Avainsana: tietojärjestelmät

Työpaikkana AMK-kirjasto: Järjestelmiä ja yhteistyötä

4.6.2025
Saija Pyhtilä

Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Olen ollut kirjastoalalla vuodesta 1997 ja suurimman osan työurastani olen työskennellyt ammattikorkeakoulukirjastossa. Metropolian kirjastossa olen saanut olla monessa roolissa ja tehdä monipuolisesti kirjastoalan tehtäviä mm. asiakaspalvelua, painettujen ja e-aineistojen hankintaa, kuvailua, laskutusta, tiedonhaunohjausta sekä kaukopalvelua. Näistä työtehtävistä ja niiden ymmärtämisestä on hyötyä, kun aloitin työskentelyn järjestelmien parissa vuonna 2001 Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöönoton myötä. Kun järjestelmä vaihtui Voyagerista avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään vuonna 2019, oli lusikkani taas sopassa. Järjestelmätyötä yhteistyössä Kohan myötä yhteistyö Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kirjastojen välillä vahvistui. Kolme erillistä kirjastotietokantaa yhdistettiin yhdeksi 3AMK-kirjastotietokannaksi. Tämä vaati käytäntöjen yhtenäistämistä, kuten laina-aikojen ja maksujen yhdenmukaistamista. Kun nämä oli päätetty, rakennettiin järjestelmän runko ja asetukset. Näin saatiin kirjastoammattilaisten työkalut kuntoon ja asiakkaille monipuoliset kokoelmat yhteiskäyttöön. Kohassa on noin 900 järjestelmäasetusta ja useita satoja perusasetuksia, mutta kaikkia niitä ei tarvitse käyttää. Mutta mahdollisuuksia on paljon! Kohan käyttöönottoprojektissa sain uusia työkavereita, ja yhteistyö muiden ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmähenkilöiden kanssa on ollut mukavaa. Säännöllisissä kokoontumisissa on pohdittu järjestelmän toimintaa, ongelmia ja kehittämistoiveita. Osallistuminen Koha-yhteisön toimintaan ja tapahtumiin sekä Kohaan liittyvien asioiden seuraaminen auttavat työssä. Kokemusten jakaminen ohjelmiston ominaisuuksista voi antaa uusia ideoita, joita voi kokeilla omassa tietokannassa. Testing, testing... Kirjastojärjestelmän toimintaan ei tarvitse puuttua päivittäin. Palvelimet ovat muualla, ja Kansalliskirjasto auttaa ongelmatilanteissa. Joskus kirjaston arjessa tulee kysymyksiä, kuten "miksi tämä toimii näin?" tai "mitä on tapahtunut?", sekä virhetilanteita, joita täytyy tutkia. Nykyinen järjestelmä vaatii vähemmän ylläpitoa kuin edellinen. Kohassa työllistävät versiopäivitykset, joita tehdään pari kertaa vuodessa. Ennen päivitystä testataan, toimivatko kirjaston perustoiminnot oikein. Testaustietokantaan luodaan testitapauksia, joilla varmistetaan, että lainaus, palautus, automaattiset uusinnat, kuljetukset, varaukset, maksujen kertyminen ja asiakasviestit toimivat halutulla tavalla. Tarkoitus on, että kirjastojärjestelmä ei aiheuta ongelmia asiakkaille eikä henkilökunnalle. Homman täytyy toimia! Testaus vie aikaa Testaaminen on välillä työlästä ja aikaa vievää. Mielikuvitusta tarvitaan, jotta keksii kaikki tavat, joilla järjestelmässä voi toimia. On tärkeää tutkia, onko lopputulos kaikilla toimintatavoilla aina oikea ja antaako järjestelmä virheistä oikean palautteen käyttäjälle. Joskus on ilahduttavaa löytää testausvaiheessa ohjelmasta virhe ennen kuin se menee laajempaan jakeluun. Onneksi bugeja ei tarvitse itse ratkaista, sillä Kansalliskirjastossa ja Koha-yhteisössä on taitavia ohjelmointi- ja ohjelmisto-osaajia. Testaajalle on hyötyä järjestelmän asetusten tuntemisesta, mutta koodaustaitoja ei tarvita. Tärkeää on järjestelmällisyys, systemaattisuus, periksiantamattomuus, ongelmanratkaisukyky ja kiinnostus järjestelmiin. Kirjastojärjestelmän ylläpidon arkea Järjestelmätyössä autan myös kollegoita heidän työtehtävissään. Jos tulee toive järjestelmän toiminnasta tai jonkin tiedon etsimisestä tietokannasta, selvitän onko se mahdollista ja toteutettavissa. Tietokantaan voidaan rakentaa SQL-kyselyitä ja raportteja, joilla etsitään tekstejä tai analysoidaan kirjaston kokoelmia. Esimerkiksi painetun kokoelman hoidossa raportit ovat tärkeitä. Niillä selvitetään, onko kokoelman osia lainattu paljon vai vähän, tai mikä on kokoelman ikärakenne. Selvityksen perusteella tehdään poistoja, hankintoja tai valmistellaan kokoelman muuttoa. Muuttoja on ollut useita, ja ne ovat olleet isoja projekteja. Arjessa järjestelmän asetuksia muutetaan esimerkiksi jouluna ja kesällä, kun kirjastot ovat pidempään kiinni. Muita huoltotoimenpiteitä ovat virheellisten sähköpostiosoitteiden korjaukset ja isojen tietomäärien korjaaminen järjestelmässä kerralla ns. massamuutoksena. Kesälläkin työ jatkuu Seuraavaksi työn alla on taas yksi järjestelmäpäivitys kesäkuussa, joten asettelen taas ”testaushatun” päähän ja aloitan testaamaan. Mitähän uutta tämä järjestelmäpäivitys tuo tullessaan?

MetCat uusiutui

17.7.2019

Metropolian kirjasto on nyt yksi 3AMK-kirjastoista. Kirjastojärjestelmä vaihtui toukokuussa yhteiseksi Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulukirjastojen kanssa. Asiakasrekisterit ja kokoelmat yhdistyivät. Sen myötä muuttui moni asia. MetCatista MetCat Finna MetCatin aineistot kasvoivat kolminkertaiseksi ja nimikin muuttui MetCat Finnaksi. Näet nyt myös Haaga-Helian ja Laurean kirjastojen aineistot samasta paikasta! Kaikki MetCat Finnassa näkyvät painetut aineistot ovat käytettävissäsi, e-aineistoista vain Metropolian verkkoaineistot.  Liitä kirjastokortti uudelleen Järjestelmän vaihtumisen vuoksi kirjastokortin tiedot eivät siirtyneet suoraan uuteen MetCat Finnaan. Liitä kirjastokortti uudelleen MetCat Finna -tiliin, jotta saat varaukset ja lainojen uusimiset taas toimimaan. Joudut hieman näkemään vaivaa. Pahoittelemme! Tarvitset vain yhden kortin Yksi asiakkuus ja kirjastokortti riittää kolmen kirjaston kokoelmien ja palveluiden käyttöön. Osalla asiakkaistamme oli jo aiemmin kirjastokortti Metropolian lisäksi joko Haaga-Heliassa tai Laureassa. Koska asiakkaalla voi olla vain yksi kirjastokortti, on kirjastokortiksi valittu näistä yksi (viimeksi käytetyin tai lainoja/varauksia/maksuja sisältänyt kortti). Tarkistathan MetCat Finnasta, että korttisi tiedot näkyvät oikein.  Varaaminen on helpompaa Kirjastojärjestelmämme ymmärtää nyt, onko varattavasta kirjasta kappaleita hyllyssä vai ovatko ne kaikki lainassa. Sinun ei tarvitse siitä välittää, riittää kun teet varauksen haluamaasi teokseen ja järjestelmä poimii sinulle nopeimmin saatavilla olevan kappaleen. Kätevää! Varaukset voit hakea valitsemastasi Haaga-Helian, Laurean tai Metropolian kirjaston toimipisteestä. Unohtuneen pin-koodin päivitys käy nopeasti PIN-koodia tarvitset kun lainaat automaatilla tai kun liität kirjastokorttisi tiedot MetCat Finnaan. Aiemmin unohtuneen PIN-koodin on voinut päivittää vain kirjaston henkilökunnan avulla. Nyt sen voi palauttaa MetCat Finnassa sähköpostilinkin kautta nopeasti itse. Edistyksellistä! Finna Finna on käytössä useiden kirjastojen verkkopalvelujen alustana. Se korvaa vaiheittain suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiakkaille suunnattuja verkkopalveluita. MetCat on aiemminkin toiminut Finna-alustalla, mutta nyt se näkyy myös nimessä.  Monien Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistotietoja katsot kätevästi Finna.fi:ssä. 

Katkoksia kirjaston palveluissa

24.4.2019

Runsaan kolmen viikon päästä saat käyttöösi kolmen kirjaston painetut aineistot ja palvelut yhdellä kirjastokortilla. Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean kirjastot (3AMK-kirjastot) ottavat käyttöön yhteisen kirjastojärjestelmän. Katkoksia palveluissa ja poikkeuksia aukioloajoissa Kirjastojärjestelmän päivittämisen aikana viikolla 20 lainaaminen, palauttaminen, varaaminen, maksaminen ja muut asiakastietoihin liittyvät toiminnot ovat kokonaan poissa käytöstä. Kirjaston poikkeusaukiolot 13. - 17.5. 2019 Arabia - kirjasto on auki 10-15, ei omatoimiaikaa Myllypuro - ei asiakaspalvelua, ei omatoimiaikaa Myyrmäki - auki vain palveluaikoina, ei omatoimiaikaa Vanha viertotie - vain hiljainen tila käytössä Maanantaina 20.5. avaamme uudistuneen ja kolminkertaiseksi kasvaneen kirjaston. Lisätietoa uudistuksesta löydät 3AMK-kirjastot -sivulta. Tervetuloa tutustumaan!

Varauksen tekeminen MetCatissa uudistui

23.2.2017

Moni on ehkä huomannut, että varausten tekeminen on helmikuun alusta lähtien toiminut MetCatissa vähän eri tavalla kuin aiemmin. MetCatiin on ilmestynyt valintapainikkeet: “Varaa lainassa oleva teos” ja “Varaa hyllyssä oleva kappale”. Miksi? Voyager-kirjastojärjestelmämme vuodenvaihteen päivityksen jälkeen vanha tapa tehdä varauksia ei enää toiminut kuten ennen. Aiemmin hyllyssä olevan kirjan varaaminen ei estänyt kirjan lainausta. Päivityksen jälkeen esti: jos asiakas A varasi paikalla olevaan kirjaan MetCatissa, esti se kirjan jokaisen paikalla olevan kappaleen lainauksen. Kirjaa ei voinut lainata, vaikka kirjoja olisi ollut hyllyssä kymmeniä. Melko kiusallista. Varaussysteemi tukeutui järjestelmän ominaisuuteen, jota järjestelmätoimittaja piti bugina. Bugi oli ollut järjestelmässä vuosia, joten emme osanneet aavistaa, että se “korjataan” tässä version vaihdossa. Vaan niin kuitenkin kävi. Ratkaisu löytyi rinnakkaisista systeemeistä Pari viikkoa kului pohtien ja uutta ratkaisua etsien. Ja onneksi sellainen löytyi! Nyt käytössä on (järjestelmänäkökulmasta) kaksi varaussysteemiä rinnakkain: toinen lainassa, toinen hyllyssä oleville. Lainassa olevien varaaminen Lainassa olevien varaus kohdistuu koko teokseen niin, että varaajat saavat lainasta palautuvia kappaleita siinä järjestyksessä kuin ovat varauksia tehneet.   Hyllyssä olevien varaaminen Hyllyssä oleviin kappaleisiin tehdään varaus kappalekohtaisesti. Kunkin paikalla hyllyssä olevan niteen kohdalla näkyy “Varaa hyllyssä oleva kappale”. Kun kappale on varattu, ei tekstiä näy. Varauksen voi siis tehdä vain yksi asiakas/nide. Varaustyyppien välillä on “ristiintarkastus”, joka toimii käytännössä niin, että jos niteitä on paikalla yksikin kappale, onnistuu vain hyllyssä olevien varaaminen. Jos puolestaan kaikki ovat lainassa, onnistuu vain lainassa olevien varaus. Muutaman alkuyskähdyksen jälkeen tämä vaikuttaa toimivan hyvin. Hyvin käyntiin Vaikka muutos tehtiin kesken lukuvuoden, muutos ei tunnu tuottaneen ongelmia. Ainakaan asiaan liittyviä kysymyksiä ei ole meille kirjastoon asti juuri tullut. Muutos on ollut positiivinen myös kirjaston henkilökunnan näkökulmasta. Eli vaikka muutaman viikon ajan tilanne oli kaikkea muuta kuin hyvä, tehdyt muutokset ovat olleet lopulta kallistuneet positiivisen puolelle. Erityiskiitokset Kansalliskirjastolle, joka auttoi joustavasti uuden systeemin käyttöönotossa! :) Päivi Ylitalo-Kallio P.S. Tarvittaessa varaamisessa auttavat tarkemmat ohjeet

Mutka matkaan: virhe kirjaston lainausautomaattien toiminnassa

13.1.2017

Kirjastojärjestelmämme päivitettiin vuodenvaihteessa. Sen jäljiltä järjestelmässä on virhetoiminto, joka valitettavasti vaikuttaa lainaamiseen. Vaikka kirjaa on vapaana hyllyssä, automaatilla ei pysty lainaamaan aineistoja, joihin kohdistuu jonkun toisen aikaisemmin MetCatissa tekemä varaus. Mikäli haluat lainata tällaisen kirjan, ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun. Jos asiakaspalvelu on suljettu, automaattien vierellä on ohjeet, miten toimit saadaksesi kirjan lainaan itsellesi. Varaushyllyssä olevan, sinulle jo varatun aineiston pystyt lainaamaan normaalisti automaatilla. Muutos ei koske Arabian ja Ruoholahden yhteistyökirjastoja. Tilannetta selvitellään. Pahoittelemme päivityksestä aiheutuvia hankaluuksia!

Järjestelmien jättiläiset

30.9.2016

Kirjastojen työntekijöitä on joskus sanottu tiedon jättiläisiksi. Metropolian kirjastossa työskentelee myös muutama melkein jättiläinen, nimittäin oman järjestelmätiimimme jäsenet. Nämä viisi ”jätiläistä” - Matti Elomaa, Kaija Kivikoski, Ari Penkkimäki, Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio - huolehtivat muiden töidensä ohella kirjastotoiminnan taustalla olevista verkkopalveluista ja tietojärjestelmistä. Kirjastojärjestelmä Voyager sisältää tiedot asiakkaista ja aineistoista. Noteshandler- ja Henkka-järjestelmillä hoidetaan asiakasviestejä ja laskutusta. Asiakkaidemme käyttämiä verkkopalveluita ovat  MetCat, Libguides-oppaat sekä kirjaston asiakaspalvelu-chat. Tietojärjestelmät liittyvät moneen kirjaston toimintoon ja niissä tapahtuvat muutokset vaativat jätiläisten toimia. Kirjaston taustajärjestelmä Voyager toimii pääasiassa ilman jätiläisten ylläpitoa, mutta silloin tällöin lukuvuoden aikana on käytävä tekemässä muokkauksia ohjelman asetuksiin. Kesäksi, kun kirjastot ovat pitkään kiinni, lainattaville aineistoille asetetaan pitkät laina-ajat. Syksyllä jätiläiset muokkaavat ja siirtävät opiskelijajärjestelmästä uusien opiskelijoiden tiedot Voyager-kirjastojärjestelmään. Näin varmistetaan se, että uusien kirjastokorttien jakaminen olisi syksyn kiireissä sujuvaa asiakaspalvelutiskillä. Järjestelmäpäivitykset vaativat myös jätiläisten osallistumista: ennen päivityksiä on tehtävä valmisteluita ja päivityksen jälkeen on varmistettava, että palvelut toimivat jälleen. Muutoksista ja toimintahäiriöistä on myös viestittävä asiakkaillemme mm. sosiaalisessa mediassa ja Metropolian viestintäkanavien kautta. Hidasta ja nopeaa Jätiläisen työ saattaa olla hidasta ja pitkäjänteistä mutta välillä on tehtävä nopeitakin ratkaisuja.  Jos huomataan, että järjestelmissä on jotain vikaa, on "korjausjoukkojen" lähdettävä heti etsimään vian syytä. Jätiläisten työhön liittyy myös vahvasti kehittämistyö eli kirjastotoiminnan uudistuksiin ja muutoksiin reagoiminen ja teknisten toteutusten miettiminen.  Ensi vuonna MetCatiin tuodaan aineistotietoja toisesta kirjastotietokannasta (Taideyliopistojen Arsca-tietokanta), tähänkin muutos- ja suunnittelutyöhön jätiläiset osallistuvat. Kehitystyötä tehdään myös yhdessä muiden Suomen korkeakoulukirjastojen kanssa. Tällä hetkellä yritetään integroida Kansalliskirjaston tuottama verkkomaksamisohjelma toimimaan MetCatissa, jotta asiakkaidemme olisi mahdollista maksaa myöhästymismaksut verkossa.  Tavoitteena on kehittää kirjaston verkkopalveluja entisestään. Siivousta, analysointia ja auttamista Kirjaston järjestelmätiimiläiset ovat tietokannan järjestelijöitä eli etsivät, siivoavat ja korjaavat tietokannasta tietoja. He analysoivat aineistojen käyttöä ja auttavat myös muita kirjaston työntekijöitä tässä. Jos aineistoja pitää poistaa isoja määriä, jätiläiset hoitavat asian Voyageriin kehitetyillä apuohjelmilla. Myös asiakastietoja on välillä muokattava esim. asiakasrekisteristä poistetaan asiakkaat, jotka eivät ole lainanneet viiteen vuoteen. Jätiläinen toimii kirjastossa vahvasti auttajan roolissa: jos järjestelmät eivät toimi, ei myöskään moni asia kirjaston palveluissa toimi. Jätiläinen auttaa myös ihan konkreettisesti muita kirjaston työntekijöitä, kun lainausautomaatti ei toimi tai kuitti- tai tarratulostin on heittäytynyt hankalaksi. Aina työpäivä ei suju kuin Strömsössä. Välillä saattaa tuntua siltä, että mikään ei etene tai ongelmat ovat "jättimäisiä". Onneksi tällöin tiimiläiset voivat "lyödä viisaat päät yhteen" ja ratkoa ongelmia yhdessä. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun asiaa on pitkään mietitty, testattu, yritetty ja sitten viimein asia saadaan päätökseen ja se toimii! Jätiläisen työssä parasta onkin muilta ja muiden kanssa yhdessä oppiminen.   Saija Pyhtilä ja Ari Penkkimäki