Avainsana: Graafisen tekniikan osaaminen
SYNTYYKÖ UUSIA FAKTOREITA?
Suomessa ei enää ole tarjolla suoranaisesti painoviestintään tai graafiseen tekniikkaan kohdistuvaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa. Viimeiset alan insinöörit valmistuivat Metropoliasta vuonna 2017. Sen jälkeen painotekniikkaan liittyviä opintoja ei ole ollut tarjolla edes osana mediatekniikan opintoja. Mediatekniikka sekin on nykyään tieto- ja viestintätekniikan sisällä valinnainen opintopolku, jossa tarjotaan puolentoista vuoden mittainen erikoistuminen digitaalisen median, web-teknologioiden ja mediapalvelujen ja -alustojen perusteisiin. Alan korkeakoulutuksen tulevaisuuden kasvot näyttivät 2020-luvun alkaessa hieman apeilta. Metropoliassa erityisesti lehtori Toni Spännäri havahtui korjaamaan tilannetta, vaikkei toiveita entisen graafisen tekniikan insinöörikoulutuksen uudelleen käynnistämisestä ollut. Sen sijaan Metropoliassa käynnistettiin printtimedian Painovoimaa-niminen sivuainekokonaisuus vapaasti valittavina opintoina. Tavoitteena oli saada tulevaisuuden painotaloihin tekijöitä, joilla olisi laajempaa osaamista ja keskenään mahdollisesti erilainen koulutustausta tai suuntautuminen. Sivuaineopintojen myötä haluttiin antaa lähtökohdat erikoistua printtialan vauhdilla muuttuviin tehtäviin, oli opiskelija sitten valmistumassa kone-, automaatio, materiaali- ja pinnoitetekniikan insinööriksi, kulttuurialalta graafiseksi suunnittelijaksi tai liiketaloudesta markkinointitradenomiksi. Korona-pandemia aiheutti sen, että sivuaineesta oli tarkoituksenmukaista tehdä verkkopohjainen, ajasta ja paikasta riippumaton opintokokonaisuus. Tämä on osoittautunut hyvin onnistuneeksi ratkaisuksi. Siitä kertoo, että printtimedian sivuaineopintoja ovat suorittaneet kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijat Lappia myöden. Verkko-opiskelumateriaalin kiinnostavuuteen ja ajantasaisuuteen myös panostettin alusta alkaen huomattavan paljon. Aineiston rungon muodostavat työelämän edustajien puheenvuorot ja havainnollisesti toteutettu, looginen sisällön jäsentely. Nykypäivän nuorten maailma on hyvin visuaalinen ja he itse osaavat tuottaa toinen toistaan hohdokkaampia sisältöjä nettiin. Ei voi ajatella, että Metropolia tyytyisi mihinkään vähemmän koukuttavaan. Nyt kun Metropolian Painovoimaa-hankkeella on takanaan jo viisi toimintavuotta, havaittavissa on joitakin ilmiöitä tai trendejä. Tässä artikkelissa kuvaillaan, millaiset opiskelijat valitsevat painoalan opintoja Metropolian tarjonnasta ja miten he ovat itse arvioineet suorittamiaan opintoja ja niiden merkitystä. Sivuaineen markkinointi opiskelijoille Painovoimaa-sivuainetta ja sen yksittäinkin suoritettavissa olevia kursseja on markkinoitu Metropolian opiskelijoille tiedotteilla, erilaisilla kampanjoilla, flyereillä, julisteilla, haalarimerkeillä ja haalaripainatuksiin liittyvällä sponsoroinnilla. Niiden lisäksi hankkeen asiantuntija on jalkautunut erilaisiin opiskelijatapahtumiin ja tehnyt esimerkiksi leikkimielisen kilpailun Kahoot!-oppimisympristössä. Kahoot! on suosittu ja kätevä verkkopohjainen pelialusta, jonka avulla voi luoda esimerkiksi tietokilpailuja. Siitä on ilmainen versio, mutta lisäominaisuudet ovat maksullisia. Printtimediaan liittyneeseen Kahoot!-kisaan osallistui Arabian kampuksella esimerkiksi huhtikuussa 2025 noin 200 pelaajaa RatikkAppr6-tapahtumassa. Sen järjestäjä oli Metropolian Arabian kampuksen paikallinen opiskelijayhdistys Demoni ry. Joitakin vuosia sitten ammattikorkeakoulujen opiskelijoille kehitettiin kätevä mahdollisuus opiskella niin sanotun ristiinopiskelun (aiemmin CampusOnline) kautta muiden ammattikorkeakoulujen verkkokursseja. ”Metropolian ICT:n ja tuotantotalouden yksikkö tarttui heti mahdollisuuteen ja tuotti portaaliin tarjolle useita tietotekniikan kokonaisuuksia”, kertoo osaamisaluejohtaja Janne Salonen. Esimerkiksi vuonna 2024 yli joka neljäs ristiinopiskelussa tuotettu opintopiste suoritettiin Metropoliassa. Suuri suosio kertoo siitä, että verkko-opetukselle on kysyntää, vaikka lähiopetuksella onkin aina oma, korvaamaton arvonsa. Painovoimaa-opinnot on tarjottu alusta alkaen tämän portaalin kautta, jotta hankkeen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri ja paikkakunnasta riippumatta opiskelija voisi halutessaan erikoistua printtimediaan edes johdantokurssien verran. Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tavoittaminen ja opiskelumahdollisuudesta tiedottaminen on kuitenkin melko haastavaa. Markkinointia on tehty toistaiseksi välillisesti niin, että hankkeen johtaja lähetti henkilökohtaisen viestin kaikkien ammattikorkeakoulujen niille, opettajille, joiden alaan printtimedia mahdollisesti kuului. Johtui sitten kirjeestä tai laadukkaiden verkkokurssien saamasta erinomaisesta maineesta, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita on printtimedian sivuaineopiskelijoista yli puolet. Painovoimaa-opinnot ovat tarjolla avoimen ammattikorkeakoulun opintoina kenelle tahansa kiinnostuneelle. Samoin yhteistyötä on tiivistetty myös Stadin ammattiopiston ja Gradian kanssa, jotta toisen asteen opiskelijat voisivat jo osana opintojaan suorittaa korkeakouluopintoja. Toistaiseksi koko sivuaineen suorittajia ei toisen asteen oppilaitoksista ole vielä tullut. Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on ollut Painovoimaa-hankkeen päärahoittaja C. V. Åkerlundin mediasäätiön erityisenä painopisteenä. Siksi Metropoliassa printtimedian sivuaineen valinneet opiskelijat ovat saaneet opiskeluarkeen hieman luksusta: heille on järjestetty vierailukäyntejä alan yrityksiin (mm. Sanomala, Nextprint, Grano, LSB Yhtiöt), mutta myös opintomatkoja ulkomaille. Erityisesti on pyritty innostamaan opiskelijoita printtimedian pariin tarjoamalla mahdollisuutta osallistua eri vuosina Fespa-messuille (Berliini, München) sekä Drupa-messuille Düsseldorfiin. Lisäksi yhden opiskelijaryhmän kanssa on tehty opintomatka alan sisarkorkeakouluun Stuttgartiin (Hochschule der Medien) ja sen yhteydessä onnistui vierailu myös Heidelberg Druckmaschinen tehtaalla Wieslohissa, Ajatuksena on ollut näyttää, miten monitahoista alan koulutus voi olla ja miten monta eri sektoria printtiala sulkee sisäänsä. Muotoilun, graafisen ja tekstiilisuunnittelun opiskelijat hyötyneet opintotarjonnasta Printtimedia, sen huikea kehitys sekä painettujen tuotteiden merkitys viestinnässä ja liiketoiminnassa ovat saaneet Metropoliassa aivan uutta näkyvyyttä Painovoimaa-hankkeen myötä. Silti ei voi sanoa, että tulevaisuuden faktorit tulisivat jatkossa Metropoliasta ja sen eri tutkinnoista. Koko 30 opintopisteen sivuainekokonaisuuden suorittajat ovat olleet toistaiseksi hyvin harvassa, ja heistäkin vain yksi on tullut tekniikan alalta (kone- ja automaatiotekniikan tutkinnosta). Yksittäisiä Painovoimaa-opintojen kursseja tulevat insinöörit ovat kyllä valinneet, mutta printtialalle suuntautumiseen ne eivät ehkä riitä. Varsinkin insinööriopinnoissa opiskelijat ovat hyvin tietoisia valitsemansa alan työllisyysnäkymistä. He suuntaavat opintoja ja vapaasti valittavia kursseja tukemaan työllistymistään heti valmistumisen jälkeen. Painovoimaa-opinnot puolestaan antavat eväitä saada haltuun perusasioita ja kiinnostua printtialasta, mutta eivät voi antaa valmiuksia toimia heti alan töissä. Osuutensa on myös sillä, että toisin kuin monet muut ammattikorkeakoulut, Metropolia on pikemminkin rajaamassa kuin lisäämässä vapaasti valittavien opintojen määrää tutkinnoissaan. Tekniikan alalla voi olla vaikeata mahduttaa sivuaineen laajuiset Painovoimaa-opinnot vapaasti valittavina opintoina tutkintoon, kun pakollisten kurssien määrä on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä yksilöllisten opintojen mahdollistamiseksi. "Erilaiset työelämätoimeksiannot ja yhteistyöprojektit ovat yksi ammattikorkeakouluissa eniten käytetyistä tavoista lisätä opiskelijoiden kiinnostusta yritystä ja sen edustamaa toimialaa kohtaan”, painottaa tutkintovastaava Toni Spännäri ja jatkaa: Painovoimaa-hankkeessa tällaisia Metropolian ja yritysten yhteisiä projekteja on ollut toistaiseksi turhankin vähän. Kuitenkin esimerkiksi LSB Yhtiöiden kanssa 2024 toteutettu tekoälyhanke perehdytti 17 opiskelijaa prepressin prosesseihin, ja tuloksena oli viisi erilaista toteuttamiskelpoista ideaa tekoälyn hyödyntämisestä yrityksen arjessa. Tässä kaikki hyötyivät: yritys, opiskelijat ja laajemmin myös tulevaisuuden työelämä. Painotalojen ja muun työelämän kannalta lienee hyvä uutinen se, että painotekniikan ja painomateriaalien parempi tuntemus on alkanut kiinnostaa median ja muotoilun opiskelijoita. Tulevaisuuden graafikot, designerit, kulttuurituottajat ja tekstiilisuunnittelijat haluavat olla ajan tasalla nykypäivän painotekniikan ja erikoistehosteiden tarjoamista lähes loppumattomilta tuntuvista mahdollisuuksista. He haluavat myös ymmärtää, mitä printtikelpoisen aineiston tuottaminen edellyttää. Erityisesti Painovoimaa-opintojen kurssit Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus (5 op) ja Pakkauspainaminen (5 op) ovat suosittuja, ja tällä hetkellä rakenteilla olevan digipainamisen kurssin käynnistymisajankohtaa kysellään ahkeraan. Metropoliassa esimerkiksi graafisen muotoilun opinnoissa on pyritty pitämään prioriteeteissa korkealla sitä, että valmistuttuaan opiskelijat tuntevat painotuotteiden asettamat vaatimukset graafiselle suunnittelijalle. Lehtori Tuomas Aatolalla on vahva printtimedian tausta ja hän toteaa: "Meille on kunnia-asia huolehtia siitä, että opiskelijamme tuntevat painoprosessit ja aineistovaatimukset niin, että yhteistyö painojen ja suunnittelun välillä on saumatonta. Digitaalisuus ei syrjäytä painettua mediaa, vaan molempien hallinta on graafisen suunnittelun keskeistä ammattitaitoa." Palaute kertoo onnistumisesta Painovoimaa-sivuaineen (viralliselta nimeltään Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukset) tarkoituksena on antaa vahva yleiskuva alasta, sen tuotteista ja trendeistä. Tässä johdantovaiheessa on pyritty pidättäytymään liian teknisestä näkökulmasta. Ymmärryksen pitäisi sen sijaan lisääntyä alan eri osa-alueista, tekniikoista ja taloudesta sekä alaan liittyvistä kestävän kehityksen haasteista. Kurssipalautteen perusteella opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu. Esimerkiksi Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus -kurssista eräs opiskelija kertoi: "Otin tämän kurssin, sillä olen koko ajan enemmän painotalojen kanssa tekemisissä sarjakuvaharrastukseni kautta, ja halusin tietää siitä enemmän. Mielestäni kurssi on hyvin rakennettu ja mielenkiintoinen ja tehtäviä oli laidasta laitaan. Oli helpompia ja vähän vaikeampia. Tein tätä kurssia aika monen muun asian ohella, mutta aina kun pystyin istumaan alas, sai se kyllä kokonaan mielenkiintoni. En väitä, että olisin nyt painoalan ammattilainen tämän kurssin myötä, mutta olen myös huomannut, että katselen erilaisia painotuotteita nyt vähän erilailla kuin ennen kurssia." Toinen opiskelija koki yleissivistyksensä kohentuneen merkittävästi: ”Mielestäni kurssi oli todella hyvä, jos näin yksinkertaisesti sanoisin. En tiennyt printtimaailmasta kauheasti mitään, mutta nyt varmasti tiedän ainakin kaiken olennaisen. Kurssin teoria puoli oli viihdyttävä minulle, sillä aihe kiinnosti minua.” Kolmannen mielestä kurssi oli kattava katsaus painotekniikkaan ja alan tämän hetkisiin tuuliin. Se sisälsi paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka omaksumisessa ammattitausta oli avuksi. Kurssin myötä heräsi kiinnostus oppia enemmän pakkaus- ja tilasuunnittelusta: "Kurssi oli paljon mielenkiintoisempi kuin odotin. Opin paljon uutta, ja erityisesti pidin viimeisestä osiosta jossa käsiteltiin visuaalisuutta. Innostuin erityisesti väreihin liittyvistä aiheista, ja koen että niistä on hyötyä markkinoinnin työtehtävissäni.” Opiskelijapalautteessa kurssi sai paljon kiitosta monipuolisuudesta ja siitä, että se sisälsi paljon tietoa painamisen eri menetelmistä ja alan tulevaisuuden näkymistä. ”Videoita oli paljon, mikä helpotti suuresti eri painokoneiden toiminnan ymmärtämisessä. Ammattitermistöä oli valtavasti, mutta niistä jokainen oli avattu hyvin. Kokonaisuutena tämä oli mielenkiintoinen!”, kuvasi eräs opiskelija kurssin rakennetta ja jatkoi: "Sain kurssilta mitä hain. Minulle annettiin joskus aikoinaan pieni esittelykierros painotalossa ja vihdoin tämän kurssin ansiosta koen ymmärtäneeni lähes kaiken mitä minulle silloin yritettiin kertoa. Erityisesti olin hakemassa tietoa tekstiilipainamisesta, jos siitä olisi tulevaisuudessa minulle hyötyä. Ison kiitoksen annan kuosiraportin selkeästä ohjeesta.” Edellä kuvatun kaltainen ja yleisestikin varsin yksimielisen kiittävä palaute verkkokursseista on tärkeä osoitus siitä, että sivuaineen suunnittelussa on onnistuttu. Lähes kaikkien opiskelijoiden mielestä kurssit muodostivat hyvän kokonaisuuden ja olivat sisällöltään laajempia kuin etukäteen osasi olettaa. ”Pidin erityisesti siitä, että kurssin materiaaleissa oli paljon vaihtelevaa sisältöä, kuten erilaisia videoita, mikä teki opiskelusta sujuvampaa. Kaikin puolin hyvin rakennettu kurssi! Lisätietoa Painovoimaa-hankkeesta ja sivuaineopinnoista osoitteesta painovoimaa.metropolia.fi. Artikkelin kirjoittaja on yliopettaja ja hankkeen johtaja Metropoliassa. Hankkeen rahoittajina toimivat C. V. Åkerlundin mediasäätiö ja Media-alan tutkimussäätiö.