331 laatikkoa : Bulen kirjasto muuttaa, osa 2
"Toiveissa on, että elokuussa kirjat pääsisivät uusiin hyllyihinsä." Toukokuussa kerroin Bulevardin kirjaston valmistautumisesta muuttoon. Kirjastohan suljettiin Bulevardi 29:ssä (Snadia-rakennus) toukokuussa vuokrasopimuksen päättyessä. Syyslukukauden alussa kirjasto oli tarkoitus avata uusissa tiloissa Bulevardin kampuksen päärakennuksessa. Ensin piti Snadia kuitenkin tyhjentää. Uuden kirjaston pystyttäminen Elokuussa jatkuivat muuttopuuhat kirjaston uusissa tiloissa päärakennuksen kellarikerroksessa. Tiloihin, jotka aiemmin palvelivat mm. henkilöstöravintolana, pystytettiin nyt uudet valkoiset kirjahyllyt tehokkaine hyllyvaloineen. Kun Bulevardin kirjasto muutaman vuoden kuluttua kampusmuuttojen myötä suljetaan lopullisesti, siirtyvät nämä hyllyt Myllypuron kampuksen kirjastoon. Elokuun viimeisellä viikolla tulevassa kirjastossa oli jo ruuhkaa: helpdeskin harjoittelijat asensivat tietokoneita, sähkömies teki viimeisiä sähkötöitä ja lainausautomaatti uusine pöytineen sekä hälytinportti asennettiin paikalleen. Kiirettä oli, sillä kirjaston kokoelman takaisinmuutto oli tilattu samalle viikolle eikä tiloihin olisi mahtunut sekä asennusporukka että muuttomiehet. Eivätkä varsinkaan kirjalaatikot! Olimme optimistisesti kuvitelleet, että laatikot pinottaisiin nätisti järjestykseen kirjahyllyjen väliin, josta sitten helposti purkaisimme kirjat hyllyihin. Muuttopäivänä totuus valkeni aika nopeasti: 331 laatikkoa eivät todellakaan mahtuneet kirjastotilaan vaan suurin osa jouduttiin kärräämään kahvilan lehtilukuhuoneeseen. Tiukille otti, että sopivat edes sinne! Muista toimipisteistä paikalle tulleiden kollegoiden avulla saimme kirjat laatikoista hyllyihin kolmessa päivässä ja uusi kirjasto avattiin 1. syyskuuta, kuten olimme keväällä luvanneetkin. Varsinaisia avajaisia viettänemme vuodenvaihteen jälkeen, kunhan kahvilan ja kirjaston yhteinen lehtilukutila valmistuu lopulliseen kuosiinsa. Lämmin kiitos kaikille muuttoprojektissa auttaneille! - Annamari
Mitä kirjastonjohtaja pohtii? KINE2016
Pomo viestii - kuuleeko kukaan? Kuinka räjäyttää jähmeät tiimirakenteet? Mitkä kirjaston säännöt voidaan heittää roskikseen? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä nousi esiin, kun kirjastonjohtajat saivat KINE2016 -seminaarin päätteeksi vapaasti kertoa mistä asioista haluavat keskustella yhdessä. Open Space -työpaja aloitettiin luomalla agenda. Kaikilla oli mahdollisuus kirjoittaa ajankohtainen ja merkityksellinen asia tai kysymys Post it -lapulle. Tämän jälkeen jokainen ehdottaja kertoi nimensä ja kysymyksensä kaikille sekä vei lapun agenda-seinälle. Nopeasti koossa oli 50 ryhmäkeskustelua. Ensimmäiset sessiot alkoivat klo 11.45. Noin tunnin välein alkoi aina uusia keskusteluja. Kysymyksen ehdottaja toimi ryhmän vetäjänä ja osallistujat valitsivat vapaasti mihin keskusteluun haluavat osallistua. Ryhmäkeskusteluiden periaatteet olivat näkyvillä. Osallistujat noudattivat kahden jalan lakia. Jokainen sai siis valita vapaasti ryhmän ja siirtyä milloin halusi toiseen ryhmään tai pysyä loppuun asti samassa ryhmässä. Itseohjautuvasti kukin siis osallistui keskusteluun, jossa koki olevansa hyödyksi tai oppivansa jotain uutta. Eniten keskusteluja käytiin työhön liittyvistä muutoksista: turhat työt, uusien taitojen oppiminen, toimenkuvien muutokset, resurssien väheneminen, luovuus ja kokeileminen sekä muutosstressi. Toinen suosittu teema oli työntekijöiden innostaminen: Miten innostan ja innostun itse? Johtamisen eri näkökulmat olivat myöskin esillä: itsensä johtaminen, eri-ikäisten johtaminen sekä etäjohtaminen. Lisäksi keskusteltiin ilosta, kävelykokouksista, etiikasta, palkitsemisesta, asiakaspalveluvuorojen jakoperusteista ja päättäjistä. Open Space -iltapäivän lopuksi oli yhteenveto, jossa tilaisuuden vetäjät Anu ja Jussi Promindasta kysyivät mielipiteitä ja tunnelmia. Monet kiittelivät sitä, että kerrankin oli aikaa keskustella kollegoiden kanssa. Tilaisuuden jälkeen kootussa palautteessa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Osan mielestä sessioita oli liian monta. Osa taas koki, että sessiot kestivät liian kauan. Joku koki hankalaksi uudenlaisen tavan toimia: keskusteluihin piti vaan mennä mukaan, ei tehty muistiota eikä kukaan johtanut tilannetta. Kirjastonjohtaja kuten moni muukin johtaja joutuu usein pohtimaan asioita yksin. Open Space -työpaja mahdollisti keskustelut, joihin ei arjen työkiireissä ole tilaa tai paikkaa: Pidin erityisesti perjantai-iltapäivän ohjelmasta, koska siinä pääsi paitsi miettimään oppimaansa, myös pohtimaan työhön liittyviä haasteita syvemmin yhdessä muiden samojen ongelmien kanssa kamppailevien kanssa. Tällaisissa tapahtumissa saatu vertaistuki on korvaamatonta pienen kirjaston yksinäiselle esimiehelle. Kaisu Kuvat: Prominda
Tottelin tekoälyä
Kuulokkeet korville ja välittömästi uppouduin niistä tulvineeseen äänimaisemaan. Tekoälyksi esittäytyvä ääni ohjasi kulkuani ja jutteli kaikesta maan ja taivaan välillä. Osallistuin yhdessä kirjastolaisten ja parin viestinnän ihmisen kanssa RemoteHelsinki-esitykseen. Minun oli helppoa toimia tekoälyn äänen mukaan. Kuljin ”autopilotilla”: tein mitä tekoäly käski tehdä. Esitys sai minut pohtimaan kirjaston yhä kasvavaa automatisointia. Tekoäly kutsui liikennevaloja kaupungin automaattiseksi diktaattoriksi. Kirjaston diktaattori on taas sähkölukko. Omatoimiaikana se päästää sisään vain ne asiakkaat, joilla on toimiva kulkutunniste. Muut jäävät ulkopuolelle, elleivät livahda sisään edellisen asiakkaan kannoilla. Ei siis kovin tehokas diktaattori - kuten eivät ole liikennevalotkaan. Myönnän: olen joskus kävellyt päin punaista. Hälytinportti ja kamera ovat tehokkaampia diktaattoreita. Ne tallentavat tiedon, jos joku vie jotain lainaamatta ulos kirjastosta. Kauppakeskuksessa katsoin kollegoiden esitystä. Outoa miten he yhdessä tekivät jotain, mitä harva meistä tekisi normaalisti. Kohta oli minun vuoroni tanssia ja kollegat saivat vuorostaan olla yleisönä. Tottelimme tekoälyä. Se oli hauskaa! Mitä muuta kirjastossa on automatisoitu? Postiohjelma lähettää muistutusviestit asiakkaille. Työ, jonka aikaisemmin teimme itse aamuisin, on yön aikana hoidettu. Ilmoitukset noudettavista varauksista lähtevät myös automaattisesti. Lainaus ja palautus on automatisoitu. Puhumattakaan MetCat-verkkopalvelun uusista ominaisuuksista! Seuraavaksi tekoäly määräsi: "Nyt on aika pitää tauko." Istuin muiden kanssa kirkon penkkiin ja tekoäly antoi ohjeen: ”Rukoile, meditoi tai istu vaan paikallasi.” Metropoliassa suunnitellaan virtuaalikierroksia. Ne tulevat olemaan osa virtuaalikampusta. Entä tekoälyn ohjaama kierros kampuksella tai kirjastossa? Tulevaisuudessa opiskelija, uusi työntekijä tai alueen asukas astuu Metropolian kirjastoon. Hän ottaa ovelta kuulokkeet ja lähtee tekoälyn johdattamana kierrokselle. Millainen ääni on Metropolian kirjastolla? Vaihtuuko ääni ihmisen mukaan? Osaako se käydä aitoa dialogia? Ehkä se antaa asiakkaalle neuvon: ”Pysähdy. Etsi mukava tuoli. Kirjastossa voit keskittyä hetkeen ja koota voimia!” Kaisu Kuvat: copyright Remote Helsinki, kuvaaja Adriana Dobrin
asiakaspalvelu aukiolo chat e-aineistot e-kirjat e-lehdet harjoittelu henkilöstö joulu kampukset kehittäminen kesä kirjasto kirjastokortti kirjaston palvelut kirjaston tilat kirjastopalvelut kirjastotyö kirjavinkit kyselyt lainat lainaus LibGuides luetuimmat MetCat Metcat Finna Metropolia muutto myyrmäen kampus opinnäytetyöt opiskelijat opiskelu palaute tapahtumat theseus tiedonhaku tiedonhankinnan ohjaus tietojärjestelmät tilastot työpaikkana AMK-kirjasto työtehtävät uudet opiskelijat uutuuskirjavinkit varaus verkkopalvelut
Kirjasto- ja tietopalvelut Metropolia.fi-sivustolla
Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto tarjoaa ajantasaiset tiedonlähteet, miellyttävät tilat sekä apua ammattitaitoiselta henkilökunnalta. Annamme opiskelijoille erinomaiset tiedonhankintataidot opintoja ja työelämää varten. Opiskelijapalautteen mukaan kirjasto on parasta Metropoliassa!