Kirjaston vuosi 2024
Tässä muutamia lukuja. jotka kertovat Metropolian kirjasto- ja tietopalveluiden toiminnasta vuonna 2024. Verkkokirjasto ja oppaat MetCat Finna on verkkokirjasto, josta voi hakea sekä painettuja, että e-aineistoja. Vuonna 2024 MetCat Finnassa tehtiin 663 320 tiedonhakua. Metropolian painetuista kokoelmista lainattiin 50 718 kertaa. Lainoja uusittiin 177 333 kertaa. LibGuides-oppaiden aiheina on kirjaston käyttö, tiedonhaku, aineistonhallinta ja tekijänoikeus ym. Oppaita on 11 suomenkielistä ja 11 englanninkielistä. Oppaita katsottiin yhteensä 222 756 kertaa. E-aineistot E-aineistot löytyvät sekä MetCat Finnan että LibGuides-palvelun kautta. E-kirjoja avattiin noin 102 000 kertaa. E-lehdistä luettiin noin 164 000 artikkelia. Standardeilla, hakemistoilla ja tilastoilla oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa käyttökertaa. Tiedonhaun ohjaus Kirjasto tarjoaa tiedonhaun ohjausta Metropolian opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tiedonhaun ohjaukseen osallistui 8019 henkilöä. Ohjaustunteja oli yhteensä 329. Lisätietoa > Tutustu MetCat Finnaan > Tutustu LibGuides-oppaisiin > E-aineistot-oppaasta löydät lisätietoa e-aineistoista > Lue lisää kirjaston tarjoamasta koulutuksesta ja ohjauksesta
Työpaikkana AMK-kirjasto: Päivä asiakaspalvelussa ja numeroita
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Kirjaston asiakaspalvelussa on hyvin erilaisia työvuoroja. Joinakin päivinä ja joissakin kirjastoissa asiakkaita saattaa riittää jonoksi asti, kun toisinaan taas pitää melkein käydä katsomassa, ovatko kirjaston ovet kenties unohtuneet aamulla lukkoon tai ulkona satanut yhtäkkiä kolme metriä lunta, kun tiskissä saa istua kovin yksin. Keskimäärin kirjastossa kuitenkin tapahtuu aika paljon kaikenlaista, kuten tilastot meille kertovat – mutta mitä kaikkea ne kertovatkaan?Päivän ensimmäiseen asiakaspalveluvuoroon saapuja avaa tiskin tietokoneen ja kirjautuu kirjastojärjestelmään. Kirjastojärjestelmästä löytyy varausjono, joka kertoo, mitkä kirjat kyseisen kirjaston hyllyistä pitää poimia niitä varanneille asiakkaille toimitettavaksi: osa saman kirjaston varaushyllyyn, osa Metropolian muille kampuksille, osa muihin 3AMK-kirjastoihin eli Laurean ja Haaga-Helian toimipisteisiin. Meillä on kaikkiaan neljätoista kirjastoa samassa kirjastojärjestelmässä, eikä asiakkaan tarvitse välittää siitä, minkä kirjaston kirja hänellä on lainassa*, hän voi joka tapauksessa noutaa varauksensa haluamastaan 3AMK-kirjastosta ja palauttaa lainansa mihin tahansa 3AMK-kirjastoon (muutamia esim. liikuntavälineiden kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta). (* paitsi siinä ikävässä, mutta onneksi harvinaisessa tapauksessa, että hän onnistuukin kadottamaan tai turmelemaan lainaamansa kirjan, jolloin se tulee korvata kyseisen niteen omistavalle kirjastolle) Metropolian kirjastoihin tehtiin vuonna 2024 n. 20 000 varausta (joista yli tuhat jäi valitettavasti noutamatta viimeiseen noutopäivään mennessä). Aamupostin mukana on aina saapunut myös Postin sinisiä laatikoita kampuskirjastosta riippuen yhdestä yli kahteenkymmeneen kappaletta. Nämäkin ovat enemmän tai vähemmän täynnä kirjoja ja muuta aineistoa, osa palautumassa omaan ”kotikirjastoonsa”, osa tästä kirjastosta noudettavaksi tilattuja varauksia. Metropolian kirjastoista lähti vuonna 2024 Postin kuljettamana yhteensä n. 24 000 nidettä (osa Metropolian sisäisiä kuljetuksia, osa 3AMK-kirjastojen välisiä). Metropolian kirjastoihin saapui muista 3AMK-kirjastoista n. 22 000 nidettä. Kirjaston lainaus- ja palautusautomaatteihinkin sekä mahdolliseen palautuslaatikkoon on edellisen asiakaspalveluvuoron päättymisen jälkeen tullut palautuksia, jotka nyt vielä kertaalleen ”piipataan” virkailijakoneella. Osa näistä hyllytetään tähän samaan kirjastoon, osa lähtee joko paluumatkalle kotikirjastoonsa tai seuraavalle varaajalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Posti on tuonut mukanaan myös uusimmat lehdet, jotka saapumisvalvotaan kirjastojärjestelmään ja sijoitetaan lehtihyllyyn asiakkaiden luettavaksi. Vaikka asiakaspalvelutiskissä olisikin hiljaista, niteitä silti koko ajan lainataan ja palautetaan. Asiakkaamme ovat valtaosin hyvin omatoimisia ja hoitavat nämä toiminnot pääsääntöisesti lainausautomaateilla sekä uusivat lainansa verkossa. Monet toki edelleen asioivat mieluummin ihmisen kanssa, ja he ovat erittäin tervetulleita tekemään jatkossakin niin aina kun asiakaspalveluvuoro vain on. Kirjastojen omatoimiaika on kuitenkin sen verran laaja, että on tärkeää tarvittaessa hallita myös omatoimisuus saadakseen haluamansa kirjat varmasti silloin kun niitä tarvitsee. Metropolian kirjastoissa lainataan n. 50 000 nidettä vuodessa. Lainoja uusittiin vuonna 2024 n. 170 000 kertaa, näistä n. 95 000 uusintaa Tuudon ja n. 75 000 uusintaa MetCat Finnan kautta. Metropolian opiskelijat tekevät uuden kirjastokorttinsa lähes poikkeuksetta sähköisesti Tuudossa, muut asiakkaat saavat korttinsa asiakaspalvelusta, kunhan muistavat henkilöllisyystodistuksen. Metropoliassa tehtiin vuonna 2024 n. 4 800 uutta kirjastokorttia, näistä n. 600 asiakaspalvelussa. Metropolian kirjasto palvelee asiakkaitaan asiakaspalvelutiskin lisäksi myös verkossa. Meitä voi lähestyä sähköpostitse tai MetCat Finnasta löytyvän chat-palvelun kautta, ja saammekin paljon hyvin erilaisia aiheita käsitteleviä yhteydenottoja. Monesti asia ratkeaakin etänä ilman että asiakkaan on pakko käydä kirjastossa paikan päällä. Chat-palveluun tuli vuonna 2024 n. 750 yhteydenottoa. Chatissä selvästi yleisin käsitelty aihe on varauksen peruminen, sehän ei asiakkaalta itseltään onnistu enää siinä vaiheessa, kun varaus odottaa jo noutoa. Seuraavana tulevat e-aineistoihin liittyvät kysymykset ja pulmat. Kirjaston sähköpostiin tuli vuonna 2024 n. 2 800 viestiä. Sähköpostiviestien yleisimpiä aiheita ovat opinnäytetöihin ja niiden julkaisuun liittyvät kysymykset sekä kirjaston kaukopalvelu. Lisäksi asiakaspalvelussa otetaan vastaan myöhästymismaksuja (paitsi Karamalmin kampuskirjastossa, jossa ei ole enää maksupäätettä), kirjataan hankintaehdotuksia, autetaan tiedonhaussa, paikannetaan aineistoa hyllystä, opastetaan tulostinten kanssa (vaikka ne ovatkin oikeasti helpdeskin vastuulla, eivät kirjaston), ihan vaan jutellaan mukavia sekä ennen kaikkea vastataan kysymykseen ”MISSÄ TÄÄLLÄ ON VESSA?” Kirjastossa riittää siis elämää, sykettä ja pöhinää, vaikka välillä ehkä näyttäisikin vähän huopatossutehtaalta. Ja niinä hiljaisempina hetkinä on hyvä vaikka kirjoittaa tällainen blogijuttu!
Metropolian vuoden 2025 Avoimuuden lähettilääksi Hanna Repo Jamal
Hanna Repo Jamal on saanut Metropolian vuoden 2025 Avoimuuden lähettiläs -palkinnon. Palkinto jaettiin osana kirjaston datatiimin järjestämää Avoimen datan viikot -tapahtumaa. Repo Jamal toimii lehtorina, projektipäällikkönä ja tutkijana Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä. > Lue lisää Avoimen datan viikot -tapahtumasta Avoimuuden lähettiläs -palkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Se myönnetään esimerkillisestä työstä Metropolian avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen edistämiseksi. Palkinnon myöntäjänä toimii TKI-toiminnan johtaja Anna-Maria Vilkuna. Repo Jamal toimi Metropolian data-agenttina vuosina 2022-2024 ja edisti tässä työssä aineistonhallinnan avoimuutta Metropoliassa sekä viesti avoimuudesta ja Metropolian data-agenttitoiminnasta myös Metropolian ulkopuolelle. Hanna on ollut myös mukana tuottamassa data-agenttien podcast-sarjaa avoimesta TKI-toiminnasta. Lisäksi Hanna toimii Metropolian tutkimuseettisen ohjausryhmän jäsenenä, jonka kautta tutkimuksen avoimuutta on tuotu myös opinnäytetöiden ohjaajille ja opiskelijoille. Miten päädyit mukaan edistämään avoimuutta Metropoliassa, ja mikä sai sinut innostumaan aiheesta? Olin ollut kiinnostunut aiheesta jo aiemmin. Tein väitöskirjaani ja otin sitä varten selvää esimerkiksi GDPR:stä ja muista aineistonhallintaan liittyvistä asioista. Huomasin siinä, että se ei ole mitään rakettitiedettä ja data-agenttina halusin tuoda myös muille tämän tunteen. Halusin olla mukana viemässä tätä osaamista ja tietoa osaamisalueelleni ja hanketoimintaan. Organisaation läpileikkaavassa roolissa sain otettua asiaa puheeksi eri tiimeissä ja rajapinnoissa: ”Oletteko miettineet tätä asiaa aineistonhallinnan kannalta?”. Siitä seurasi, että monet kollegat alkoivat ottaa yhteyttä ja sitten porukalla istuttiin alas miettimään, miten nämä asiat voisivat mennä. Millaisena näet avoimen TKI-toiminnan merkityksen ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa? Kyllä sen merkitys on aivan keskeinen. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa ei ole ilman avointa TKI-toimintaa. Töitä on paljon vielä tehtävänä, mutta nämä asiat etenevät vähitellen askel askeleelta. Jatkossa sen merkitys tulee korostumaan korkeakoulujen arvioinnissa. Myös kansainvälisessä yhteistyössä tämä tulee yhä useammin eteen. Entä avoimen oppimisen merkityksen ammattikorkeakoululle? Hanketoiminnan näkökulmasta, kun kyse on julkisesti rahoitetuista hankkeista, on melkeinpä velvollisuus jakaa tuotettuja materiaaleja. Esimerkiksi omissa hankkeissani tämä on kirjoitettu mukaan jo hankehakemusvaiheessa. Uskon, että esimerkiksi opin.fi-palvelun kautta saamme jatkossa edistettyä Metropolian avointa oppimista paljon. Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi tai opit työssäsi avoimuuden edistäjänä? Kannattaa avata suunsa ja keskustella ihmisten kanssa, missä ikinä liikkuukaan. Voi olla, että moni kollega ei välttämättä ole pohtinut avoimuuteen liittyviä asioita tai ole edes niistä tietoinen. Koulutukselle on tarvetta samoin kuin jatkuvalle avoimelle keskustelulle. Metropoliassa on vahvaa asiantuntijaosaamista, mutta myös data-agenttityyppisiä matalankynnyksen toimijoita tarvitaan, jotka toimivat Metropolian eri yksiköissä ja rajapinnoissa. Olet toiminut myös tutkimusetiikan parissa – miten tutkimusetiikka linkittyy avoimuuden teemaan? Metropolian tutkimuseettisessä ohjausryhmässä huomaa sen, miten erilaisia kysymykset ja tarpeet ovat alasta riippuen. Joillain aloilla ei vaikkapa tarvita tietoon perustuvaa suostumusta tai tutkittavan lupaa avata aineistoa, koska tutkimuskohteena ei ole ihminen. Tarpeet ovat tosi erilaiset. Tutkimuslupa-asioissa ja eettisten ennakkoarvioiden kanssa on paljon tuen tarvetta. Näissä, samoin kuin aineistonhallintasuunnitelmissa, on todella tärkeää pysähtyä miettimään asioita oman tutkimuksen kannalta. Mitään yleispäteviä vastauksia tai valmiita pohjia ei ole. Näppituntuman mukaan aineistoja avataan edelleen aika vähän. Se näkyy tutkimuslupahakemuksissa ja eettisen ennakkoarvioinnin lausuntopyynnöissä, joissa pitäisi kertoa, jos aineiston aikoo avata. Miten toivoisit avoimuuden kehittyvän Metropoliassa jatkossa? Ihan konkreettisesti olisi hienoa, jos aineistoja avattaisiin enemmän. Aineistoja syntyy kuitenkin koko ajan ja meillä on töissä tutkijoita, joilta syntyy todella vaikuttavia aineistoja, jotka voivat olla myös kansainvälisesti kiinnostavia. Toivoisin, että meillä hyödynnettäisiin muiden tuottamia avoimia aineistoja. Monet eivät välttämättä ole tietoisia siitä, mistä niitä voi etsiä ja saada käyttöön. Avointen aineistojen hyödyntäminen toisi meidän omaan TKI-toimintaamme lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Voisi aloittaa kansallisesti ja katsoa sitten millaisia aineistoja on kansainvälisesti saatavilla. Toivoisin myös, että aineistonhallintasuunnitelmia tehtäisiin. Niitä ei tarvitse pelätä. Meillä on hyvät pohjat suunnitelmien tekoon ja apua tarjolla. Tämä linkittyy myös vahvasti tutkimusetiikkaan, että jo suunnitelmavaiheessa mietitään, miten aineistoa tullaan käsittelemään. Millaisia vinkkejä antaisit henkilölle, joka haluaa edistää avoimuutta omassa työyhteisössään? Kannattaa itse vähän kouluttautua. Meillä on tehty Metropoliassa hienoja materiaaleja, esimerkiksi lyhyitä videoita, joista saa helposti perusasiat kuntoon. Ja jos asiat kiinnostavat enemmän, lisätietoa löytyy myös ulkopuolelta. Sitten kannattaa rohkeasti ottaa asioita esiin niissä yhteyksissä, joissa itse toimii. Esimerkiksi omassa hanketiimissä tai osaamisalueilla. Sillä tavalla voi vähintäänkin kannustaa muita ajattelemaan asiaa avoimuuden näkökulmista. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että avoimuus on kaikkien vastuulla ja yhteinen asia. Tätä tekevät ihan kaikki ja siitä syntyy Metropolian avoimuus. Mitä haluaisit sanoa lopuksi? Haluaisin kovasti kiittää ja kehua Metropolian data-agentteja ja data-asiantuntijoita. Työtä avoimuuden eteen ei tehdä yksin, vaan meillä on paljon osaavaa porukkaa tämän aiheen ympärillä.