Mikä on tärkeää, kun puhutaan oppilaan toimintakyvystä?
Onko se kykyä ja voimavaroja, joilla selvitään koulusta?
Onko se standardi, johon verrataan kunkin yksilön suoriutumista?
Onko se tavoite, jota kohti pyritään?
Vai onko se tyhjänpäiväinen käsite, joka kuvastaa puutetta?
Yleensä toimintakyky liitetään oppilaan fyysisiin ominaisuuksiin tai suoritteisiin. Oppilaalla, joka istuu pyörätuolissa, on nähtävissä oleva toimintakyvyn rajoite. Tämä on osa toimintakykyä, mutta toimintakyvyn käsite tulee käsittää paljon fyysistä osa-aluetta laajemmin. Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vuonna 2001 toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen, International Classification of Functioning Disability and Health (ICF), joka on suomennettu vuonna 2004 ja päivitetty vuonna 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta.
Oppilaan tarpeet vai ympäristön esteet?
Toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä toimia tilanteen ja olosuhteiden vaatimalla tavalla. Joissakin tilanteissa ja olosuhteissa oppilas voi olla vaikeasti vammainen, joissakin ei lainkaan. Tämän takia eri ympäristöissä tehtävät havainnot ja arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Toimintakyky ei siis ole vain sitä, kuinka hyvin ruumiinosat toimivat, kuinka hyvin muisti pelaa tai oppiminen sujuu. Toimintakyky on paljon muuta. Se on asennetta ja voimavaroja sekä ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia.
Jos ALS:ia sairastaneen Stephen Hawkingin mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan olisi arvioitu vain liikkumiskyvyn perusteella, miten paljon vähemmän tietäisimme maailmankaikkeudesta ja mustista aukoista?
– Ihmisen toimintakyky on aina moniulotteinen. Jos jonkun on fyysisesti vaikeampi tehdä asioita, kuten esimerkiksi Stephen Hawkingin, hän saattaa silti ratkaista sen omassa elämässään monilla erilaisilla tavoilla, havainnollistaa ylilääkäri Matti Mäkelä THL:stä. Koulussa tuleekin pohtia, edistääkö oppilaan oppimisympäristö toimintakykyä vai rajoittaako se sitä, kun siellä on tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä sekä oppimisen apuvälineineitä. (Piirros: Linda Saukkoranta / Valterin media-arkisto)
Toimintakyky ilmenee sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
Sosiaalinen vuorovaikutus ilmentää oppilaan käyttäytymistä ja toimintaa. Vuorovaikutus kohdistuu sekä oppimisympäristöön että sosiaalisiin suhteisiin. Oppilas tarvitsee henkilökohtaista tukea ja motivointia niin koulutyöskentelyssä kuin urapolulle ohjaamisessakin. Hän tarvitsee kokemuksen siitä, että hänet nähdään yksilönä, omana itsenään, ja häntä arvostetaan. Vahvuuksien ja voimavarojen osuus siis korostuu. Tältä kannalta katsottuna sosiaaliset suhteet koulussa ja tukiverkot koulun ulkopuolella ovat ratkaisevia.
Toimintakyky vai toimijuus?
Oppilaiden vaikeuksien taustalla saattaa toisinaan olla syitä, joihin ei voi vaikuttaa. Sen sijaan perheeseen, koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin tai harrastuksiin voidaan vaikuttaa. Arjen sujumiseen vaikuttamalla voidaan joko estää ongelmien ilmaantumista tai edistää niistä selviämistä. Ongelmiin keskittymisen sijaan tulisi panostaa oppilaiden minäkuvan ja itsetunnon vahvistamiseen ja vahvuuksien etsimiseen.
Onnistuneen opinpolun rakentamiseen ja jatkon suunnitteluun tarvitaan tietoa oppilaan vahvuuksista, mielenkiinnon kohteista, yksilöllisestä toimintakyvystä ja tuen tarpeista. Näillä aineksilla ja yhteistyössä oppijan, hänen perheensä ja hänen kanssaan työskentelevien aikuisten kesken rakennetaan edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen ja elämänhallinnan kehittymiseen.
Minna Sillanpää
Ohjaava opettaja
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Toimintakyvyn käsite on laaja
Toimintakyky voidaan määritellä eri tavoin. Se on laaja yläkäsite, joka kuvastaa yksilön edellytyksiä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista kotona, koulussa, vapaa-ajalla ja harrastuksissa – ympäristössä, jossa hän elää.
Yksi tyypillisimmistä tavoista on tarkastella toimintakykyä jakamalla se kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Listaan voidaan lisätä myös kognitiivinen ja kokemuksellinen toimintakyky.
Toimintakykyarvio.fi auttaa oppilaan tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnittelussa
Toimintakykyarvio.fi on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa kehitetty palvelu toimintakyvyn kuvaamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää oppilaan, huoltajan ja oppilaan arjessa toimivien ammattihenkilöiden yhteinen näkemys oppilaan toimintakyvystä.
Toimintakykyarviosta saatavaa tietoa voidaan käyttää oppimisen ja siihen liittyvän tuen järjestämisen, oppilaanohjauksen sekä esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimisen tukena. Kun toimintakykytieto on koottu, tavoitteiden asettaminen ja opintopolun suunnittelu helpottuu.
Toimintakykytieto voidaan siirtää myös toisen asteen oppilaitokseen, jotta riittävä tuki on saatavilla opintojen alusta lähtien. Toimintakykyarvio soveltuu käytettäväksi kenelle tahansa perusopetuksen oppilaalle.
Lisätietoja
Ei kommentteja