Avainsana: kirjastotyö
Työharjoittelussa Metropolian kirjastossa
Olen yhdeksännellä luokalla. Moni kaverini meni vaate- tai ruokakauppoihin, päiväkoteihin ja kouluihin työharjoitteluun. Itse halusin jotain erikoista ja perehtyä oikeasti minua kiinnostavaan alaan. Sain kuulla mahdollisuudesta päästä tänne Metropolian kirjastoon, jossa saisin tietää myös viestintätyöstä. Aloitin työt 24.9. ja työharjoittelu kesti viikon. Olin jo ennen työharjoittelua ollut kiinnostunut viestinnästä, joten ajattelin että täällä ammattikorkeakoulun kirjastossa sitä pääsisi kokeilemaan hyvin. Odotukseni siitä millaista työ on, vastasi aika paljon sitä mitä olen päässyt tekemään. Työn sisältö Työtehtäviini kuului peruskirjastohommia kuten esimerkiksi järjestelytehtäviä. Tein mm. kirjojen hyllyttämistä ja vanhojen lehtinumeroiden poimintaa hyllyistä poistoa varten. Tutustuin kirjaston viestintään, kuulin kirjaston viestintäkordinaattorin työstä ja kirjaston viestintäkuvioista. Sain myös viestintään liittyviä tehtäviä ja tutustuin Metropolian nettisivuihin. Sain tehtäväksi myös kirjoittaa juuri tämän jutun kirjaston blogiin. Eroavaisuuksia kaupunginkirjastoihin nähden Mielestäni ammattikorkeakoulukirjastot eroavat jonkin verran normaaleista kaupunginkirjastoista. Kirjat ja lehdet on järjestelty täällä selkeämmin. Täällä taitaa myös olla enemmän tietokoneita ja myös lainattavia kannettavia tietokoneita opiskelua varten, joka on oikein hyvä. Hyvinkään kaupunginkirjastossa pisin tietokoneella saatava aika on 30 - 60 minuuttia. Täällä ei ole rajoitettu aikaa tietokoneiden käyttämiseen. Täällä on myös omatoimiaika. Kaupunginkirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjastot yleensä asiakaspalvelevatkin kauemmin. Mielipiteeni ja palaute Opiskelisin tällaisessa kirjastossa mielelläni. Tämä kirjasto tuo rauhan opiskelijoille, jolloin on helpompi keskittyä opiskelemiseen. Täällä on myös hyvät ja mukavat opiskelutilat. Tykkäsin erittäin paljon olla täällä työharjoittelussa. Pääsin tutustumaan Metropolian tiloihin, ja sain tietää mitä voisi opiskella ammattikorkeakoulussa lukion jälkeen. Opin myös paljon uutta minua kiinnostavasta viestinnästä ja kirjastotyöstä. Minulle kerrottiin hyvin miten kaikki toimii ja sain vastauksia minua kiinnostaviin kysymyksiin. Olen erittäin kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden päästä tänne. Kiitos kirjaston henkilökunta! Kirjoittanut työharjoittelija Riina Sauren
Asiakkaat ja kirjasto – 10 vuotta yhdessä
Metropolia täyttää 10 vuotta tänä syksynä. Saman ajan kirjasto on palvellut asiakkaitaan. Pyysimme työntekijöiltämme muistoja menneeltä vuosikymmeneltä. Saimme tarinoita kohtaamisista asiakkaiden kanssa. Tässä parhaat palat: Kirjastokortti sai pusun “Palvelutiskillä pyysin asiakkaalta kirjastokortin. Hän otti kortin suurieleisesti esille ja antoi sille mojovan pusun. Sen jälkeen hän ojensi kortin minulle. Katsoin tätä esitystä ja ajattelin hämmästyneenä: tässäpä on todellinen kirjaston ystävä!” Kirjastontäti pääsi muistoalbumiin? “Nuori miespuolinen vaihto-opiskelija palautti lainansa palvelutiskille kurssinsa päätteeksi. Ojensi kätensä kättelyyn ja kiitti hyvästä palvelusta. Otti vielä kännykkänsä taskusta ja kysyi: saanko ottaa sinusta valokuvan muistoksi? Siinäpä yli kuusikymppiseltä kirjastotädiltä meni pasmat sekaisin...” Asiakkaat työkavereina “Omatoimiaika (tai itsepalvelu kuten sitä aluksi nimitimme) muutti isosti kirjastotilan merkitystä ja omia asenteitamme. Aikaisemmin ajoimme asiakkaat ulos iltapäivisin kirjaston sulkeutuessa. Ties mitä kirjastossa olisi tapahtunut ilman valvovaa silmäämme? Aamulla avasimme oven ja useimmiten siellä oli jono oven takana. Nykyisin asiakkaat käyttävät kirjastoa omatoimisesti aamusta iltaan, lainaavat ja palauttavat automaateilla kameroiden vartioidessa kirjastoa. Aina kun tulen aamulla töihin, on paikalla aina joku aamuvirkku opiskelija. Kun lähden iltapäivällä tai illalla, jatkuu äänten sorina ryhmätyötiloissa. On kuin työskentelisimme samassa paikassa, se on mukava tunne!” Tuhma niitti “Yksi tapaus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Sen takia tiedän, että kirjaston asiakaspalvelussa voi tapahtua ihan mitä vain. Asiakas tuli sanomaan, että niitti on mennyt monisteessa huonoon kohtaan. Ystävällisesti autoin häntä niitinpoistajan avulla ja niitti irtosikin. Pahaksi onneksi niitti lensi suoraan asiakkaan rintojen väliin. Siinä hän sitä sitten ravisteli pois paitansa alta. Yritin paikkailla aiheuttamaani vahinkoa huumorilla ja sanoin, että ohhoh sepäs oli tuhma niitti. Jälkikäteen sitten siunailin, että onneksi niitti ei lentänyt silmään, mutta että pitikö sen kaikista maailman paikoista juuri sinne lentää.”