Joulu ja vuodenvaihde kirjastossa

Joulukuu oli sopivasti tuloillaan kun mietin seuraavaa itsenäistä projektiani. Tiesin, että halusin tehdä ainakin yhden projektin liittyen markkinointiin. Joulukuu ja joulu yhdistyivät mielessäni heti ensimmäisenä eräänlaiseen joulukalenteriin sosiaalisessa mediassa. Kysyin ystävältäni Annilta olisiko hän kiinnostunut, jos tekisin hänen parturi-kampaamolleen Hiustarinoitajoulukalenteriaiheisen somemarkkinointikampanjan. Sain vihreää valoa ja niin alkoi Hiustarinoita joulukalenterin suunnittelu ja ideointi. Somekanavina käytettiin yrityksen Facebookia ja Instagramia. Lopputuloksena syntyi 24:n luukkua, eli 24 päivitystä sisältävä kampanja ajalle 1.12 - 24.12.2018. Kaikki sisältö mietittiin yhdessä Hiustarinoitayrityksen kanssa etukäteen valmiiksi, jonka pohjalta tehtiin aikataulu/käsikirjoitus. Kampanja sisälsi kuvaa, videota ja tekstiä. Hiustarinoita sai huomiota omilla somekanavillaan, yrityksen asiakkaat saatiin osallistumaan aktiivisesti somessa. Asiakkailta saatiin tärkeää palautetta kyselyillä sekä esimerkiksi asiakkaiden ajanvarausta tehtiin heille helpommaksi suoralla klikkilinkillä. Hiustarinoita oli tyytyväinen kampanjaan, se oli minulle tärkeintä. Paljon jäi totta kai vielä parannettavaa, ja hyvä niin - olisi kovin tylsää jos ei olisi enää mitään kehitettävää ja parannettavaa. Somen eri kanavien tunteminen ja käyttäminen on oleellinen osa tämän päivän kulttuurituottajan työkalupakkia, joten halusin omalta osaltani syventää tällä projektilla omaa sosiaalisten medioiden osaamistani. Käytän itse töissä ollessani aina jotain somekanavaa viestintään tai markkinointiin. Tekemällä oppii! Janne Ballis

Lapsen syntymä on joulun keskeinen sanoma.  Jouluna juhlitun lapsen Maria-äidille raskaus oli yllätys. Äiti oli todennäköisesti hyvin nuori, teini-ikäinen ensisynnyttäjä. Esikoislapsi syntyi spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena, luonnonmukaisesti, ilman toimenpiteitä, lääkkeellistä kivunlievitystä tai puuttumista synnytyksen kulkuun.  Synnytys tapahtui ilman etukäteissuunnitelmaa sairaalan ulkopuolella ja todennäköisesti ilman koulutettua ammattiapua. Marian tukena synnytyksessä oli kuitenkin puoliso. Lapsen myöhempien vaiheiden kuvausten perusteella voisi päätellä, että hän syntyi suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena. Paljoa ei synnytyksen kulusta tiedetä; siitä ei ole dokumentteja. [caption id="attachment_2179" align="alignright" width="446"] Kuvio. Suomessa joulupäivinä ja joulukuussa syntyneet vuosina 2000 - 2019[/caption] Joulun lapsia syntyy taas vuonna 2020 Suomessakin. Joulurauhan aikaan aatosta tapaninpäivään 2000-luvulla on ollut synnytysosastoilla kuitenkin hiukan hiljaisempaa kuin joulukuun  päivinä keskimäärin1(kuvio). Raskauden aika Koko vuoden 2019 ajalta kootut tilastot 2 kertovat synnyttäjästä ja syntymästä Suomessa. Synnyttäjistä 42,3:lle lapsi oli ensimmäinen. Teiniäitejä, kuten Maria, oli vain 1,3 % synnyttäjistä. Sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen. Synnytyksistä 99,4 % tapahtui sairaaloissa. Toisin kuin Marialla, raskaus oli useimmiten suunniteltu eikä se kaikilla alkanut ilman terveydenhuollon asiantuntijoiden apua. Noin 5 — 6 % äideistä on saanut hoitoa hedelmättömyyteen3 ja noin joka viidennellä oli taustallaan keskenmeno. Raskauskaan ei aina mene ongelmitta. Joka kahdeksas äiti on ollut raskauden aikana vähintään 2 päivää sairaalahoidossa. Osalla raskaus on päättynyt lapsen ennenaikaiseen syntymään (5,5 %) joko spontaanisti tai hoitoperäisesti äidin tai lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun raskauden jatkaminen ei ollut enää turvallista. Synnytys Marian synnytys käynnistyi yllättäen pariskunnan ollessa matkoilla. Spontaanisti alkaneiden synnytysten osuus on pienentynyt ja synnytyksen käynnistykset ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Synnytyksistä käynnistettyjä oli vuonna 2019 lähes kolmannes (31,7 %), kun se vielä vuonna 2000 oli 14,4 %. Vaikka tiedetään, että synnytyksen käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski, määrään vaikuttavia tekijöitä on monia. Yksi niistä on synnyttäjien keski-iän nousu ja sen mukana monien raskaudenaikaisten ongelmien kohonnut riski4. Synnytyskipuihin valtaosa (92,8 %) synnyttäjistä sai jonkinlaista kivunlievitystä, suuri osa lääkkeellistä ja erilaisia puudutuksia sai yli puolet synnyttäjistä. Keisarileikkauksella äideistä synnytti noin joka kuudes (17,5 %) ja imukupin avustuksella noin joka kymmenes. Kuten Marialla, myös tämän päivän synnyttäjällä puoliso tai joku muu tukihenkilö on useimmiten mukana synnytyksessä. Synnytyksessä jokaisella äidillä on ollut oikeus ja mahdollisuus saada avukseen koulutettu kätilö ja tarvittaessa lääkäri, joiden tehtävänä on tukea synnyttäjää ja turvata synnytyksessä äidin ja syntyvän lapsen turvallisuus. Suomi onkin maailman turvallisimpia maita olla raskaana ja synnyttää. Lapsi Joulun juhlittu lapsi oli poika. Suomessa syntyneistä lapsista vuonna 2019 poikien osuus oli hiukan yli puolet (50,8 %). Valtaosa lapsista syntyy hyväkuntoisina. Viikon iässä syntyneistä lapsista oli jo kotona 93,6 %. Surulta ja menetyksiltä eivät kaikki säästyneet. Kun lapsia syntyi 45870, lapsen menetyksen raskauden aikana raskausviikon 22 jälkeen koki 125 äitiä ja syntyneen lapsen menehtymisen alle viikon ikäisenä 54 äitiä. Tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että todennäköisimmin joulun 2020 lapsi Suomessa syntyy tänäkin jouluna normaalin, spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena, mutta noin 30-vuotiaalle äidille.  Marian ja hänen aikalaistensa kanssasisarten tilanteeseen verrattuna oleellisimpia muutoksia ovat mahdollisuus koulutettuun apuun sekä raskauden että synnytyksen aikana sekä äidin ja lapsen todennäköisyys selviytyä hengissä ja hyväkuntoisena. Ja mitä dokumentaatioon tulee, synnytyksestä kerättävät yksityiskohtaiset tiedot säilyvät jälkipolville ja mahdollistavat tutkimustiedon jalostamana yhä paremman hoidon tuleviin synnytyksiin. Lähteet Gissler, M. THL. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostikeskustelu 7.12.2020. THL. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2019 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet. THL, tilastoraportti 27/2020, Hedelmöityshoidot 2018-2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046381. Coates et al. Induction of labour indications and timing: A systematic analysis of clinical guidelines. Women and Birth 33 (2020) 219–230 229.   Kirjoittaja: Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa.