Avainsana: kehittäminen
Mitä kirjastonjohtaja pohtii? KINE2016
Pomo viestii - kuuleeko kukaan? Kuinka räjäyttää jähmeät tiimirakenteet? Mitkä kirjaston säännöt voidaan heittää roskikseen? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä nousi esiin, kun kirjastonjohtajat saivat KINE2016 -seminaarin päätteeksi vapaasti kertoa mistä asioista haluavat keskustella yhdessä. Open Space -työpaja aloitettiin luomalla agenda. Kaikilla oli mahdollisuus kirjoittaa ajankohtainen ja merkityksellinen asia tai kysymys Post it -lapulle. Tämän jälkeen jokainen ehdottaja kertoi nimensä ja kysymyksensä kaikille sekä vei lapun agenda-seinälle. Nopeasti koossa oli 50 ryhmäkeskustelua. Ensimmäiset sessiot alkoivat klo 11.45. Noin tunnin välein alkoi aina uusia keskusteluja. Kysymyksen ehdottaja toimi ryhmän vetäjänä ja osallistujat valitsivat vapaasti mihin keskusteluun haluavat osallistua. Ryhmäkeskusteluiden periaatteet olivat näkyvillä. Osallistujat noudattivat kahden jalan lakia. Jokainen sai siis valita vapaasti ryhmän ja siirtyä milloin halusi toiseen ryhmään tai pysyä loppuun asti samassa ryhmässä. Itseohjautuvasti kukin siis osallistui keskusteluun, jossa koki olevansa hyödyksi tai oppivansa jotain uutta. Eniten keskusteluja käytiin työhön liittyvistä muutoksista: turhat työt, uusien taitojen oppiminen, toimenkuvien muutokset, resurssien väheneminen, luovuus ja kokeileminen sekä muutosstressi. Toinen suosittu teema oli työntekijöiden innostaminen: Miten innostan ja innostun itse? Johtamisen eri näkökulmat olivat myöskin esillä: itsensä johtaminen, eri-ikäisten johtaminen sekä etäjohtaminen. Lisäksi keskusteltiin ilosta, kävelykokouksista, etiikasta, palkitsemisesta, asiakaspalveluvuorojen jakoperusteista ja päättäjistä. Open Space -iltapäivän lopuksi oli yhteenveto, jossa tilaisuuden vetäjät Anu ja Jussi Promindasta kysyivät mielipiteitä ja tunnelmia. Monet kiittelivät sitä, että kerrankin oli aikaa keskustella kollegoiden kanssa. Tilaisuuden jälkeen kootussa palautteessa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Osan mielestä sessioita oli liian monta. Osa taas koki, että sessiot kestivät liian kauan. Joku koki hankalaksi uudenlaisen tavan toimia: keskusteluihin piti vaan mennä mukaan, ei tehty muistiota eikä kukaan johtanut tilannetta. Kirjastonjohtaja kuten moni muukin johtaja joutuu usein pohtimaan asioita yksin. Open Space -työpaja mahdollisti keskustelut, joihin ei arjen työkiireissä ole tilaa tai paikkaa: Pidin erityisesti perjantai-iltapäivän ohjelmasta, koska siinä pääsi paitsi miettimään oppimaansa, myös pohtimaan työhön liittyviä haasteita syvemmin yhdessä muiden samojen ongelmien kanssa kamppailevien kanssa. Tällaisissa tapahtumissa saatu vertaistuki on korvaamatonta pienen kirjaston yksinäiselle esimiehelle. Kaisu Kuvat: Prominda
Tottelin tekoälyä
Kuulokkeet korville ja välittömästi uppouduin niistä tulvineeseen äänimaisemaan. Tekoälyksi esittäytyvä ääni ohjasi kulkuani ja jutteli kaikesta maan ja taivaan välillä. Osallistuin yhdessä kirjastolaisten ja parin viestinnän ihmisen kanssa RemoteHelsinki-esitykseen. Minun oli helppoa toimia tekoälyn äänen mukaan. Kuljin ”autopilotilla”: tein mitä tekoäly käski tehdä. Esitys sai minut pohtimaan kirjaston yhä kasvavaa automatisointia. Tekoäly kutsui liikennevaloja kaupungin automaattiseksi diktaattoriksi. Kirjaston diktaattori on taas sähkölukko. Omatoimiaikana se päästää sisään vain ne asiakkaat, joilla on toimiva kulkutunniste. Muut jäävät ulkopuolelle, elleivät livahda sisään edellisen asiakkaan kannoilla. Ei siis kovin tehokas diktaattori - kuten eivät ole liikennevalotkaan. Myönnän: olen joskus kävellyt päin punaista. Hälytinportti ja kamera ovat tehokkaampia diktaattoreita. Ne tallentavat tiedon, jos joku vie jotain lainaamatta ulos kirjastosta. Kauppakeskuksessa katsoin kollegoiden esitystä. Outoa miten he yhdessä tekivät jotain, mitä harva meistä tekisi normaalisti. Kohta oli minun vuoroni tanssia ja kollegat saivat vuorostaan olla yleisönä. Tottelimme tekoälyä. Se oli hauskaa! Mitä muuta kirjastossa on automatisoitu? Postiohjelma lähettää muistutusviestit asiakkaille. Työ, jonka aikaisemmin teimme itse aamuisin, on yön aikana hoidettu. Ilmoitukset noudettavista varauksista lähtevät myös automaattisesti. Lainaus ja palautus on automatisoitu. Puhumattakaan MetCat-verkkopalvelun uusista ominaisuuksista! Seuraavaksi tekoäly määräsi: "Nyt on aika pitää tauko." Istuin muiden kanssa kirkon penkkiin ja tekoäly antoi ohjeen: ”Rukoile, meditoi tai istu vaan paikallasi.” Metropoliassa suunnitellaan virtuaalikierroksia. Ne tulevat olemaan osa virtuaalikampusta. Entä tekoälyn ohjaama kierros kampuksella tai kirjastossa? Tulevaisuudessa opiskelija, uusi työntekijä tai alueen asukas astuu Metropolian kirjastoon. Hän ottaa ovelta kuulokkeet ja lähtee tekoälyn johdattamana kierrokselle. Millainen ääni on Metropolian kirjastolla? Vaihtuuko ääni ihmisen mukaan? Osaako se käydä aitoa dialogia? Ehkä se antaa asiakkaalle neuvon: ”Pysähdy. Etsi mukava tuoli. Kirjastossa voit keskittyä hetkeen ja koota voimia!” Kaisu Kuvat: copyright Remote Helsinki, kuvaaja Adriana Dobrin
Järjestelmien jättiläiset
Kirjastojen työntekijöitä on joskus sanottu tiedon jättiläisiksi. Metropolian kirjastossa työskentelee myös muutama melkein jättiläinen, nimittäin oman järjestelmätiimimme jäsenet. Nämä viisi ”jätiläistä” - Matti Elomaa, Kaija Kivikoski, Ari Penkkimäki, Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio - huolehtivat muiden töidensä ohella kirjastotoiminnan taustalla olevista verkkopalveluista ja tietojärjestelmistä. Kirjastojärjestelmä Voyager sisältää tiedot asiakkaista ja aineistoista. Noteshandler- ja Henkka-järjestelmillä hoidetaan asiakasviestejä ja laskutusta. Asiakkaidemme käyttämiä verkkopalveluita ovat MetCat, Libguides-oppaat sekä kirjaston asiakaspalvelu-chat. Tietojärjestelmät liittyvät moneen kirjaston toimintoon ja niissä tapahtuvat muutokset vaativat jätiläisten toimia. Kirjaston taustajärjestelmä Voyager toimii pääasiassa ilman jätiläisten ylläpitoa, mutta silloin tällöin lukuvuoden aikana on käytävä tekemässä muokkauksia ohjelman asetuksiin. Kesäksi, kun kirjastot ovat pitkään kiinni, lainattaville aineistoille asetetaan pitkät laina-ajat. Syksyllä jätiläiset muokkaavat ja siirtävät opiskelijajärjestelmästä uusien opiskelijoiden tiedot Voyager-kirjastojärjestelmään. Näin varmistetaan se, että uusien kirjastokorttien jakaminen olisi syksyn kiireissä sujuvaa asiakaspalvelutiskillä. Järjestelmäpäivitykset vaativat myös jätiläisten osallistumista: ennen päivityksiä on tehtävä valmisteluita ja päivityksen jälkeen on varmistettava, että palvelut toimivat jälleen. Muutoksista ja toimintahäiriöistä on myös viestittävä asiakkaillemme mm. sosiaalisessa mediassa ja Metropolian viestintäkanavien kautta. Hidasta ja nopeaa Jätiläisen työ saattaa olla hidasta ja pitkäjänteistä mutta välillä on tehtävä nopeitakin ratkaisuja. Jos huomataan, että järjestelmissä on jotain vikaa, on "korjausjoukkojen" lähdettävä heti etsimään vian syytä. Jätiläisten työhön liittyy myös vahvasti kehittämistyö eli kirjastotoiminnan uudistuksiin ja muutoksiin reagoiminen ja teknisten toteutusten miettiminen. Ensi vuonna MetCatiin tuodaan aineistotietoja toisesta kirjastotietokannasta (Taideyliopistojen Arsca-tietokanta), tähänkin muutos- ja suunnittelutyöhön jätiläiset osallistuvat. Kehitystyötä tehdään myös yhdessä muiden Suomen korkeakoulukirjastojen kanssa. Tällä hetkellä yritetään integroida Kansalliskirjaston tuottama verkkomaksamisohjelma toimimaan MetCatissa, jotta asiakkaidemme olisi mahdollista maksaa myöhästymismaksut verkossa. Tavoitteena on kehittää kirjaston verkkopalveluja entisestään. Siivousta, analysointia ja auttamista Kirjaston järjestelmätiimiläiset ovat tietokannan järjestelijöitä eli etsivät, siivoavat ja korjaavat tietokannasta tietoja. He analysoivat aineistojen käyttöä ja auttavat myös muita kirjaston työntekijöitä tässä. Jos aineistoja pitää poistaa isoja määriä, jätiläiset hoitavat asian Voyageriin kehitetyillä apuohjelmilla. Myös asiakastietoja on välillä muokattava esim. asiakasrekisteristä poistetaan asiakkaat, jotka eivät ole lainanneet viiteen vuoteen. Jätiläinen toimii kirjastossa vahvasti auttajan roolissa: jos järjestelmät eivät toimi, ei myöskään moni asia kirjaston palveluissa toimi. Jätiläinen auttaa myös ihan konkreettisesti muita kirjaston työntekijöitä, kun lainausautomaatti ei toimi tai kuitti- tai tarratulostin on heittäytynyt hankalaksi. Aina työpäivä ei suju kuin Strömsössä. Välillä saattaa tuntua siltä, että mikään ei etene tai ongelmat ovat "jättimäisiä". Onneksi tällöin tiimiläiset voivat "lyödä viisaat päät yhteen" ja ratkoa ongelmia yhdessä. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun asiaa on pitkään mietitty, testattu, yritetty ja sitten viimein asia saadaan päätökseen ja se toimii! Jätiläisen työssä parasta onkin muilta ja muiden kanssa yhdessä oppiminen. Saija Pyhtilä ja Ari Penkkimäki
MetCatin uudet vaatteet
MetCat 2.0 -verkkopalvelusta julkaistiin maaliskuussa uusi versio. Mutta mitä siinä oikeastaan onkaan uutta? No ainakin uusi versio mukautuu paremmin erikokoisiin laitteisiin, mikä on mukavaa, sillä verkkopalveluita käytetään monenlaisilla laitteilla. Uutta haussa Kun hakukenttään kirjoittaa hakusanan, avautuu hakukentän alle aiempaa parempi hakuehdotus-valikko. Voit täydentää hakua automaattisesti sekä kohdistaa sen esim. johonkin aineistotyyppiin. Voit kohdistaa haun otsikkoon, tekijään tai aiheeseen. Jos haluat hakusanaasi täsmälleen vastaavia hakutuloksia, on myös sellainen vaihtoehto valittavissa. Hakutulosten selailu on aiempaa selkeämpää. Saatavuustiedot näkyvät paremmin. Listassa näkyy nyt saman tien kaikki kokoelmat, joista teosta löytyy. Myös viitesivulla eli sillä sivulla, jossa yksittäisen kirjan tiedot näkyvät, on tapahtunut. Sinne on lisätty kirjan kuvaus. Enemmän perinteistä verkkokirjaston tarjoamaa tietoa kirjasta näet Näytä kaikki tiedot -linkin alla. Sisällysluettelotieto löytyy nyt omalta välilehdeltään. MetCatissa käytetyt käsitteet Aika moni MetCatissa käytetty käsite on muuttunut. Huomattavin on muutos hakutuloksen kahden välilehden nimissä: ne ovat nyt Kirjaston kokoelmat ja Kansainväliset aineistot. Kirjaston kokoelmat -välilehdellä näet kirjastoissa olevien fyysisten kokoelmien (mm. painetut kirjat, lehdet ja opinnäytetyöt) lisäksi myös e-aineistoja: Theseuksen e-opinnäytetyöt, e-lehdet, Metropolian käytössä olevat tietokannat sekä e-kirjoja. Kansainväliset aineistot -välilehdeltä löydät e-artikkeleja, e-kirjoja ja muita verkon tiedonlähteitä. Molemmilla välilehdillä löytyviin e-aineistoihin pääset suoraan MetCatista, kun muistat ensin kirjautua Metropolian verkkotunnuksilla. MetCat 2.0, joka on Metropolian näkymä laajalti kirjastojen käytössä olevasta Finnasta, on päivityksen jälkeen myös nopeampi ja parempi tietoturvaltaan. Päivi Ylitalo-Kallio ****** Kaikki uudet ominaisuudet Alla on listattu kaikki versiovaihdon tuomat uudet ominaisuudet. Parantuneen laadunvarmistuksen ansiosta palvelu toimii varmemmin ja ohjelmistovirheiden mahdollisuus on pienentynyt. Tietoturva on parantunut kirjastokortilla kirjautuneille käyttäjille. Palvelu toimii nopeammin (mm. koska hakutulokset esitetään ennen hakusuodattimia ja Oman tilin suosikkilistalla on välimuisti.) Mobiilikäyttö eli toimivuus eri päätelaitteilla on parantunut. Hakusuodattimien avulla on nyt mahdollista laajentaa hakutuloksia lisäämällä useita suodatusvaihtoehtoja. Voit esim. valita hakutuloksista näytettäväksi kaikki kirjat ja lisätä hakutuloksiin näytettäväksi myös opinnäytetyöt. Hakusanoja kirjoitettaessa avautuu uudenlainen hakuehdotus-valikko. Haun automaattisen täydennyksen lisäksi valikko tarjoaa myös hakutulosten automaattista suodatusta esim. johonkin aineistotyyppiin, tai voit kohdistaa haun otsikkoon tekijään tai aiheeseen. Jos haluat hakusanaa täsmälleen vastaavia hakutuloksia, on myös sellainen vaihtoehto valittavissa.
Rakastamme palautetta!
Toisen vuoden opiskelijoiden palautekyselyssä 2015 kerättiin jälleen palautetta myös kirjastopalveluista. Kysely on meille tärkeä, koska se antaa suuntaviivat toimintamme kehittämiseen. Keräsimme alla olevaan kuvaan yleisimmät avovastausten palautteet. Eniten kommentteja saimme kurssikirjojen saatavuudesta, aineiston löytymisestä, ohjauksesta ja opastuksesta sekä e-kirjoihin liittyvistä asioista. Jotkut asiat pysyvät palautteissa vuodesta toiseen, osaan olemme pystyneet vaikuttamaan nopeastikin. Kurssikirjat Kurssikirjamäärien lisääminen on toive, joka esiintyy palautteissa aina. Teemme kaiken voitavamme, mutta emme pysty hankkimaan kirjoja kaikille opiskelijoille. Kun saamme opettajalta tiedon kurssilla käytettävästä kirjasta, tarkastamme kirjaston kappalemäärät ja tilaamme mahdollisuuksien mukaan lisäkappaleita. Aineiston löytyminen Aineiston hakemisen monimutkaisuus on ollut toinen toistuva aihe. Viime syksynä liityimme Finna-hakupalveluun ja MetCat 2.0 toi silloin parannusta aineistojen hakemiseen. Meiltä on pitkään toivottu yhtä hakupalvelua josta löytyisi kaikki painetut ja e-aineistot. MetCat 2.0 alkaa vähitellen lähestyä sellaista! Palvelusta löytyy jo nyt iso osa e-aineistoja ja tulevaisuudessa se korvaa Nelli-portaalin, jota on aikaisemmin käytetty e-aineistojen hakemiseen. E-kirjat E-kirjat löytyvät nyt entistä helpommin MetCat 2.0:n kautta. Keräsimme E-kirjat LibGuides-oppaaseen kaiken tarvittavan tiedon e-kirjoista ja niiden lataamisesta erilaisille päätelaitteille. Näin tutustuminen ja pääsy e-kirjoihin on helpompaa. Ohjaus ja opetus Tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta toivottiin selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Toivomme, että pääsemme tekemään enemmän yhteistyötä opettajien kanssa ja että meidät kutsutaan opintojaksoille opastamaan aineistojen käytössä ja hakemisessa. Kirjaston koulutustarjonta -oppaasta löydät tietoa kirjaston tarjoamasta koulutuksesta ja osaamistavoitteista sekä yhteystiedot koulutusten tilaamiseen. Tulostaminen Kopiointiin ja tulostukseen liittyvät asiat saivat myös paljon kommentteja. Koska tulostuspalvelu on Metropolian tietohallinnon tuottama palvelu, emme pysty itse vaikuttamaan asiaan. Välitämme kuitenkin saamamme palautteet tietohallinnolle. Kiitos arvokkaasta palautteesta! Voit antaa palautetta kirjastolle myös verkossa osoitteessa: www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/palaute/ Päivi Kumar