Kun tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa
Tenttikirjaa on hankalaa lukea, jos kirjan rivit hyppivät silmissä. On stressaavaa, kun lukemiseen menee paljon aikaa eikä tiedä ehtiikö lukea tenttiin ajoissa. Lukemiseste, hahmottamis- tai keskittymishäiriöt vaikeuttavat tavallisen kirjan lukemista. Lukemisesteisellä Metropolian opiskelijalla on mahdollisuus saada tenttikirjoja äänikirjoina. Celia-äänikirjat on tarkoitettu niille, jolle tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden tai vamman vuoksi. Noin sadalla Metropolian opiskelijalla on jo Celia-tunnukset. Jutun lopussa löydät ohjeen miten Celia-äänikirjoja pääsee käyttämään. Opiskelijoiden kokemuksia Celia- palveluista Koska halusimme kuulla, mitä mieltä Metropolian Celia-äänikirjojen käyttäjät ovat palvelusta ja sen käyttöönotosta, teimme heille pienen kyselyn huhtikuussa -21. Lähetimme kyselyn kuluneen vuoden aikana tunnukset saaneille opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 13 käyttäjää kulttuurin, tekniikan ja sosiaali- ja terveysalalta. Vastaajat olivat joko ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita. ”Mielestäni Celia on aivan mahtava juttu ja on auttanut minua paljon opiskeluissani ja olen innostunut myös vapaa-ajallani kuuntelemaan äänikirjoja.” Suurin osa vastanneista Celia-tunnukset saaneista oli saanut tiedon palvelusta Metropolian erityisopettajalta (MErkka) tai opinto-ohjaajalta (OPO). Myös kaverin tai kirjaston henkilökunnan suositus oli johtanut palvelun äärelle. Lähes kaikki tunnukset saaneet olivat niitä myös käyttäneet. Enemmistö (9) kertoi käyttävänsä äänikirjoja verkkopalvelun kautta. Muutama (3) suosi sovellusta äänikirjoja kuunnellessaan. Yksi ei ollut käyttänyt palveluja vielä ollenkaan. ”Ihan kiva, mutta lopulta aika vähän tekniikkaan liittyvää materiaalia.” Enemmistö (11) vastaajista koki saaneensa kirjaston yhteyshenkilöltä riittävän perehdytyksen palvelun käyttöön. Kaksi heistä olisi kuitenkin kaivannut tarkempaa perehdytystä. Kymmenen vastaajaa oli pärjännyt ilman, että olivat pyytäneet apua suoraan Celiasta, mutta ne jotka olivat sieltä apua pyytäneet, olivat sitä myös saaneet. ”Olen ollut tosi tyytyväinen kaikkeen.” ”Yritin käyttää kännykän kautta mutta sovellus ei toiminut ja siihen kaikki kiinnostus sitten lakkasi.” Metropoliassa läsnä olevilla tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus tilata Celian kokoelmasta puuttuvia tenttikirjoja. Vastaajista suurin osa oli tietoinen tästä mahdollisuudesta, ja osa heistä oli sitä jo hyödyntänytkin. Pienempi osa oli käyttänyt Celian ulkomaisten kumppaneiden äänikirjapalveluja tai tietoinen niistä. Kiitos kyselyyn vastanneille! Saimme vastauksista arvokasta tietoa kirjaston Celia-perehdytyksen kehittämiseen. Miten pääset käyttämään Celian äänikirjoja Oletko sinä oikeutettu Celia-palvelun käyttöön? Oikeutta käyttää Celian palveluja haetaan erityisopettajan kautta. Sen jälkeen lukemisesteinen opiskelija voidaan rekisteröidä Metropolian kirjastossa Celian verkkopalvelun käyttäjäksi. Ota ensin yhteyttä kampuksesi MErkkaan (Metropolian erityisopettaja). Kun saat hyväksynnän, kampuksesi kirjaston Celia-yhteyshenkilö tilaa sinulle tunnukset ja perehdyttää palvelun käyttöönotossa. Lukemisesteiselle-sivulta löydät kirjaston Celia-yhteyshenkilöiden tiedot ja tarkemmat ohjeet Celian palveluista ja asiakkaaksi hakeutumisesta. Linkit Lukemisesteiselle-sivu Metropolian kirjaston LibGuides-palvelussa Tietoa Celian palveluista Celian verkkosivuilla
Metropolian luetuimmat opinnäytetyöt vuonna 2020
Nyt kun kevään pahin ruuhka Theseukseen ladattujen opinnäytetöiden käsittelyssä on saatu selvitettyä, voitaisiin luoda tilastollinen silmäys vaikkapa… Theseukseen! Viime vuosi oli varsin poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian vaikuttaessa opetusjärjestelyihin monella tapaa, mutta opinnäytetöitä – tai ”oppareita”, kuten niihin usein tuttavallisemmin viitataan – julkaistiin oikeastaan täsmälleen edellisen vuoden tahtiin. Vuonna 2019 Metropolian opiskelijoiden opinnäytetöitä saatettiin sähköisessä muodossa lukijoiden ulottuville 2 453 kpl, vuonna 2020 2 436 kpl. Tästä voitaneen päätellä, ettei COVID-19 ole ainakaan järin suuressa määrin opintojen valmistumista viivästyttänyt, vaikka se melkoista lisäkuormitusta epäilemättä onkin aiheuttanut. Vuoden 2020 ladatuimpien eli sen myötä todennäköisesti myös luetuimpien Metropolian opinnäytetöiden lista poikkeaa edellisvuotisesta eritoten siinä, että kun vuoden 2019 kymmenen ladatuimman opparin listalla oli vain kaksi suomenkielistä työtä, viime vuonna samalle listalle sellaisia mahtui peräti seitsemän. Molempien vuosien ladatuin työ oli keväällä 2018 tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmassa julkaistu YAMK-oppari ”IoT Simulations with Cisco Packet Tracer”, jota kohtaan selvästi tunnetaan mielenkiintoa myös maamme rajojen ulkopuolella (palataan Metropolian Theseus-latausten maantieteelliseen jakaumaan vielä tuonnempana omassa jutussaan, mutta valtakunnallisia tilastoja pääsee ihmettelemään tässä Kreodin mainiossa artikkelissa "Koronan varjossa – Theseuksen vuosi 2020"). Vuoden 2019 toiseksi ladatuin työ, syksyllä 2017 jalkaterapian tutkinto-ohjelmassa julkaistu ”Alaraajojen kinesioteippaus-opas” putosi viime vuonna kolmannelle sijalle, mutta kiinnostaa selvästi edelleen lukijoita kerättyään vuoden jokaisena kuukautena latauskertoja tasaisesti viidensadan ja tuhannen välillä. Voimme vain kuvitella, miten palkitsevalta opiskelijasta tuntuu huomata saaneensa aikaan opinnäytetyö, josta on jatkuvaa hyötyä aina uusille lukijoille – millään lailla toki väheksymättä heitäkään, jotka ovat onnistuneesti löytäneet sen oman, erikoistuneemman erikoisalansa. Metropolian ja yleisemminkin ammattikorkeakoulujen rikkautena voidaankin pitää koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien valtavaa kirjoa, joka tarjoaa mahdollisuuden kenelle tahansa päästä soveltamaan juuri omaa osaamistaan ja mielenkiintonsa kohteita käytäntöön mitä monenlaisin eri tavoin. Metropolian vuoden 2020 kymmenen ladatuinta opinnäytetyötä (suluissa latauskerrat v. 2020) IoT Simulations with Cisco Packet Tracer (14 199) Alle 1-vuotiaan elvytys – esite lasten vanhemmille (13 043) Alaraajojen kinesioteippaus-opas (9 467) LVI-suunnittelutoimiston detalji- ja piirrosmerkkiohje (6 929) Mitä kuvat kertovat? Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi (5 549) International Marketing Strategies in the Celebrity Cosmetics Industry – A Dual Case Study: Huda Beauty and Fenty Beauty (5 155) Suorien vatsalihasten erkaumasta kuntoutuminen – opas fysioterapeuteille, terveydenhoitajille ja synnyttäneille naisille (5 020) Laatoitustyön laatuvaatimukset – Laatan ominaisuudet (4 771) Putkimateriaalien kestävyys LVI-järjestelmissä (4 761) Software piracy: A study of causes, effects and preventive measures (4 551)
Statista – kansainväliset tilastot ja markkinadata
Tämä blogikirjoitus käsittelee tilastopalvelu Statistaa, joka on hankittu kaikkien metropolialaisten käyttöön. Löydät sen helposti Metcat-Finnasta. Tilastoista puhuttaessa numerot ovat keskeisiä. Niinpä mekin voimme aloittaa Statistaan tutustumisen muutamien avainlukujen kautta: Statista tilastot ja aineistot kattavat yli 150 maata edustettuna on 170 eri toimialaa tarjoaa yli miljoona tilastoa on kerännyt tilastoja 80000 eri aiheesta Näiden lukujen perusteella voi helposti todeta, että Statista pystyy tarjoamaan kaikille Metropolialaisille jotakin. Otetaanpa laajasta sisällöstä pari esimerkkiä. Voimme vaikkapa tutkailla vuoteen 2025 tähyävää ennustetta. Mikä osuus kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta näyttäisi olevan uusiutuvaa energiaa vuoteen 2025 mennessä? Ennusteen mukaan uusiutuvan energian osuus Suomessa on vuonna 2010 33,58 prosenttia ja se kasvaa tasaisen varmasti vuosittain saavuttaen vuonna 2025 57,74 prosentin osuuden. Poikkeuksen tekee vuosi 2013. Ennusteen mukaan vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus laskee hienoisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Entäpä minkä neljännen teollisen vallankumouksen teknologian odotetaan vaikuttavan organisaatioihin eniten vuonna 2020? Tämän kuvan perusteella se on Internet of Things. Tiedot on saatu reilut 2000 ihmistä käsittävällä kyselytutkimuksella. Statista tuottaa itse paljon tilastotietoa. Palvelun sisällöstä melkein puolet on sen itse tuottamaa. Tätä aineistoa ei siis muualta saa. Sen lisäksi se kerää tietoja kaupallisilta tutkimusyrityksiltä esim. markkinatutkimusyhtiöiltä, julkisen hallinnon organisaatioilta ja voittoa tavoittelemattomilta organisaatioilta. Osa sen tarjoamista tiedoista on kolmansilta osapuolilta ostettuja. Osa taas on peräisin julkisesti ja vapaasti saatavilla olevista lähteistä. Tilastot ovat siis Statistan huomattavin aineistotyyppi. Mutta sitä voidaan hyvästä syystä kutsua myös markkinatietokannaksi. Statistasta löytyy markkinatutkimusraportteja ja se tarjoaa erilaisia keinoja tutustua eri markkinoihin. Statista tarjoaa muun muassa kaikkea tätä Toimialaraportteja, joissa on tärkeimmät toimialaa koskevat tiedot Maaraportteja, jotka tarjoavat tietoja kunkin maan keskeisistä tekijöistä Yritystietoa eli tilastoja ja faktoja tietystä nimetystä yrityksestä. Esim. Kesko, Nokia ja Atria Ennusteita tuleville vuosille Kuluttajatietoa. Vaikkapa kuvauksia kuluttajien kulutustottumuksista Statistasta saa käyttöönsä myös infograafeja, joissa tieto on esitetty visuaalisemmin ja värikkäämmin kuin perustilastossa. Infograafeja saa käyttää Creative commons-lisenssin määrittelemillä tavoilla. Tämä Statistasta poimittu infograafi kuvaa sitä, mihin maihin EU vei jätteitään vuonna 2020. Linkit > MetCat Finna -verkkopalvelu > Lisätietoa Creative Commons -lisensseistä Creative Commons Suomi -sivustolla. Lähteet Deloitte, Confederation of Indian Industry. (2020). Industry 4.0 technologies expected to have the greatest impact on organizations worldwide as of 2020. Statista. Statista Inc.. Accessed: April 29, 2021. McCarthy, N. (2021). Where The EU Exports Its Waste. Statista. Statista Inc.. Accessed: May 04, 2021. Statista. (2021). Forecast of the renewable energy share of total final energy consumption in Finland from 2010 to 2025. Statista. Statista Inc.. Accessed: April 29, 2021.