Vuosi: 2022
Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa
STEK ry:n ja Metropolian viisivuotinen yhteishanke kiinteistötiedon ja kiinteistöjen IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt puoleen väliin. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria: suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen käyttäjälähtöisyyden ja älykkään ohjauksen nostaminen keskiöön talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen. Syyslukukaudesta 2021 alkaen tutkimusnäkökulmaa ja tutkimusyhteistyötä erityisesti Aalto-yliopiston kanssa on vahvistettu. Se on mahdollistunut Aalto-yliopistoon tohtoriopintoja tekevän Matti Huotarin tultua mukaan hankkeeseen. Hänen taustansa on tietotekniikassa ja matematiikassa, joista molemmista hän on tehnyt maisteritutkinnon Helsingin yliopistoon. Väitöstutkijana hän on erikoistunut tekoälyyn ja konenäköön liittyvien työkalujen hyödyntämiseen rakennetussa ympäristössä. Tutkimuksen viitekehys ja siinä kehitetyt sovellukset tuovat alan yrityksille sekä perusteluja että tapaustutkimusten avulla löydettyjä konkreettisia tuloksia, joiden ansiosta yrityksillä on paremmat eväät valita oma haluttu lähestymistapa digitalisaatioon. Huotarin alojenvälisen väitöskirjan ohjaajina ovat tietotekniikan apulaisprofessori Kary Främling sekä älyrakentamisen ja -palveluiden työelämäprofessori Heikki Ihasalo. Ihasalo toimii samalla myös kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin digipäällikkönä, joten työelämäkytkös on todella tiivis. Kun Granlund on myös Metropolian merkittävä yrityskumppani, kokonaisuus toimii erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yrityksen välillä. Metropoliassa Huotarin työn keskiössä on älykäs rakentaminen ja siihen kytkeytyvien tietoteknisten työkalujen kehittäminen niin, että resurssien käyttöä kiinteistöissä voidaan analysoida, ohjata, mallintaa ja uusiokäyttää energiatehokkaalla ja käyttömukavuutta lisäävällä tavalla. Tällä hetkellä erityisesti energian lyhyen aikavälin kulutusjousto on yksi hänen ajankohtaisimmista tutkimusteemoistaan, sillä kuten tiedetään, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan perustuvan sähkön tuotantokapasiteetti vaihtelee päivittäin olosuhteista riippuen. Hyvällä ennakoinnilla ja tekoälypohjaisella optimoinnilla tuotannon notkahduksiin pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti. Maailmanpoliittinen tilanne juuri tällä hetkellä on osoittanut, miten tärkeää kulutus- ja kysyntäjoustojen hyödyntäminen on. STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke on siten ollut kaukaa viisas käynnistäessään kehitystyön jo Myllypuron kampuksen käyttöönoton alkumetreillä ja tuodessaan sinne talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. Huotari toimii KITSI-hankkeessa tutkijan roolissa ja linkkinä Metropolian ja Aalto-yliopiston yhteistyössä. Hän toteaakin: Haluan auttaa syventämään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa niin, että meille muodostuu vahva klusteri kiinteistö- ja rakennusalalle. Esimerkiksi Metropolian LVI-laboratoriota virtualisoidaan parhaillaan. Sen avulla tulevaisuudessa suuri joukko opiskelijoita tai vaikkapa yritysten edustajia voi testata, kokeilla ja tehdä käytännöllisiä harjoitustöitä ilman, että on pelkoa minkään laitteen tai järjestelmän osan rikkoutumisesta. Jo nyt Aallon opiskelijat ovat päässeet tutustumaan Metropolian talotekniikan laboratorioihin ja metropolialaiset Aallon älyrakentamisen hankkeisiin. Jatkossa toivottavasti syntyy enemmän yhteisiä, puhtaasti opiskelijalähtöisiä projekteja. Ollessaan töissä Nokialla Huotari nimittäin huomasi erityisesti Microsoftin panostavan paikalliseen yhteishengen ilmapiiriin, niin että työntekijät tapasivat toisiaan, olivat päivittäin myös vapaamuotoisesti yhdessä ja että kaikenlaisen kanssakäymisen katsottiin edistävän innovaatioiden syntymistä. Samaa henkeä hän pyrkii luomaan myös Metropoliaan niin, että KITSI-hankkeesta rakentuisi ekosysteemi eli alusta, jossa voidaan sekä tutkia, opettaa että räätälöidä yritysten tarpeisiin erilaisia innovaatioprojekteja tai testausympäristöjä. Kiinteistöstä kertyvän varsin ainutlaatuisen datan on myös tarkoitus olla eri toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä, jolloin hanke edistää laajasti talotekniikan sekä julkista että yksityistä kehittämistä Suomessa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä mikään ei tapahdu aluksi itsestään tai omalla painollaan. KITSI-alustan toiminta pitääkin järjestää niin, että toimijoilla on yhteistä puhuttavaa ja vapaata tilaa ideoida niin, ettei ole pelkoa esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisesta. Kun Matti Huotari valmistuu joulukuussa 2022, hän pystyy panostamaan hankkeeseen työaikaa jatkossa 100 %. Siksi hän miettii jo suuntaa, johon hän omalta osaltaan haluaa viedä ekosysteemiä: Toivon, että pystyn jalkauttamaan tutkimuksestani osia myös opetukseen, vaikka se on tunnetusti haasteellista. Hyvään opetukseen tarvitaan nimittäin paljon aikaa ja suunnittelua. STEK:in rahoittamassa hankkeessa palkitsevaa on se, että valta ja vastuu ovat tasapainossa arjen toiminnassa. Kun opettajat, tutkijat ja projektityöntekijät ovat mukana usean vuoden ajan kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset siirtyvät opetukseen ja osaaminen sitä kautta alan yrityksiin. Tähän mennessä Huotari on ollut mukana suunnittelemassa LVI-tutkimusympäristöä ja mittareiden asentamista. Tutkimuskohteita on tarjolla useampiakin: sähkötaajuusmarkkinat, ilmanvaihdon käytön ja käyttötyytyväisyyden mittaukset, aikasarjojen keruu muuttujista saatavien mittaustulosten tallentamiseksi tekoälymallintamista varten sekä käyttäjämäärien automaattinen, mutta hienovarainen ja yksityisyyden suojaa kunnioittava laskenta. Onnea tuleviin haasteisiin niin väitöstutkijalle kuin hankkeelle! Toivottavasti pian saadaan lukea myös ensimmäisiä julkaistuja KITSI-tutkimusartikkeleita edellä mainituista aiheista! Lisätietoa hankkeesta haastateltavalta, blogimerkinnän kirjoittajalta, teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, lehtori Jarno Nurmiolta, projekti-insinööri Eetu Jääskeläiseltä sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säteriltä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.
Voiko aikakauslehtiä brändätä?
Kevätlukukaudella 2022 Painovoimaa-hankkeessa on tehty ennakkoluulotonta kehitystyötä rakentamalla verkkopohjaista, yrityspuheenvuoroihin kytkeytyvää opintojaksoa. Tämän Graafisen alan trendit -opintojakson perustana on toistakymmentä videoitua 15–60 minuutin ajankohtaista esitystä printtimedian tulevaisuudesta ja yritysten keinoista hakea erottautumista alalla. Metropolian tarjoamassa vapaasti valittavassa printtimedian sivuaineessa yhtenä punaisena lankana on hyödyntää omien opiskelijoiden osaamista. Niinpä osa oppimistehtävistä on kytketty esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöihin. Aikakausilehden tuotantoon liittyvän yrityspuheenvuoron yhteydessä esiin ponnahti Merja Peiju Metsätaipaleen liiketalouden opinnäytetyö Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen (2018), jonka herättelemänä tämä blogikirjoitus on tehty. Tarkoituksena on esitellä yleisesti ja joidenkin esimerkkien avulla sitä, miten aikakauslehti voi elää ajassa ja arjessa, uudistua ja säilyttää uskollisen painetun lehden tilaajakunnan. Aikakauslehtien brändäys Vielä reilut 20 vuotta sitten aikakauslehden käsite oli hyvin selkeä. Kyse oli joko irtonumerona myytävästä tai kotiin tilatusta painetusta tuotteesta. Digitaalinen murros on ajanut perinteiset aikakauslehdet täysin uuteen kilpailutilanteeseen, jossa pelkällä painotuotteella ei menestytä. Muutos on ollut vähittäinen ja alkanut siitä, että painettua materiaalia ryhdyttiin siirtämään verkkoympäristöön printtilehden rinnalla ilmestyväksi digitaaliseksi lehdeksi, jota voi lukea eri laitteilla kuten tietokoneella, tabletilla ja nykyisin useimmiten älypuhelimella. Yksinkertaisimmillaan lehti oli tai on diginäköislehti, joka siis on kopio painetun lehden pdf-tiedostosta. Myöhemmin näköisversioihin lisättiin toiminnallisuuksia: esimerkiksi linkkejä, joiden kautta pystyi siirtymään uudelle sivulle. Nykyisin vaihtoehtona on usein digijulkaisut, jotka on tuotettu nimenomaan sähköiseen ympäristöön. Niiden käytettävyys on viimeisten 10 vuoden aikana parantunut paljon, ja yleensä nykypäivän digijulkaisut skaalautuvat automaattisesti erilaisille laitteille – tai tarkemmin sanottuna ovat responsiivisia eli mukautuvasti reagoivia. Sen lisäksi löytyy iso joukko erilaisia some-alustoja, joilla aikakauslehti voi toimia. Samalla kun tekniikat ovat monipuolistuneet, digimuutosten vaikutus aikakauslehtien talouteen on ollut merkittävä. Markkinoille on tullut uudenlaisia kilpailijoita, esimerkiksi bloggaajia, ja lukijoiden halukkuus ylipäätään maksaa sisällöstä on heikentynyt. Näin aikakauslehtien sekä tilaus- että mainostuottojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Levikin[1] merkitys tuotteen tavoittavuusmittarina on romahtanut, minkä näkee hyvin havainnollisesti vertaamalla (alla olevista linkeistä) Media Audit Finlandin sivuilla tietoja vuosien 2016 ja 2021 välillä ja toisaalta vertaamalla niitä KMT:n (Kansallinen Media Tutkimus) lukijamäärätilastoihin, joita nykyään pääsääntöisesti seurataan. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/06/Levikkitilasto-2016.pdf ja https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/05/LT-tilasto-2021.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf Vastalääkettä muuttuneille markkinoille Miten aikakauslehdet ovat toimineet tässä haastavassa ympäristössä? Voidaanko mediataloissa löytää tepsivä vastalääke markkinoiden muuttumiselle? Ratkaisua kannattaa lähteä hakemaan aikakauslehden entistä paremmasta brändäyksestä eli yrityksen tulee luoda lehdelle hyvän imagon ja maineen avulla vahva mielikuva markkinoilla. Lehden tulee olla jotakin, joka tulee ostajille heti ensimmäisenä mieleen, kun he ovat suunnittelemassa aiheeseen tai asiaan liittyvää hankintaa. Tämän vuoksi brändin pitää olla selkeä, erilainen, innostava ja tavoitteellinen. (Uusitalo 2014, 30–33) Pekka Ruokolainen (2020, 11) käyttää termiä brändin kirkastus puhuessaan brändinkehittämisprosessista, joka muodostuu brändin ytimen kiteytyksestä, sen muotoilusta ja jalkautuksesta. Asiakkaiden löytäminen ja saaminen eivät enää onnistu perinteisellä mainonnalla, sillä nykyään potentiaalinen asiakas saa itsekin haettua tietoa yrityksestä ja tuotteesta monesta eri paikasta. Aikakauslehden pitää toimia markkinakentässä kuin henkilö valitulla strategisella tavalla eli sen pitää ”käyttäytyä” ennakoidusti ja toimia aina luotettavasti samalla tavalla. Lehden pitää käsitellä erilaisia nousevia kysymyksiä hyvin konsistentilla tavalla eli johdonmukaisesti ja ristiriidattomasti. Markkinamuutos muuttaa myös niin sanottua ostopolkua[2]. Tunnetuin ostopolkua kuvaavista malleista on runsaat sata vuotta sitten kehitelty AIDA, joka perustuu englanninkielisiin sanoihin attention, interest, desire ja action. AIDA-mallissa siis lähdetään kirjainten mukaisessa järjestyksessä: huomion herättäminen, kiinnostuksen nostaminen, ostohalun syntyminen ja sen jälkeinen toiminta eli ostopäätös ja mahdollinen suosittelu. Jaffe (2010) on esittänyt, että ostopolku eli ostosuppilo tulisi kääntää ylösalaisin siten, että edellä mainitun mallin sijaan asiakasprosessi etenisi ostosta dialogiin ja siitä edelleen takaisin saavutetun asiakkaan huomiointiin. (Uusitalo 2014, 94.) Malli toimii järjestyksessä acknowledgement, dialogue, incentivization, activation ja takaisin activation, incentivization, dialogue, acknowledgement. Aikakauslehden markkinoinnissa ensimmäinen vaihe voisi Jaffen mallin mukaan olla se, että saadaan yksi ”mallilehti” myytyä, jonka jälkeen lähdetään rakentamaan asiakkuutta käänteisessä järjestyksessä Ensimmäinen yhteydenotto voi tulla esimerkiksi puhelimitse. Siinä kerrotaan uudesta lehdestä (tietoisuus/acknowledgement), käydään keskustelua (dialogi) ja tarjotaan lehteä normaalia alhaisempaan hintaan mahdollisilla muilla kannusteilla lisättynä (insentiivit) ja tehdään pienestä määrästä lehtiä sopimus (aktivointi). Syntyy asiakas (customer). Kun lukija on saatu rekistereihin (vrt. tietosuoja), hänelle voidaan lähettää eri välineitä käyttäen tarjouksia tilauksen vakiinnuttamiseksi esimerkiksi vuodeksi (uusi hankinta). Tähänkin vaiheeseen liitetään usein kannusteita ja mahdollisesti keskustelevia puheluita. Näillä pyritään pitämään tämä asiakas edelleen tilaajana (kiinnipitäminen). Syntyy vakioasiakas eli vuositilaaja (client). Jatkamalla kehää ympäri voidaan saavuttaa tilanne, jossa tilaus jatkuu pienin markkinointiponnisteluin ns. jatkuvana tilauksena. Lukija on todennäköisesti tyytyväinen lehden sisältöön ja suosittelee sitä muillekin (cheerleader[3]). Esimerkkejä Eeva - haastatteluja Eevassa ei ole lainkaan niin sanottuja seurapiiriuutisia eikä juuri lainkaan kosmetiikkaa sivuavia juttuja. Lehti erottuu erityisesti haastatteluilla, jotka ovat pitkiä ja menevät syvemmälle kuin yleensä. Aiemminkin lehteen kuuluneiden julkisuuden henkilöiden tarinoiden lisäksi siitä löytyy nykyisin myös tavallisten ihmisten haastatteluja. Vuonna 2021 tehdyssä uudistuksessa henkilöhaastattelujen pituutta edelleen lisättiin ja määrää kasvatettiin. Tätä uudistusta edelsi brändityö, jossa Eevan arvoiksi määräytyivät rohkeus, sydämen sivistys ja kauneus. Kaukokohteista kertovia matkajuttuja vähennettiin, ja pikamuodin esittely poistettiin kokonaan. Uutena ulottuvuutena tuli mukaan kirjaklubi: kerran kuukaudessa järjestettävä verkkotapahtuma, jossa vierailee ajankohtainen kirjailija. Tapahtuman voi kuunnella jälkikäteen myös podcastina. Suunnitelmissa on kehittää tästä vielä live-tapahtuma. Lehti tekee muitakin podcast-sarjoja, ja sillä on tietysti oma Facebook-sivusto. Kirjaklubilla tavoitellaan lehdelle uusia tilaajia. Eeva on hyvä esimerkki siitä, miten aikakauslehti on pystynyt teknisen muutoksen maailmassa lisäämään lehden ulottuvuutta ja vähitellen hallitusti muuttamaan omaa brändiään pitäen mukana ne tekijät, joilla se on saanut itselleen uskollisen lukijakunnan. Tämän avulla sen painetulla lehdellä on edelleen vankka lukijakunta. Rumba - musiikkijournalismia Toisenlainen esimerkki on musiikkilehti Rumba. Lehden brändi on lyhyesti korkeatasoinen musiikkijournalismi. Rumba aloitti toimintansa vuonna 1983. Se ilmestyi pitkään tabloid-formaatissa, mutta 2006 se vaihtoi aikakauslehtiformaattiin. Aluksi seurauksena oli ilmestymiskertojen väheneminen vähitellen 18 kerrasta viiteen kertaan vuodessa. Lehden nettiversio aloitti kuitenkin jo 1997, ja sivustoa kehitettiin samalla. Viimeinen painettu lehti ilmestyi 2019. Musiikkilehdelle siirtyminen nettiin oli luonteva päätös, ja se jatkaa julkaisuprofiiliaan tuomalla esiin erityisesti uusia kotimaisia ja ulkomaisia artisteja. (Wikipedia v.s. Rumba; HS 21.3.2011.) Rumbaan saa ilmoituksia Pop Median kautta: display[4], video, sisältömarkkinointi ja podcast kuuluvat normaalitarjontaan. Lisäksi Rumballa on uutiskirje ja se kuuluu suurempaan musiikkilehtien perheeseen. Suomen Kuvalehti - palkitsevaa laatua Suomen Kuvalehti (SK) on ollut mukana suomalaisten elämässä koko itsenäisyyden ajan. Tavoitteena on kertoa olennaiset asiat, selvittää faktat ja palkita näiden kautta lukijat laadulla. Lehti käsittelee ajankohtaisia kotimaan ja ulkomaan tapahtumia, yhteiskunnallisia asioita, talouden ja politiikan aiheita, kulttuuri-ilmiöitä sekä tiedettä. Yleisesti ottaen lehti tunnetaan painavista poliittisista kirjoituksistaan. SK ilmestyy kerran viikossa. Painetun lehden välissä jaetaan TV-maailma-ohjelmalehti. Tilaus sisältää Suomen Kuvalehti DIGI:n lukuoikeuden. Tilaaja saa halutessaan säännöllisesti myös uutiskirjeen, johon on koottu parhaat palat verkon annista. Syyskuussa 2010 SK alkoi ilmestyä iPad-laitteille suunnattuna digilehtenä, ja 2013 lehti uudisti toimintaansa, jolloin verkkoversio muuttui osin maksulliseksi. Nykyisin lehden voi tilata joko lehti+digi versiona (hinta noin 350 € / vuosi) tai digiversiona (hinta noin 200 € / vuosi). Huomiota kiinnittää erityisesti se, että tarjouksia uudelle tilaajalle on helpompi löytää kuin normaalitilauksen hintaa. Lisäksi uuteen tilaukseen tulee vielä lukijalahja siihen päälle. Tarjoukset lähtevät yhden kuukauden tilauksesta. Suomen Kuvalehdellä on eri aikoina ollut merkittävä poliittinen rooli, onhan sillä ollut kolumnistina jopa virassa oleva presidentti aikoinaan. Vaikka SK pyrkiikin pitämään oman brändinsä yleisaikakauslehtimäisenä, on se todellisuudessa lähes ainoa suomenkielinen lehti, joka tarkastelee asioita pääasiassa politiikan ja talouden aiheiden kautta. Yhteenvetoa menestystekijöistä Kun tarkastellaan lopuksi esiteltyjä lehtiä, voidaan niistä tehdä seuraavanlaisia havaintoja. Eevassa brändi on erittäin selkeä. Kuka tahansa lehteä ensimmäisen kerran selaillessaan voi todeta sen kantavaksi ominaisuudeksi (syvä)haastattelut. Eeva on selvästi erilainen, sillä se on ainoa aikakauslehti, jonka sisällöstä pääosa on pitkiä henkilöhaastatteluja. Ottamalla mukaan muitakin kuin julkisuuden henkilöitä se tavoittaa innostavuuden ja ajatuksen siitä, että kun tuo esitelty henkilö, niin ehkäpä minäkin voisin… Samalla on aiempaa brändiä pystytty tukemaan uusilla komponenteilla ja tällä tavoitteellisella toiminnalla vahvistamaan lehden taloutta ja toiminnan jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Rumban tapa on ollut toisenlainen. Kirjoituksiin musiikista on netissä helppo liittää myös itse musiikkia. Ainakin ulkoapäin tarkasteltuna innostavuus on lehden brändäämisessä merkittävässä roolissa. Lukijat (kuuntelijat) pitää saada innostumaan. Lehden brändi ei kuitenkaan selviä ainakaan nopealla tarkastelulla. Tällä on voinut olla vaikutus tarpeeseen muuttaa lehden muotoa radikaalimmin. Suomen Kuvalehti on puolestaan pitkäaikaisena toimijana selväluonut itselleen sekä selkeän profiilin että uskollisen lukijakunnan. Lehteä selatessa on helppo havaita tiukka asiapitoinen kerrontatyyppi. SK on myös Suomen markkinoilla ainoa omassa sarjassaan eli se on hakenut erilaisuuden tätä kautta. Mikä sitten on SK:ssa innostavaa, ehkä yksi esimerkki siitä on polkom-kolumni. Aina ei tarvitse olla tiukka pipo päässä. SK on myös joidenkin kolumniensa kautta selvästi pyrkinyt hieman tasapainottamaan lehtensä sisältöä sen aikanaan saadessa jo ”ajopuuteorian” ylimmän selvittäjän roolin. Tällä lehti pyrkinee tavoittamaan laajempaa lukijakuntaa. Esimerkit osoittavat, että painettu aikakauslehti on hyvä ja tulevaisuudessakin menestyvä tuote, mutta tarvitsee ympärilleen harkitusti rakennettua brändiä, tilaajayhteisöä palvelevaa oheistoimintaa ja usein monikanavaista läsnäoloa lukijoiden arjessa. Lähteet Joseph Jaffe 2010. Flip the Funnel. How to Use Existing Customers to Gain New Ones. John Wiley & Sons. New Jersey. USA. Metsätaival, Merja Peiju 2020. Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen. Opinnäytetyö, Metropolia. Ruokolainen, Pekka 2020. Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! Kauppakamari. Tikkanen, Tiina Katriina. Lukijalle pitää tulla sellainen olo kuin hän olisi kohdannut haastateltavan. Mari Paalosalo-Jussinmäen haastattelu. Aikakausmedia. Uusitalo, Roope 2014. Brändäys tai itku ja brändäys. Alma Media. Alaviitteet [1] Sana ”levikki” viittaa painettuun lehteen [2] Ostopolku on prosessi, jonka eri vaiheiden kautta kuluttajasta voi tulla ostaja. [3] Cheerleader tarkoittaa erityisesti huutosakin johtajaa, tässä tapauksessa siis ko. brändin huutosakin. [4] Display-mainonnalla tarkoitetaan Googlen hakutulosten ulkopuolisia mainoksia, joita Google tarjoaa display-verkoston kautta näytettäväksi Artikkelikuva pixabay.com/ Michael Zimmermann Kirjoittaja DI Hannu Saarnilehto toimii Metropolian Painovoimaa-hankkeen perojektipäällikkönä.
Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa
Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet toimitusketjujen hallinnan ja huoltovarmuuden elintärkeän merkityksen yhteiskunnassamme täysin uudelle tietoisuuden tasolle. Silmät ovat auenneet sille, että globaalit toimitusketjut voivat olla hyvin haavoittuvia. Jos hengityssuojaimia ei tehdä omassa maassa, kriisin sattuessa joudutaan pahaan pulaan. Jos yksi valtaisa 400-metrinen konttialus tukkii Suezin kanavan, niin mikään tavara ei sieltä liiku eivätkä tuiki tärkeät komponentit saavu tehtaiden kokoonpanolinjastoille. Jos sotatoimet vaurioittavat viljan viennin kannalta aivan keskeisiä satamia tai asettavat kuljetuksille turvallisuusriskejä, seurauksena voi olla maailmanlaajuinen elintarvikepula. Logistiikka ja huolinta liittyvät nykyisessä maailmassamme lähes kaikkeen ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Korkeakouluopiskelijat eivät aina ole mieltäneet huolinta- ja logistiikka-alaa tulevaisuuden ammatikseen, vaikka sen toimikenttä on laajempi kuin miksi se helposti mielletään ja edellyttää erityisosaamista. Kansainväliset kuljetukset vaativat, paitsi ammattitaitoa, myös useiden toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä, minkä vuoksi laajat kontakti- ja kuljetusverkostot sekä hyvä kielitaito ovat huolitsijoille tärkeitä. Kotimaisten ja ulkomaisten alihankkijoiden, edustajien, agenttien ja yhteistyösopimusten määrä lasketaan joka huolitsijalla sadoissa. Verkostojensa avulla huolintaliikkeet pystyvät järjestämään kuljetuksia luotettavasti ympäri maailman. Ne tarjoavat nykyisin myös laajan kirjon erilaisia lisä- ja neuvontapalveluja. Huolinta on mitä suurimmassa määrin asiantuntijatyötä, joka ansaitsee kansantaloudellisen merkityksensä vuoksi näkyvyyttä korkeakouluissa. Lyhyesti sanottuna huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden liikkumisen oikea-aikaista ja kustannustehokasta hallintaa maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä (Ojala et al. 2020) SHLL ry aktiivisesti mukana rakentamassa alan tulevaisuutta SHLL ry (Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry) on halunnut omalta osaltaan varmistaa tulevaisuuden osaamisen ja lisätä alan vetovoimaa nuorten silmissä. Yksi toimenpide tässä työssä on ollut laajan selvityksen teettäminen huolinnasta, sen kansantaloudellisesta vaikuttavuudesta ja huolitsijan eri rooleista kuljetusketjuissa (Ojala & al 2020). Käytössä selvityksen myötä sekä asiantuntijoilla että suurella yleisöllä on tiivistetysti argumentteja, määritelmiä ja tilastoanalyysiä alan volyymistä ja taloudellisesta merkityksestä. Selvityksen mukaan Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Huolinta edellyttää sellaista asiantuntemusta ja verkostoa, johon ulkomaankauppaa harjoittavalla kuljetusasiakkaalla itsellään ei usein ole resursseja tai tarvittavaa osaamista. Huolitsijat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden keskittyä omaan ydintoimintaan sekä keventävät riskiä ja vastuuta järjestäessään kansainvälisiä kuljetuksia heidän puolestaan. Ne toimivat tehtävässään asiakkailleen yhden pysähdyksen palveluna. Laajemmin huolinnan vaikutukset näkyvät kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuudessa, kustannustehokkuudessa, yritysten logistisessa kilpailukyvyssä, ympäristötavoitteiden toteutumisessa, huoltovarmuudessa sekä koko kansantalouden toiminnassa. Huolintayritykset operoivat maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä. Huolinta onkin välttämätön, mutta usein näkymätön osa modernia toimitusketjua. Huolinnan toimikenttä on laajempi kuin minkälaiseksi se helposti mielletään. Toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö sekä sääntely eri kuljetusmuotojen, tullimuodollisuuksien ja kaupankäynnin rajoitteiden osalta. (Ojala et al. 2020). Esimerkiksi kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita esineitä ei saa viedä maasta lainkaan, ja toisaalta esimerkiksi Venäjän-pakotteet ovat lisänneet työn vaativuutta merkittävällä tavalla. Tästä esimerkkinä muiden ohella on huhtikuussa 2022 ilmi tullut tapaus, jossa Suomen tulli pysäytti 42 miljoonan arvoiset venäläiset taideaarteet itärajalla (ks. https://yle.fi/uutiset/3-12393013). SHLL ry ja Metropolia ovat tiivistäneet yhteistyötä Käytännön tasolla yksi pieni, mutta korkeakoulutuksen kannalta merkittävä toimenpide on ollut esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen SHLL:n ja Metropolian välillä. On tärkeää, että logistiikan ja huolinnan korkeakouluopettajilla on hyvät työelämäyhteydet ja että alan mahdollisuuksista kerrotaan opiskelijoille. Kaikki voittavat tässä verkostoyhteistyössä: opiskelijat voivat työllistyä mielenkiintoisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, opettajilla säilyy tuntuma alan kehitykseen ja eri toimijoihin, ja yrityksillä on mahdollisuus tarjota näkökulmia, vierailuluentoja ja opintokäyntejä niin, että samalla tutustuvat siihen, mitä korkeakoulussa opetetaan ja millaisia esimerkiksi tuotantotaloudessa logistiikkaa opiskelevat nuoret ovat. Näin vaalitaan esimerkillisellä tavalla lähitulevaisuuden rekrytointipotentiaalia. Konkreettisesti yhteistyön tiivistäminen on tarkoittanut esimerkiksi jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi tuotantotalouden tutkinto-ohjelman ja SHLL:n koulutustoimikunnan välillä. Keväällä 2021 lehtori Harri Hiljanen osallistui SHLL:n koulutustyöryhmän yhteiseen keskusteluun, on ollut jo sitä ennen yhteydessä koulutustoimikunnan jäseniin ja pyytänyt alan yrityksiä opettamansa huolinnan opintojaksolle kertomaan toiminnastaan ja yrityksestään tuleville alan rekrytoitaville. Samassa yhteydessä hän on esittänyt kiinnostuksensa tulla tutustumaan yrityksiin ja samalla oppimaan, mitä ajankohtaista huolinnasta tulisi tuotantotalouden opetuksessa huomioida. Harri Hiljanen on tehnyt SHLL:n koulutustoimikunnalle sekä syyslukukauden 2021 että kevätlukukauden 2022 alussa konkreettisia ehdotuksia yhteistyön syventämiseksi (mm. mahdollisuus yrityksille tutustua opiskelijoihin, markkinoida mahdollisia jäsen- yrityksiä ja esitellä toimintaa). Lisäksi hän ehdotti syksyn 2021 varastointiin ja terminaaleihin liittyvälle opintojaksolle kansainvälisen logistiikkayhtiön luentoa kansainvälisistä materiaalivirroista, niiden ohjaamisesta ja terminaaliverkoston/varastojen toiminnoista. Edellä kuvattu tuotantotalouden ja alan yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa niin, että DB Schenkerin asiantuntija Jani Ruupunen oli Karamalmin kampuksella kahden tunnin vierailulla varastointipalveluihin liittyen, samasta yrityksestä Sini Heino oli rekrytoimassa opiskelijoita kesätyöntekijöiksi ja vuoden vaihteessa 2021–2022 käynnistettiin viiden opiskelijan koko kevään kestävä kehitysprojekti viestinnän kehittämisestä Schenkerillä. DHL:n Jesse Salmi piti kaksituntisen DHL- esittelyn ja kesärekryn. Lehtori Harri Hiljasen piti huhtikuussa 2022 vierailla 30 opiskelijan kanssa Kuehne&Nagelin pääkonttorilla Vantaalla, tutustua yritykseen ja kuunnella huolinta-alaan liittyviä luentoja. Tämä vierailu jouduttiin siirtämään koronatapauksen vuoksi tulevaisuuteen. Kuehne&Nagelin HR:stä Sofia Liljeströmin ja Riikka Happosen kanssa on tehty muutakin aktiivista yhteistyötä, jonka ansiosta Metropolian opiskelijat ovat saaneet osallistua heidän sisäisiin koulutuksiinsa. Huhtikuun 2022 alussa toteutui 30 oppilaan ryhmän vierailu Varovalla henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen vieraana. Varovalla kolme yrityksen työntekijää, joista yksi oli Metropolian alumni, esitteli yritystä ja sen liiketoimintaa. Ulkopuolisella rahoituksella logistiikan perusteet vapaasti valittavina opintoina Kun logistiikka ja huolinta risteävät niin monen toimialan ja ammattiryhmän rajapinnalla, Metropoliassa Tuire Ranta-Meyerin aloitteesta päätettiin luoda logistiikkaan ja huolintaan liittyvä johdantotyyppinen opintojakso, joka olisi kenen tahansa valittavissa riippumatta tutkinnosta tai koulutusalasta. Ymmärrystä logistiikasta tarvitsevat yhtä hyvin terveydenhuollon, rakennusalan työnjohdon, kulttuurituotannon kuin vaikkapa esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat. Koronapandemia opetti lisäksi, että on välttämätöntä rakentaa tällainen opintojakso verkko-opintoina niin, että sen voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Kevätlukukaudella 2020 Metropolian logistiikan erityisosaaja, juuri eläkkeelle siirtynyt lehtori, diplomi-insinööri Markku Haikonen otti yllä mainitun opintojakson suunnitteluhaasteen vastaan. Tuloksena syntyi täysin ainutlaatuinen verkkopohjainen opintojakso, jonka erityisyys perustuu mm. eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tarpeisiin laadittuihin eriytyviin oppimistehtäviin. Kulttuurialan oppimistehtäviin pyydettiin apua työelämässä toimineelta, kokeneelta kulttuurituottaja Ossi Luodolta. Markku Haikonen laati muut oppimistehtävät. Lisäksi opintojakso linkittyy vahvasti Reijo Rautauoman säätiön luomaan ja ylläpitämään Logistiikan maailma -sivustoon. Sivusto on suomenkielinen, alan parhaiden asiantuntijoiden laatima ja jatkuvasti päivittyvä materiaali, jota alan toimijat hyödyntävät laajalti. Erityisesti Tuire Ranta-Meyerin toiveesta opintojaksolla hyödynnettiin tätä materiaalia, sillä loistavasti toimivaa ja korkeatasoisista materiaaleista rakennettua pyörää ei ole mielekästä alkaa Metropoliassa keksiä uudelleen. Ensimmäiselle toteutukselle vuonna 2020 opiskelijoita tuli 63: autotekniikasta 23, konetekniikasta 5, bio- ja kemiantekniikasta 4, rakennustekniikasta 6, rakennusalan työnjohdosta 2, talotekniikasta 3, sähkö- ja automaatiotekniikasta 8, energia- ja ympäristötekniikasta 4, muotoilusta 1, kulttuurituotannosta 4, esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tällaiselle itsenäisesti suoritettavalle ja koulutusalasta riippumattomalle opintojaksolle oli suuri ja palaute siitä oli erittäin hyvä. Vuonna 2021 opiskelijoita opintojaksolla oli 69. Uutena tutkinto-ohjelmana mukana oli maanmittaustekniikka, jonka opiskelijoille räätälöitiin ammatillisesti suuntautuneita oppimistehtäviä. Opintojakson sisältöä päivitettiin muutoinkin ja kehitettiin saadun opiskelijapalautteen mukaisesti. Eniten opiskelijoita (20) oli tällä kertaa rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta. Logistiikan perusteet 5 op:n Moodle-alustalla toimiva opintojakso käynnistyy nyt syksyllä 2022 kolmannen kerran, eikä sen tarjoaminen opiskelijoille verota tänäkään vuonna tutkinto-ohjelmien laihaa kukkaroa. Uusia ideoita ja uutta opiskelutarjontaa tulossa Metropolia on lisäämässä huolintaan liittyviä Moodle-opintoja jatkona Logistiikan perusteet -opintojaksolle. Uutta opintojaksoa ovat olleet suunnittelemassa Markku Haikosen lisäksi Harri Hiljanen, Nina Hellman ja Tuire Ranta-Meyer, ja sen on tarkoitus olla tarjolla opiskelijoille tammikuusta 2023 alkaen. Lisäksi printtimedian sivuaineopinnoissa sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden logistiikka on huomioitu tärkeänä osaamisalana yritysten toiminnassa. Kesällä 2022 Metropolian elokuvaopiskelijat ovat tuottamassa pääkaupunkiseudun opoille ja korkeakoulun hakukampanjaa varten käsikirjoitetun lyhytelokuvan, jossa pyritään kiinnostavasti ja huumorin ryydittämänä avaamaan huolinta-alaa korkeakouluun hakeutuville. Ehkäpä jo syksyllä voidaan kirjoittaa uusi luku huolinta- ja viestintäalan menestystarinaan Metropoliassa. Pysy siis kanavalla! Lähteet Huolinnan toimialakatsaus 2021 Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Blogimerkintä Metropolian Vuoropuheluja-blogissa. Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan. Raportti. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Ks. ja tiivistelmä selvityksestä tästä. SHLL ry:n verkkosivut huolinta.fi
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
