Avainsana: nuorisotyö
Moniammatillista yhteistyötä nuorten parhaaksi
Olen ollut viime kesästä asti mukana Tämä elämä -hankkeessa ja olen erittäin innoissani päästessäni mukaan toimintaan, jossa on mukana eri alojen osaajia, AMK- ja yliopisto-opiskelijoita sekä 7. - 8. -luokkalaisia nuoria. Kasassa on siis todella herkullinen joukko eri ikäisiä osaajia monelta alalta! Yläkoululaiset ovat erittäin innostava ikäryhmä yhteistyön kannalta. He ovat kiinni tässä hetkessä ja herkkiä aistimaan ja näkemään, onko kyseessä aito mahdollisuus vai ainoastaan päälle liimattua kohtaamista tai osallisuuden yritystä. Meidän aikuisten velvollisuus on luoda juuri niitä aitoja mahdollisuuksia ja sitä kautta antaa entistä parempia eväitä tulevaisuuden tekijöille. Tärkeintä onkin rakentaa hyvä pohja yhteistyölle ja luoda molemminpuolinen luottamus sekä turvallinen ilmapiiri. Näiden myötä meille aikuisille syntyy mahdollisuus kuulla ja oppia nuorilta: asioita, joita emme välttämättä osaisi edes kysyä tai etsiä. Hankkeen alussa koin kiehtovaksi, mutta yhtä aikaa myös pelottavaksi, musiikin ja pelillisyyden mahdollisuudet nuorten ohjaamisessa. Ne molemmat ovat melko tuntemattomia työvälineitä itselle, mutta hankkeen edetessä pelko on vaihtunut uteliaisuudeksi ja olenkin saanut itseni usein kiinni miettimästä, että miten näitä välineitä voisi hyödyntää niin opettajan työssäni ammattikorkeakoulussa kuin eri projekteissa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös yhteistyö eri koulutusasteiden ja oppilaitosten välillä on ollut äärimmäisen antoisaa. On innostavaa nähdä, miten opiskelijat eri oppilaitoksista ja eri aloilta oppivat toisiltaan ja pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan yhteistyössä 7. - 8. -luokkalaisten oppilaiden kanssa. Sama pätee meihin hanketyöntekijöihin. Helposti sitä ajautuu tietynlaisiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, joita tällainen moniammatillinen yhteistyö tuulettaa juuri sopivalla tavalla. Tässä hankkeessa mukana oleminen on antanut jo tässä vaiheessa todella paljon. Odotankin innolla, mitä tämä ja ensi vuosi tuovat tullessaan! Annakaisa Oksava Lehtori, Sosiaalinen hyvinvointi Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kohti ensimmäistä pilottia!
Tämä elämä -hankkeessa päästään tositoimiin vuodenvaihteen jälkeen, kun ensimmäinen pilottijakso alkaa. Tammikuussa järjestettävän kuuden päivän koulutusjakson on tarkoitus valmistaa mukaan tulevia opiskelijoita koululaistyöpajojen ohjaamiseen. Tulevaa koulutusjaksoa on suunniteltu elokuusta alkaen hankkeen monipuolisen asiantuntijatyöryhmän voimin. Mukana on ryhmäpedagogiikan, nuorisotyön, erityispedagogiikan, taiteen soveltavan käytön, musiikkipedagogiikan ja pelimusiikin asiantuntijoita. Koulutusjakson ohjelmaluonnos näyttääkin varsin mielenkiintoiselta: Maanantai 15.1. Ryhmän ohjaaminen, ryhmäytyminen Hankkeen esittely ja aikataulut Johdatus erityispedagogiikan kysymyksiin Omat toiveet ja pohdinnan aiheet Tiistai 16.1. Kehorytmiikka Elementti-improvisaatio Nuorisotyön näkökulma Opinto-ohjaajan puheenvuoro Keskiviikko 17.1. Asiaa toimintakyvystä Opinto-ohjaus Valteri-koulu Ruskiksessa Erilaisuuden ja moninaisuuden kohtaaminen Maanantai 22.1. Pelipohja ja sen käyttäminen työpajoissa Koululaistyöpajojen suunnittelua Tiistai 23.1. Koululaistyöpajojen suunnittelua Positiivinen pedagogiikka Keskiviikko 24.1. Koululaistyöpajojen suunnittelua Suunnitelmien reflektointia ryhmässä Ensimmäiseen pilottiin tulee mukaan opiskelijoita Metropolian Musiikin ja Sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueilta sekä erityispedagogiikan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Opiskelijat muodostavat monialaisia työpareja tai -ryhmiä, ja pitävät yhteensä neljä työpajaa koululaisille tammi-helmikuun vaihteessa. Pilottiin osallistuvat koululaiset tulevat Valteri-koulu Ruskiksesta, Kannelmäen peruskoulusta, Laajasalon peruskoulusta sekä Hyökkälän koulusta Tuusulasta. Tiedossa on siis varsin monipuolista ja monialaista yhteistyötä niin asiantuntijoiden ja opiskelijoiden, kuin koululaistenkin osalta! Hanna-Maija Aarnio Projektisuunnittelija, Tämä elämä -hanke Metropolian Musiikki
Projektin alku: Tosi paljon ihan kaikkea paitsi aikaa
Neuvotteluhuoneen pöydissä istuu 11 enemmän tai vähemmän keski-ikäistä. Puhutaan nuorista. Joku saattaisi nähdä jonkinlaisen sukupolvien välisen kuilun, jonka toiselta puolelta ei kantaudu heleitä nuorten ääniä. Ei kantaudukaan, vielä. Nyt pohditaan, keskustellaan, organisoidaan sitä, minkä varaan kolmivuotinen hanke rakennetaan. Metropolian, Aalto-yliopiston sekä Helsingin yliopiston Tämä elämä -hanke jyskyttää – tai ainakin nitkuu tasaisen varmasti eteenpäin. Tänään omasta koulustaan on kertomassa Kannelmäen koulun – yhden pilottikoulun – opo. Nuoret ovat heterogeeninen ja kriittinen kohderyhmä. Sedät ja tädit eivät saa myytyä mitä tahansa. Pelistä on löydyttävä toiminnallisuutta, tavoitteita ja siitä on saatava hyötyä ja palkintoja, muuten nuorten kiinnostus lopahtaa nopeammin kuin ehtii sanoa ”Suomen rakennerahasto-ohjelma”. Nuoret, nuo tulevaisuutemme toivot, nuo meidän eläkkeidemme maksajat. Känny liimautuneena käteen. Hirmu taitavia hirmu kapealla kommunikoinnin alueella. Koirafiltterit löytyvät Snapchatistä alta aikayksikön, mutta jos ensimmäinen hakutulos googlessa ei anna vastausta, sitä ei ole olemassa. Instaan lävähtää läppää hauskalla häsällä, mutta Excel ei ole solumuistissa eikä Powerpointista löydy pointtia. Esan vastuulla on pelipohjan rakentaminen. Kohteliaasti hän toteaa ideoita ja ehdotuksia olevan ainakin riittävästi. Koodin ja grafiikan luominen eivät ole pikkujuttuja ja jotain pitäisi olla valmiina jo tammikuun ensimmäisessä pilottivaiheessa. Varmuuden vuoksi heitellään siis vähän lisää ideoita. Myös musiikin roolia pohditaan. Miten ja millä musiikki peliin tuotetaan, ketkä sen tekevät ja mikä on sen määrä ja rooli pelissä? Miten musiikilla saadaan luotua peliä ja etenkin nuoren tunteita tukevia tunnelmia? Pokemon Go? Escape roomit? Oman huoneen sisustaminen? Toimitaanko pelissä yksin vai ryhmänä? Mikä on pelin kesto? Onko sen tarkoitus jalkauttaa suorittamaan tehtäviä reaalimaailmaan? Kysymyksiä ja haasteita suunnittelussa riittää. Pitäisi suunnitella pelipohja, joka valmentaa tulevaisuuteen, jota kukaan ei tunne. Auttaa löytämään nuoren vahvuuksia ammatteihin, joita ei ehkä vielä ole edes olemassa. Pelin pitäisi kiinnostaa ja koukuttaa, saada jotain liikahtamaan sydänalassa, aktivoida tiedonhankintaan, kestää aikaa ja olla valmis mahdollisimman pian. Tätä on Tämä elämä tänään: tekeillä on pelipohja, joka toivottavasti auttaa nuorta löytämään vahvuuksiaan ja pohtimaan, kuka hän on ja mitä haluaa. Pelipohja, joka on riittävän yksinkertainen opojen käyttää opetustilanteessa. Pelipohja, joka ottaa huomioon erilaiset oppijat, heidän taustansa ja lähtökohtansa. Ensi kerralla lisäämme laserit, zombit ja vaahtokarkit. Ja jossain välissä myös ne nuoret, ei huolta. Jussi Paalanen Projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Musiikinopettaja, Hyökkälän koulu
Tervetuloa Tämä elämä -blogiin!
“Arvaa, mitä meillä oli tänään koulussa? No, rakennettiin yhtä peliä ja tehtiin siihen vähän pelimusaa. Ja ai niin, kelaa, meikä paukutteli tänään ekaa kertaa djembe-rumpua, kun tehtiin porukalla sellainen yksi rytmijuttu. Ihan siisti opotunti tänään. Joo-o, opotunti!” Mitä ihmettä? Pelimusiikin tekoa, pelinrakennusta, musiikkia, luovia menetelmiä. Siis siellä opotunnilla? Tämä elämä -blogissa seurataan, miten musiikilla, taiteen soveltavalla käytöllä ja pelillisyydellä voidaan tukea nuorten osallisuuden tunnetta ja lisätä sitoutumista opintoihin. Kehitämme yläkouluihin uudenlaisia, nuoria kiinnostavia ohjausmenetelmiä: oppilaan omaa maailmaa lähellä olevan Tämä elämä -mobiilipelin sekä työpajamallin. Yhteisöllinen pelisääntöjen ja -hahmojen suunnittelu ja pelinrakennus kohtauttaa nuoret. Musiikki ja taiteen soveltava käyttö tukee jatkuvuutta sekä lisää kykyä jäsentää omia tunteita, oman elämän tapahtumia ja todellisuutta. Pelillisyyttä ja luovia menetelmiä yhdistävässä oppimisympäristössä tavoitteena on vahvistaa nuoren kriittisiä elämänhallintataitoja ja lisätä ymmärrystä hyvän elämän osatekijöistä. Tunne siitä, että voi oikeasti vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, on nuorelle äärimmäisen tärkeä. Jos koululainen ei tunne kuuluvansa kouluun tai tuntee, ettei osaa olla oikeanlainen oppija, ollaan tiellä, joka vie yksilön osallisuuden kokemista yhä kauemmaksi. Taidelähtöisiä menetelmiä ja musiikkia hyödynnetään hankkeessa siten, että ne avaavat nuorelle näkymiä maailmaan. Toisaalta luovaa itseilmaisua pääsee toteuttamaan luomalla peliin oman pelihahmon ja tekemällä peliin musiikkia tai äänimaisemaa. Hankkeessa yhdistyy musiikki- ja mediapajatyöskentely, ja sen tarkoituksena on lisätä nuoren itsetuntoa, rohkeutta ja kiinnostusta ympäröivään maailmaan. Koulujen opetussuunnitelmissa painopiste on yhä enemmän oppilaassa. Oppiminen on enenevässä määrin olennaisempaa kuin opetus. Tämä elämä -hankkeessa lähtökohtana on oppilaasta itsestään lähtevä oppiminen ja itseohjautuvaan oppimiseen kannustavien toimintapojen kehittäminen. On tärkeää oppia tekemään hyviä kysymyksiä, etsimään vastauksia ja arvioimaan tietoa. Yläkoulujen opinto-ohjaukseen sekä nuorisotyöhön kehitettävässä toimintamallissa pääroolissa on siis nuori itse. Pelinrakentamisen ja musiikin kautta nuori ohjautuu itse aktiivisesti pohtimaan ja löytämään välineitä elämänsä rakennuspalikoiden järjestämiseen, aikuisen tukemana. Näin riski syrjäytyä tai jäädä vaille peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa vähenee. Hankkeen myötä nuorten kanssa toimivat ohjaajat ja opettajat saavat uusia tapoja nuoren itseilmaisun tukemiseen. Tämä elämä -blogissa seurataan tiiviisti hankkeen vaiheita. Pysy kuulolla - monenlaista mielenkiintoista on luvassa! Irene Alsti-Lehtonen Projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu, Musiikki
elementti-improvisaatio erityispedagogiikka esr-hanke Helsingin yliopisto hyveet kehitystyö kehorytmiikka kohtaaminen koodaus Metropolian musiikki mobiilipeli moninaisuus musiikki musiikkipedagogiikka nuoret nuorisotyö opinto-ohjaus osallisuus pelimusiikki pelinrakennus pilottikoulut QR-koodi Ruskis taiteen soveltava käyttö toimintakyky tulevaisuus tulevaisuuskasvatus tutkimus työpajat Tämä elämä tämä elämä -hanke vahvuudet Valteri-koulu vanhemmuus yhdenvertaisuus yhteisopettajuus yläkoulu yläkoulut
