebel valmistui Metropolian kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi 2014. Asuinpaikka on Saksa, jossa Tomi työskentelee tittelillä Quality Engineer yrityksessä HP Pelzer GmbH. HP Pelzer on maailman johtava autoteollisuuden akustisten- ja eristys osien valmistaja Hän asuu Kaiserslauternissa, mutta käy töissä Wittenissä Ruhrin alueella 330 kilometrin päässä. Etäisyydet kotoa töihin ovat yleiset Saksassa. Autobahn palvelee kaikkialla. Viikonloppuisin ollaan kotona, työviikot jossain lähempänä. Tomi Siebelin tehtävä on toimia laatuinsinöörinä Volvo-projektissa. Pelzer tekee Volvolle uuteen S90/V90-malliin takakontin sisustusta. Käytännössä Siebelin työ on projektin johtamista; PPAP-prosessin saattamista loppuun, laatuvaatimuksien ja spesifikaatioiden täyttäminen on laadunvalvonnan kulmakiviä. Valmistumisen jälkeen Siebel muutti heti Saksaan, eikä hänellä vielä ollut työkokemusta. ”Lähetin 300 hakemusta ja sain muutaman haastattelun. Se ei ollut helpoin vaihtoehto, halusin silti tehdä niin ja se on toiminut hyvin. Aluksi oli vaikeaa, en tarkalleen tiennyt mitä pitäisi tehdä tai tarjota yrityksille. Työnhaussa meni nelisen kuukautta, aloitin lopulta pienessä, juuri perustetussa firmassa, joka teki autonosien laadunvalvontaa. Meillä oli muutamia ulkomaalaisia asiakkaita, joita yritettiin markkinoida euroopassa, joka ei onnistunut. Yritys meni konkurssiin ja siitä tuli opittua paljon kaikenlaista, yrityksen nousu ja tuho. Sen jälkeen oli helpompi löytää töitä, lähetin 20 hakemusta, tuli 5 haastattelupyyntöä: parin kuukauden päästä olin seuraavassa työpaikassa. Täällä on laatuinsinööreille autoteollisuudessa paljon töitä, koska teollisuus perustuu alihankkijoihin. Toimiva autoteollisuus vaatii alihankkijoiden valvontaa. Projektinhallintaan, alihankkijoiden valvontaan ja laatuinsinöörin aloille löytyy töitä Saksassa”. ”Nykyiseen tehtävään päädyin hakemalla. Hain eri paikkoihin, mulle soitettiin ja kysyttiin lyhyen haastattelun jälkeen, paljonko haluan palkkaa. Yleensä Saksassa kysytään heti palkka, sitten sanotaan summa, se on ok tai ei, riippuen yrityksen kaavaillusta budjetista. Kairon taksikuskit ovat hyvä preppauskeino palkkaneuvotteluihin. Palkka- ja hintatasosta sen verran, että taso Saksassa ei houkuttele palaamaan Suomeen. Olen nyt siirtymässä projektipäälliköksi omaan projektiin. Toinen Saksassa yleinen juttu on että insinöörit työllistyy ensin rekrytointifirmojen kautta ja myöhemmin siirtyy vakituiseksi yritykseen, näin minunkin tapauksessa. Mielikuvani on, että työnteko Saksassa on tahdiltaan kovempaa kuin Suomessa." Siebel jatkaa: ”Täällä pitää toimittaa. Ei voi taukoja pitää, jos on töitä. Jos haluaa edetä, kelloa ei voi katsoa. Kun ei ole töitä, on vapaampaa jos on tehnyt työnsä hyvin. Kun pitää tehdä töitä, on vaarallista sanoa että kello on neljä, täytyy lähteä kotiin. Varsinkin autoteollisuudessa on hektistä. Varastot on pieniä, koko ajan pitää tulla uutta tavaraa alihankkijoilta. On vaarana että tehdas pysähtyy, jos ketju ei toimi. Siksi pitää olla varautunut koko ajan.” Siebelin mukaan työkulttuuri Saksassa riippuu kuitenkin työpaikasta. ”Kun menet haastatteluun, sun täytyy pitää siitä henkilöstä joka sua haastattelee, se on yleensä sun tuleva pomo. Jos se toimii hyvin, sopii ajattelutapa hyvin yhteen. Työpaikat, jotka olen saanut, niissä on haastattelujen jälkeen ollut ajatus, että toi meni hyvin, persoonallisuudet ovat kohdanneet hyvin. Sitten on ollut haastattelut, joiden jälkeen on ollut tunne etten haluaisi työskennellä tuolla, eikä niitä paikkoja ole mulle tarjottukaan”, Siebel summaa. Urakehitykseensä Siebel kokee koulutuksen ja oman asenteen vaikuttaneen eniten. ”Koulutuksen avulla pääsee näihin työtehtäviin. Koulutus on pakko olla. Uskon, että uralla on paljon kiinni asenteesta. Yritän lukea paljon kirjoja, jotka auttaa itsensä kehittämiseen. Ne ovat auttaneet siihen, miten reagoida tilanteisiin ja ongelmiin. Esimerkiksi, miten pysyä positiivisena. Suosittelen kirjaa Dale Carnegie; Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Tärkein sisältö tuossa kirjassa on neuvottelusta, eli miten olla mukava henkilö ja saada toinen ymmärtämään sun pointti niin, että molemmat on tyytyväisiä. Eli lähinnä miten esittää asioita.” Metropoliassa annetusta opista Siebel kokee hyötyneensä etenkin siinä, miten työskennellä hyvin ja laadukkaasti. Miten raportoida, esimerkiksi labrakursseissa ja opinnäytetyössä oppii tiettyä järjestelmällisyyttä ja laadukasta työtä. Lisäksi kiitoksen ansaitsevat opettajat. ”He, jotka ovat olleet työelämässä. Heiltä sai tietoa, jota ei oppikirjoista saa, erityinen kiitos opinnäytetyöni ohjaajalle lehtori Jarmo Perttulalle.” Myös kieliopinnot Tomi Siebel kokee tärkeäksi anniksi. ”Saksaa olen opiskellut ammattikorkeakoulussa, on tärkeää saavuttaa tietty taso että pystyy kommunikoimaan. Arkikeskustelujen täytyy sujua. Englanti pitää olla vahva, joka tukee vaikeammissa keskusteluissa.” Valinta lähteä opiskelemaan insinööriksi syntyi lukiossa. Nyt Siebel kuvailee: ”Tämä on ollut mahtava matka, oon nähny niin paljon, päässyt matkustamaan työn kautta niin paljon, Euroopan ulkopuolelle tapaamaan eri paikkoihin uusia ihmisiä. Toki on raskasta olla koko ajan matkustamassa, mutta toisaalta tulee nähtyä niin paljon ja on tapahtumien keskipisteessä. Teen globaalisti töitä, tapaan paljon eri kansallisuuksia töissä, kuten Kiina, Tsekki, Hollanti, Britannia, meillä on monikansallinen tiimi. Minulle kansainvälistyminen on sitä, että tunnet, että sinulla on mahdollisuus asua myös muissa maissa.” Rekrytoitumisvinkkeinä Tomi Siebel kertoo, että jos haluaa esimerkiksi autoteollisuuteen töihin, ”kannattaa ostaa muutama kirja tietystä aiheesta, jotka kiinnostaa. Autoteollisuuden uraa havittelevan kannattaa valita teoksia APQP:stä, PPAP:sta ja FMEA:sta, edellä mainitut järjestelmät ovat konkreettista tietoa, minkä voi tuoda esille työhaastattelussa. Siitä pääsee alkuun. Sen jälkeen voi etsiä sopivan polun eteenpäin." "Opiskelijoille haluaisin vielä sanoa, että työnteko on helpompaa kuin opiskelu, eikä menestymistä työelämässä ole syytä epäröidä. Tarttukaa rohkeasti tilaisuuksiin, mutta vasta kun koulu on suoritettu kunnialla loppuun!”
Luokkakokous Bulevardilla
Vuoden 1971 Tekulaiset vierailivat Bulevardilla verestämässä muistoja. Kahdestakymmenestäviidestä aikanaan valmistuneesta yksitoista pääsi paikalle viettämään luokkakokousta.
Elävää alumniyhteistyötä
Metropolian ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat ja kokeneet alumnit kohtasivat tiedonvaihdon merkeissä, työelämästä keskustellen. Leppävaaran kampuksella lehtori Ilkka Kylmäniemi oli sisällyttänyt mediatekniikan insinööriopiskelijoiden koodausopintoihin työpaikkavierailun EVTEKistä samalle alalle valmistuneen alumni Jani Tiihosen toimistolle. MTV Oy:n Katsomo-palvelun vastaavana tuottajana toimiva Tiihonen oli vain yhden Skype-puhelun päässä Pasilassa. Parinkymmenen minuutin mittainen vierailu sisälsi mielenkiintoisen piipahduksen Maikkarin studioilla webbikameran välityksellä. Osallistujat kävelytettiin läpi televisiostudioiden ja ajankohtaistoimituksen, esiteltiin studioiden robottikameroille ja lopulta iloisen tervehdyksensä vilkutteli säämies Pekka Pouta. Tiihonen kertoi urastaan nettividoiden maailmassa. Nykyistä työtä ovat edeltäneet monipuolinen työkokemus erilaisista media-alaa ja verkkojakelua yhdistäneistä tehtävistä. Sekä lukio- että ammattikorkeakouluopinnot ovat vieneet kohti omia urasuunnitelmia, mutta kiinnostus ja harrastuneisuus av-tuotantoon ja nettivideoihin on syntynyt jo lapsuudessa. Tiihonen kokee, että hänellä on vielä ammatillisia ambitioita toteuttamatta. Suurimpana niistä elokuvan ohjaaminen. Opiskelijoille Tiihonen vakuuttaa, että koulut kannattaa käydä. Ei välttämättä arvosanojen ja papereiden vuoksi, vaan siksi, että koulusta saa valmiuksia oman osaamisen kehittämiseen. Tiihonen olisi itse kiinnostunut palaamaan opiskelijaksi, koska hän haluaisi nähdä, mihin suuntaan teknologia ja oma ala ovat kehittymässä. Etäyhteyden järjestäminen vaikutti vaivattomalta, kun molemmissa päissä oltiin tottuneita Skypenkäyttäjiä. Opiskelijat eivät keksineet paljonkaan kysyttävää, ehkä siksikin, että Tiihosen esitys oli sangen kattava. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kysymys saattoi olla vielä etäinen, mutta heille vakuutettiin, että työllistyminen on mahdollista, jos on hyvä tyyppi. Se puolestaan puntaroidaan työhaastattelussa. Haastatteluun pääsemiseksi toki CV:n on hyvä olla kunnossa, mutta asenne ratkaisee. Muutama tunti myöhemmin, Arabianrannan kampuksella. Stadiasta valmistunut alumni Nuppu Stenros ja Metropolian alumnikoordinaattori, yhteistyössä kulttuurituotannon opiskelijakunnan Kutu OK:n kanssa, ovat järjestäneet ensimmäisen vuoden opiskelijoille mahdollisuuden keskustella työelämästä ja työllistymisestä. Stenros on kulttuurituottaja, jolla on kymmenen vuoden ajalta monipuolinen työkokemus. Toimittuaan syksyllä Metropoliassa järjestetyn työelämätapahtuma Bootcampin panelistina hän koki, että oman alan opiskelijoille pitäisi päästä kertomaan vielä lähemmin tuottajan uran menestystekijöistä ja valamaan myönteistä asennetta nuoriin. Paikalla Tuottamolla oli viisitoista aiheesta kiinnostunutta. Stenros kertoi omista näkemyksistään, kulttuurituottajan työllistymisen monipuolisista mahdollisuuksista ja urakehityksen ongelmakohdista, sekä keskustelutti paikalla olleita teemoista. Puolentoista tunnin kasvokkaistapaaminen pienryhmässä toimi epävirallisena mentorointihetkenä, jolloin valmistunut ammattilainen ja vasta alaa opiskelevat ovat samalla tasolla, oppimassa toinen toisiltaan. Keskustelut ovat rehellisiä, mikään kysymys tai vastaus ei ole liian hölmö. Ryhmässä purskahdetaan monta kertaa nauruun. Tilanne koetaan vapautuneena ja antoisana. Se kirvoittaa lopuksi kommentin osallistujalta: "Tällaisia tilaisuuksia lisää!"