Sotemuotoilijat-blogi yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön ja tutkimuksellisen kehittämisen lukuvuosittain vaihtuvissa teemoissa. Teemoja tutkivat ja sisältöä blogiin tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja alan opiskelijat, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.
Ajankohtaisia vuositeemoja käsitellään blogissa monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, ja eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.
Lukuvuoden 2023-24 teemat
Tulevaisuutta luotaamassa: uudet innovaatiot, tekoäly ja robotiikka
Uudet innovaatiot avaavat uusia ovia myös sotealan toimintojen kehittämiselle ja kehittymiselle. Tekoälyn ja robotiikan teknologiset läpimurrot muuttavat toimialaa nopeasti. Perinteisten toimintatapojen rinnalle muodostuu uudenlaisia, vielä osin tuntemattomia älykkäitä ratkaisuja, joiden esiin tuomisessa Sotemuotoilijat-blogi on mielellään mukana.
Sosiaali- ja terveysalan palveluja ja -rakenteita muotoilemassa
Toimivat palveluratkaisut ja -rakenteet ovat avainasemassa terveyden ja väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiskeskeiset, tehokkaat ja arvoa tuottavat palveluratkaisut vastaavat yhä paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien ja ketterien kokeilujen avulla voidaan innovoida ja testata uusia ratkaisuja. Näiden töiden tuloksia julkaisemme mielellämme.
Vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimassa
Toimivan sotealan merkitys yhteiskunnalle on suuri, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti ihmisten elämään. Sotealan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimalla voidaan esimerkiksi tunnistaa aiempaa tehokkaampia tapoja hyödyntää terveydenhuollon rajallisia resursseja, parantaa palvelujen saatavuutta tai tehostaa niiden tuloksellisuutta. Vaikutuksia arviomalla voidaan tarjota entistä laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluja. Erilaisten hyvinvointi-indikaattorien, taloudellisen kestävyyden ja tiedolla johtamisen aiheet ovat tervetulleita.
Oheisten teemojen lisäksi julkaistaan myös muita sotealan digitalisaatioon liittyviä aiheita.
Muutoksia toimituskunnassa
Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa, syksyllä 2022. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta ja teknisestä käytettävyydestä. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.
Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta (08/2023- )
Mari Virtanen, yliopettaja, terveyspalvelujen digitalisaatio
Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä
Salla Kivelä, yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen
Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), pedagogi ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.
Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa.
Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle.
Blogin toimituskunta ottaa mieluusti vastaan teemoihin liittyviä julkaisuja, joten jos haluat mukaan
Mari Virtanen
on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja post doc-tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan digitaalisten palveluratkaisujen vaikuttavaan kehittämiseen. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Ota yhteyttä
Mari Virtanen, päätoimittaja, yliopettaja TtT, terveysalan digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja FT, suomen kieli ja viestintä Salla Kivelä, yliopettaja TtT, tutkimus ja kehittäminen Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Sotemuotoilijat- blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Toimituskunta on toiminut blogin perustamisesta alkaen (15.8.22). Haluatko julkaista Sotemuotoilijoissa? Lue kirjoittajaohjeet Drivessä ja ota yhteyttä toimituskuntaan
Terveydenhuollon toimialan kehittyminen on dynaaminen prosessi, joka on välttämätön potilaille ja työssä toimiville asiantuntijoille kaikkialla maailmassa. Välttämätöntä se on myös terveydenhuollon kestävyydelle, saatavuudelle, turvallisuudelle ja laadulle.
Tässä moniulotteisessa kehittymisprosessissa koulutuksen ja jatkuvan oppimisen roolit ovat merkittävät. Liittämällä näyttöön perustuva tieto ja innovatiiviset opiskelu- ja opetuskäytänteet yhteen voidaan varmistaa, että eri tavoin saavutettu osaaminen vastaa organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittyviä tarpeita. Vahvistamalla yhteistyötä ja vuoropuhelua kouluttajien, tutkijoiden ja kentällä toimivien asiantuntijoiden välillä voidaan uutta tietoa, näkemyksiä ja kokemuksia hyödyntää jatkuvaa oppimista tukevien kokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Näyttöön perustuva tieto + teknologiset ratkaisut + pedagogiikka = innovatiiviset oppimisratkaisut
Terveydenhuollon koulutukseen ja koulutustarpeisiin liittyy monia isoja kysymyksiä.
Minälaista on tulevaisuuden työ ja miten koulutuksen järjestäjien tulisi tähän valmistautua?
Miten ratkaista sekä työvoiman että terveydenhuoltopalveluja käyttävien henkilöiden määrän lisääntymisen ja monimuotoisuuteen liittyvät haasteet?
Miten huomioida työssä hyödynnettävien teknologioiden kehittyminen ja käyttöönotettavien teknologisten opetusratkaisujen määrän lisääntyminen?
Näihin kysymyksiin etsitään joustavia ja monimuotoisia ratkaisuja maailmanlaajuisesti. Erilaisten teknologioiden, virtuaalisten simulaatioiden, laajennettujen todellisuuksien ja tekoälytyökalujen integrointi koulutukseen antaa koulutuksen asiantuntijoille mahdollisuuden kehittää ja tuottaa, opiskelijoille mahdollisuuden osallistua entistä mukautuvampiin oppimistilanteisiin.
Yksi maailmanlaajuisesti arvostettu hoito- ja terveystieteiden koulutuksen yhteistyöfoorumi on NETNEP (Nursing Education In Practice)-konferenssi, joka tänä syksynä pidettiin Singapore Expossa. Konferenssin teemana oli From disruption to innovation in nursing and midwifery: Celebrating and driving outcomes through education. Konferenssissa kuultiin kymmeniä puheenvuoroja ja nähtiin satoja postereita. Tämä teksti perustuu konferenssin laajaan tieteelliseen sisältöön teemasta New technolgies, artificial intelligence, simulation and social media in teaching and practice.
Tekoäly kaiken keskiössä
Yksi tämän hetken kuumimmista ilmiöistä on generatiivinen tekoäly ja sen hyödyntäminen opettamisen ja oppimisen eri yhteyksissä. Koulutuksen näkökulmasta ilmiötä tarkasteltiin useissa puheenvuoroissa sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. Sille esitettiin useita opetusta rikastavia käyttökohteita, kuten
tapaustyyppisten, reflektointia edellyttävien oppimistehtävien tuottaminen
monivalintakysymysten tuottaminen
arviointikehikkojen, kyselylomakkeiden ja mittareiden tuottaminen
palautteiden antaminen
kieliopin ja tekstien tarkistaminen
oppimistehtävien plagiointitarkistus
ohjaus- ja opetusvideoiden ja opetussisältöjen tuottaminen.1,2,3
Tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta tärkeänä pidettiin, että opetushenkilöstön osaaminen on ajantasaista ja että osaamisen kehittymistä tukevaa koulutusta, ohjeistusta ja käytännöllisiä esimerkkejä on riittävästi saatavilla4. Lisäksi peräänkuulutettiin avointa ja ajantasaista hoito- ja terveystieteiden tekoälyn opetuskäytön ohjeistusta5. Suomessa kaikille toimialoille soveltuvan kansallisen ohjeistuksen on tuottanut Arene (2024)6 ja se on avoimesti korkeakoulutoimijoiden hyödynnettävissä. Lisäksi monet korkeakoulut ovat julkaisseet omia ohjeistuksia henkilöstölle ja opiskelijoille. Kaikkien ohjeiden ja linjausten osalta tärkeintä on kuitenkin se, että ne otetaan korkeakouluyhteisöissä täysimääräisesti käyttöön ja kaikkien organisaation toimijoiden osaaminen saavuttaisi linjausten hyödyntämistä edellyttävän perustason.
Teknisten mahdollisuuksien ohella esiin nousivat eettiset näkökulmat. Tärkeänä pidettiin sitä, ettei tekoälyn oleteta korvaavan nykyisiä toimintoja, vaan enemmänkin nähtäisiin se mahdollisuutena opettamisen ja oppimisen rikasteena. Selvää oli myös se, että vaikka opiskelijat ohjeistetaan asianmukaiseen ja eettiseen käyttöön, käytännön haaste on se, että ohjeistuksesta huolimatta yksilöt ovat vastuussa uusien työkalujen eettisestä hyödyntämisestä.
Opiskelijoille tekoälytyökalut mahdollistavat nopean ja tehokkaan tavan ideoida ja tarkastella ilmiöitä eri näkökulmista. Lisäksi se voi avustaa tehtävien tekemisessä, vastausten tarkistamisessa ja tentteihin valmistautumisessa. Generatiivisen tekoälyn käytön on koettu lisäävän opiskelumotivaatiota, parantavan teknistä osaamista, opettavan kriittistä ajattelua ja valmistavan opiskelijoita työelämään. Lisäksi tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT ja Copilot, käytöstä on koettu merkittävää etua tilanteissa, joissa opiskelukieli ei ole opiskelijan äidinkieli. Ylipäänsä esillä olleet tutkimukset raportoivat hyvin positiivisia asenteita sen käyttöä kohtaan, joskin lisätutkimusta peräänkuulutettiin. Eettisten haasteiden lisäksi käytön haittapuolena nähtiin tekoälytyökalujen mahdollinen hallusinointi tiedon tuottamisessa ja käyttäjien luovuuden ja kriittisen ajattelun väheneminen.7,8 Opiskelijoiden parissa esiin on nostettu huoli oman ajattelun laiskistumisesta ja tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta9.
"Tekoälyn hyödyntäminen on pedagogiikkaa". - Hui Xuan Yap
Laajennetut todellisuudet oppimisen rikastajina
Konferenssin innovatiivisimmasta annista vastasi Hybrid Intelligence -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta oppimisen tukena. Hanke hyödyntää laajennettua todellisuutta, sensoriteknologiaa ja ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta mittaamalla kognitiivisten muutosten lisäksi neurofysiologisia muutoksia, rekisteröimällä sydämen ja aivojen sähköistä toimintaa ja iholla tapahtuvia muutoksia. Mittaustulosten perusteella positiivisia vaikutuksia on saatu oppijoiden varmuuden lisääntymiseen, kuitenkaan lisäämättä heidän kokemaansa stressiä.10
Laajennetun todellisuuden ratkaisuista esillä olivat virtuaaliset simulaatiot ja virtuaalipotilaat, jotka mahdollistavat oppijoiden toimimisen ja virtuaalisten potilaiden hoitamisen ympäristöön sulautuvissa, immersiivisissä ympäristössä, älylaitteiden tai VR-silmikon välityksellä. Oppimiskokemukset näillä tekniikoilla ovat olleet varsin positiivisia verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin, joskin teknisten ratkaisujen käytettävyys on osin koettu haastavaksi.11,12
Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta
Koulutuksen vaikuttavuus on monisyinen kysymys, jonka arvioiminen ja ymmärtäminen sisältää useita ulottuvuuksia13. Vaikuttavuustutkijoiden Kirkpatrickin (1998)14 ja Kaufmanin (1995)15 mukaan koulutuksen vaikutuksia tulee mitata useilla tasoilla ja eri toimijoiden näkökulmasta. Koulutusorganisaation näkökulmasta merkittävää on opiskelijoiden tyytyväisyys (taso I), muutokset tiedollisessa ja taidollisessa osaamisessa (taso II) ja opitun siirrettävyys oppilaitoksista työelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan (taso III). Organisaatioiden näkökulmasta tärkeää on uusien oppien laajempi käyttöönottaminen osaksi toimintoja (taso IV) ja niiden pitkäaikaisvaikutukset esimerkiksi kustannusten laskuun ja muuhun resurssitehokkuuteen (taso V). Yhteiskunnalle merkittäviä ovat kansanterveydelliset vaikutukset (taso VI), joita voivat olla esimerkiksi positiiviset terveysvaikutukset, sairastavuuden väheneminen ja elämänlaadun parantuminen. Koulutusorganisaatioiden näkökulmasta vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamiseen parhaiten soveltuvat tasot I-III, joita voidaan arvioida esimerkiksi tiedollista tai taidollista osaamista ja tyytyväisyyttä arvioivilla mittareilla. Kyselyt, lomakkeet ja standardoidut testit tarjoavat tietoa, joilla voidaan arvioida koulutusten onnistumisia ja puutteita ja kehittää niitä edelleen.
Konferenssin annin perusteella innovatiivisten oppimisratkaisujen vaikutusten arviointiin hyödynnetään edelleen hyvin perinteisiä menetelmiä, kuten tieto- ja taitotestejä ja tyytyväisyyttä kuvaavia kyselyjä. Sen sijaan opitun siirtovaikutusta, uusien taitojen implementointia käytäntöön, resurssitehokkuutta tai kansanterveydellisiä vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Ne vaatisivat pitkäaikaisseurantaa ja kontrolloituja koeasetelmia ja nykyistä laajempia osallistujamääriä. Työelämään siirtyvien opiskelijoiden seuraaminen antaisi mielenkiintoista tietoa tietopohjan kasvamisesta käyttäytymismuutoksiksi ja edelleen väestöön kohdistuviksi terveysvaikutuksiksi. Tällainen laaja-alainen ja pitkäkestoinen arviointi on olennaista koulutusinnovaatioiden vaikutusten ymmärtämiseksi.
Lisäksi valikoimaan tarvitaan uudenlaisia arviointimenetelmiä arvioimaan tekoälyllä tuettua oppimista16,17, joihin toivottavasti palataan seuraavassa, vuoden 2026, konferenssissa. Tällä välin innovatiivisten ja vaikuttavien opetus- ja oppimisratkaisujen kehittäminen jatkuu maailmanlaajuisesti konferenssin pääpuhujan, Gemma Staceyn sanoin,
"Unlock the power of knowing what you don´t know."
Lähteet
1 Stratton-Maher, D. & Kelly, J. 2024. Embracing artificial intelligence to reimagine assessment to ethically accommodate ChatGPT in nursing education. Oral presentation. NETNEP2024.
2 Yap, H., Kwah, L. Zhou, Y.et al. 2024. A mixed methods study of undergraduate students’ attitudes and ethics towards the use of ChatGPT in learning and education. Oral presentation. NETNEP2024.
3 Shin, S., Choi, J., Hong, E. et al. 2024. Development of Multiple-Choice Questions in Nursing Education Using Generative AI. Oral presentation. NETNEP2024.
4 Groeneveld, S., van Os-Medendorp, H., van Gemert-Pijnen, J. et al, 2024. Required competences of nurses working with artificial intelligence-based lifestyle monitoring in long-term care: a Delphi study. Oral presentation. NETNEP2024.
5 Yap, H., Kwah, L. Zhou, Y.et al. 2024. A mixed methods study of undergraduate students’ attitudes and ethics towards the use of ChatGPT in learning and education. Oral presentation. NETNEP2024.
6 Arene. 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Päivitetty 4.10.2024.
7 Zgambo, M., Costello, M., Buhlman, M. et al. 2024. Enhancing Academic Integrity in Higher Education: A Multi-phase Study on Students' Perceptions and Use of Artificial Intelligence. Oral presentation. NETNEP2024.
8 Yap, H., Kwah, L. Zhou, Y.et al. 2024. A mixed methods study of undergraduate students’ attitudes and ethics towards the use of ChatGPT in learning and education. Oral presentation. NETNEP2024.
9 Summers, A., El Haddad, M., Prichard, R. et al. 2024. Generative AI, the views of students, markers and the Integrity Compliance Unit. Oral presentation. NETNEP2024.
10 Mikkonen, K., Kuivila, H., Pramila-Savukoski, S. et al. 2024. Enhancing Clinical Education: The Role of Human-Centered Extended Reality in Healthcare Student Learning. Oral presentation. NETNEP2024.
11 Ropponen, P., Tomietto, M., Pramila- Savukoski, S. et al. 2024. The impacts of educational interventions using VR simulations on nursing students’ learning. Oral presentation. NETNEP2024.
12 Mattson, K., Haavisto, E., Jumisko-Pyykkö, S. et al. 2024. Nursing students' experiences of empathy in a virtual reality simulation game: a descriptive qualitative study. Oral presentation. NETNEP2024.
13 Virtanen, M. 2018. The development of ubiquitous 360° learning environment and its effects on students’ satisfaction and histotechnological knowledge. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
14 Kirkpatrick, D. 1998. Another look at evaluating training programs. Alexandria, VA: American Society for Training & Development.
15 Kaufman, R., Keller, J., & Watkins, R. 1995. What works and what doesn’t: Evaluation beyond Kirkpatrick. Performance and Instruction, 35(2), 8-12.
16 Yap, H., Kwah, L. Zhou, Y.et al. 2024. A mixed methods study of undergraduate students’ attitudes and ethics towards the use of ChatGPT in learning and education. Oral presentation. NETNEP2024.
17 Ramjan, L., Drury, P., Glarcher, M. et al. 2024. Educator perspectives on the use of generative AI in nursing: Friend or foe? Oral presentation. NETNEP2024.
Ikääntyvän väestönosan kasvaessa myös Suomessa omaishoitajien ja epävirallisten omaishoitajien merkitys hoivan ja hoidon tarjoajina. Heidän työnsä tueksi uudet teknologiat ja älykkäät ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Tekoälyyn perustuvia ratkaisuja kehitetäänkin tukemaan ikääntyvien ihmisten terveyttä, toimitakykyä ja pitkäaikaishoitoa. Samalla niiden avulla pyritään parantamaan hoidon saatavuutta, lisäämään tehokkuutta ja vähentämään omaishoitajien kokemaa kuormitusta.1,2
Omaishoitajien ja epävirallisten omaishoitajien rooli
Nopeasti ikääntyvän väestön hoidon tueksi Suomessakin tarvitaan lisää omaishoitajia. Tällä hetkellä heitä on Punaisen Ristin mukaan yli miljoonaa, joista virallisesti tunnistettuja on noin 350 000. Näistä miljoonasta hoitajasta noin 700 000 on epävirallisia, jotka tarjoavat läheisilleen hoitoa ilman koulutusta tai palkkaa, tyypillisesti oman ansiotyönsä ohessa.3 Epävirallisen omaishoitotarpeen odotetaan edelleen kasvavan muuttuvaan väestörakenteeseen, terveydenhuollon toimintojen kehittämiseen, pitkäaikaishoidon politiikkaan ja kustannusten vähentämistarpeisiin perustuen4.
Euroopassa epäviralliset omaishoitajat vastaavat jopa 80 % pitkäaikaishoidosta, muodostaen merkittävän osan ikääntyneille ja vammaisille tarjottavista sote-palveluista. Arvioiden mukaan vuoteen 2060 mennessä epävirallisen hoidon uskotaan esimerkiksi Saksassa tarvitsevan 400 000 hoitajaa lisää, Alankomaissa 20 000 ja Espanjassa yli miljoona.5,6 Lisääntyneen kysynnän ja vähenevän tarjonnan odotetaan johtavan myös uudenlaisten teknologioiden ja älykkäiden terveyspalveluratkaisujen lisääntymiseen7.
Tärkeää on tukea omaishoitajien kokemaa fyysistä ja henkistä kuormitusta, sosiaalisen elämän kaventumista sekä kohdentaa lisää riittämättöminä pidettyjä tukipalveluja. Myös tähän tarkoitukseen tekoälyratkaisuilla on merkittävää potentiaalia, esimerkiksi hoidettavan terveydentilan valvomisen, lääkitysmuistutusten tarjoamisen tai hätätilannehälytysten osalta8.
Tekoälysovelluksia ikääntyville ja heidän hoitajilleen
Ikääntyvien potilaiden omaishoidon tueksi on esitelty esimerkiksi seuraavanlaisia ratkaisuja:
Keskusteluagentit (Conversational Agents, CAs), kuten Amazon Echo9 ja chatbot Charlie10, jotka on suunniteltu tarjoamaan seuraa ja edistämään ikääntyvien mielenterveyttä pelillistämisen ja aktiivisten ilmoitusten avulla. Nämä agentit voivat myös havaita ja raportoida potilaan käyttäytymistä ja seurata biometrisiä tietoja, kuten askelmäärää, kalorien kulutusta ja unta. Omaishoitajia keskusteluagentit voivat auttaa esimerkiksi muistuttamalla hoitotehtävistä tai tarjoamalla ennusteita hoidettavan käyttäytymistietoihin perustuen.
Älykotijärjestelmät (Ambient Assisted Living, AAL)
Älykotijärjestelmät hyödyntävät koteihin asennettuja ja/tai puettavia sensoreita ja koneoppimisen algoritmeja havaitakseen poikkeavuuksia hoidettavan käyttäytymisessä. Sensoreilla voidaan tunnistaa esimerkiksi kaatumisia ja muita vaaratilanteita. Erilaisia antureita voidaan asentaa oviin, ikkunoihin ja sähkölaitteisiin ja niiden avulla voidaan seurata liikettä, lämpötilaa ja ilman kosteutta.11 Älykotien sensorit voivat helpottaa iäkkäiden valvontaa etänä, tehdä havaintojen perusteella hätäilmoituksia ja ennen kaikkea vähentää omaishoitajien kokemaa huolta12.
Lisäksi Lotfi ym. (2017)13 ovat esitelleet älykotijärjestelmän, jonka toimintoja on kohdennettu omaishoitajien tueksi. Esimerkiksi ikääntyneen vessakäyntien lisääntyminen voi viitata tunnistettavaan terveysongelmaan, samoin kuin vähäinen vierailu keittiössä. Tällöin järjestelmä tarjoaa hoitajalle ohjeita ja suosituksia tilanteen tarkistamiseksi. Tällaiset havainnot vähentävät hoitajien huolta ja auttavat vähentämään omaishoitajien kokemaa stressiä ja kuormitusta. Tämä järjestelmä on yksi harvoista, joka ottaa huomioon myös omaishoitajan tarpeita ja pyrkii tukemaan heitä sekä hoidettavan auttamisessa että omassa jaksamisessaan.
Robotit voivat olla joko avustavia tai sosiaalisia robotteja. Ne voivat helpottaa omaishoitajien työtaakkaa seuraamalla hoidettavan liikkeitä, ilmoittamalla kaatumisista tai muista hätätilanteista14,15.
Muut omaishoitajille tarkoitetut älykkäät ratkaisut voivat kohdentua esimerkiksi:16
stressinhallitaan, auttamalla tunnistamaan poikkeamia ja mahdollisia virheitä
oikea-aikaiseen tiedonsaantiin, tarjoamalla yksilöllistä tietoa hoitoa koskevan päätöksenteon tueksi
koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen, tarjoamalla yksilöllistä sisältöä
henkilökohtaisen tuen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä eristyneisyyden tunteen vähentämiseen
autonomisiin liikkumisratkaisuihin ja yhteiskyytipalveluihin.
Älykästä teknologiaa koskevia huolenaiheita
Haavoittuvassa asemassa oleville ikääntyville ja heidän hoitajilleen kohdennetuissa tekoälyratkaisuissa keskeisiä huolenaiheita ovat yksityisyys, tasa-arvoinen saatavuus, saavutettavuus, teknologian hyväksyttävyys, käyttöönottovalmius ja käyttöön motivoituminen.
Yksityisyys
Monet käyttäjät ovat huolissaan siitä, että heidän terveydentilaansa ja päivittäisiä toimintojaan seurataan erilaisten järjestelmien, sensoreiden ja antureiden avulla. Tämä voi herättää huolen yksityisyyden vaarantumisesta ja vähentää järjestelmien käyttöhalukkuutta.17
Tasa-arvoinen saatavuus ja digikyvykkyydet
Monilla ikääntyneillä ja heidän hoitajillaan ei sosioekonomisista syistä ole mahdollisuutta käyttää kehittynyttä teknologiaa, mikä johtaa digitaaliseen eriarvoisuuteen. Lisäksi heidän taidoissaan ja digikyvykkyyksissään saattaa olla suuria eroja, mikä voi edelleen haastaa ratkaisujen tehokasta käyttöä.18
Saavutettavuus, hyväksyttävyys ja käyttöönottovalmius
Saavutettavuuteen liittyvät haasteet voivat koskea sekä teknologian helppokäyttöisyyttä että esteettömyyttä. Monet ikääntyneet eivät ole teknologian käyttäjinä yhtä kokeneita kuin nuoremmat sukupolvet, mikä voi heikentää heidän valmiuttaan hyväksyä ja käyttää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja. Teknologian täytyy olla intuitiivista ja helposti ymmärrettävää, jotta käyttäjät pystyvät hyödyntämään sitä täysimääräisesti. Kognitiiviset ja fyysiset rajoitteet tulee huomioida esimerkiksi yksinkertaistettujen käyttöliittymien ja mukautettujen käyttöohjeiden muodossa. Lisäksi järjestelmien hyödyntämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon tarvitaan riittävästi koulutusta ja tukea.19
Ihmislähtöinen suunnittelu ja käyttöön motivoituminen
Monia teknologioita kehitetään edelleen ilman käyttäjien panosta, mikä voi johtaa tarpeisiin vastaamattomiin ja vaikeakäyttöisiin ratkaisuihin. Jotta käyttäjät sitoutuisivat pitkäjänteisesti, teknologian tuomat hyödyt, kuten turvallisuuden parantuminen tai itsenäisyyden lisääntyminen, on viestittävä selkeästi, jotta käyttäjät ottavat älykkään ratkaisun omakseen ja sitoutuvat sen pitkäaikaiseen käyttöön.20
Inhimillisyyden väheneminen
Älykäs teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ikääntyvien väestön omaishoidon tueksi, mutta sen menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää tasapainoa innovaatioiden ja inhimillisyyden välillä. Tärkeää on muistaa, että teknologian tarkoituksena on sujuvoittaa ja helpottaa toimintoja, tukea eri toimijoiden välsitä yhteistyötä, parantaa laatua ja laajentaa palveluvalikoimaa. Teknologian kehittyessä sote-alan ammattilaisten tehtävänä on varmistaa, että se palvelee kaikkia – ja luo entistä kestävämmän, turvallisemman ja inhimillisemmän tulevaisuuden.
Lähteet
1 Chen LK. Gerontechnology and artificial intelligence: Better care for older people. Archives of Gerontology and Geriatrics, 91:104252.
2 Loveys K, Prina M, Axford C et al. 2022. Artificial intelligence for older people receiving long-term care: A systematic review of acceptability and effectiveness studies. The Lancet Healthy Longevity, 3(4): e286–e297.
3 Suomen Punainen Risti. 2024. Omaishoito Suomessa.
4 European Commission. 2018. Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion and Zigante, V. Informal care in Europe – Exploring formalisation, availability and quality, Publications Office.
5 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. How Artificial Intelligence can support informal caregivers in their caring duties to elderly? A systematic review of the literature. AIXAS2023, November 6-9, 2023, Rome, Italy.
6 Pickard L and King D. 2012. Modelling the future supply of informal care for older people in Europe. In: Geerts J, Willemé P and Mot E (eds.). Long-Term Care Use and Supply in Europe: Projections for Germany, the Netherlands, Spain and Poland. ENEPRI research report 116: 76-106.
7 Ienca M, Jotterand F, Elger B, et al. 2017. Intelligent Assistive Technology for Alzheimer's Disease and Other Dementias: A Systematic Review. Journal of Alzheimer's Disease, 60(1):333.
8 Blackman S, Matlo C, Bobrovitskiy C et al. 2016. Ambient assisted living technologies for aging well: A scoping review. Journal of Intelligent Systems, 25(1): 55–69.
9 Park G, Robinson EL, Shalini S et al. 2020. Integrating voice-assisted technology with an in-home sensor system: Exploring the development of a participant-based design study, in Proceedings of the 14th EAI International Conference on Pervasive Computing Technologies for Healthcare, pp. 375–379.
10 Valtolina S and Marchionna M. 2021. Design of a Chatbot to Assist the Elderly. End-User Development. Lecture Notes in Computer Science, vol 12724. Springer, Cham.
11 Grgurić A, Mošmondor M and Huljenić D. 2019. The smarthabits: An intelligent privacy-aware home care assistance system. Sensors, 19(4): 907.
12 Bozdog A, Daniel-Nicusor T, Antal M et al. 2021. Human behavior and anomaly detection using machine learning and wearable sensors. IEEE17th ICCP, pp. 383–390.
13 Lotfi A, Langensiepen C, Moreno PA et al. 2017. An ambient assisted living technology platform for informal carers of the elderly. EAI Endorsed Transaction on Pervasive Health and Technology.
14 Kearney KA, Presenza D, Saccà F et al. 2018. Key challenges for developing a socially assistive robotic (sar) solution for the health sector. IEEE (CAMAD), pp. 1–7.
15 Wang RH, Sudhama A, Begum M et al. 2017. Robots to assist daily activities: Views of older adults with Alzheimer's disease and their caregivers. International psychogeriatrics, 29(1): 67–79.
16 Lindeman DA, Kim KK, Gladstone C et al. 2020. Technology and Caregiving: Emerging Interventions and Directions for Research, The Gerontologist, 60(Suppl 1): S41–S49.
17 Thordardottir B, Malmgren Fänge A, Lethin C et al. 2019. Acceptance and Use of Innovative Assistive Technologies among People with Cognitive Impairment and Their Caregivers: A Systematic Review. BioMed Research International, 6:9196729.
18 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. AI-Powered Solutions to Support Informal Caregivers in Their Decision-Making: A Systematic Review of the Literature. OBM Geriatrics, 7(4):262.
19 Thordardottir B, Malmgren Fänge A, Lethin C et al. 2019. Acceptance and Use of Innovative Assistive Technologies among People with Cognitive Impairment and Their Caregivers: A Systematic Review. BioMed Research International, 6:9196729.
20 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. AI-Powered Solutions to Support Informal Caregivers in Their Decision-Making: A Systematic Review of the Literature. OBM Geriatrics, 7(4):262.
Kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin on seurannut ihmistä koko olemassaolomme ajan. Pyrkimys hyvään oloon on perusasia, jonka monesti huomioi viimeistään silloin, kun alkaa voida huonosti. Optimaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta tulisi muun muassa syödä ja liikkua monipuolisesti, nukkua tehokkaasti ja tarpeeksi sekä pitkäkestoista stressiä. Näiden terveyttä tukevien toimien tueksi on tarjolla runsaasti erilaisia digitaalisia apuvälineitä, jotka seuraavat, mittaavat ja analysoivat terveystekojamme ja elimistömme tilaa. Hyödyntämällä näiden digitaalisten apuvälineiden, laitteiden ja sovellusten tuottamaa tietoa tekoälyratkaisujen varantona, voidaan saada yksilön terveyttä edistäviä henkilökohtaisia suosituksia. Tällöin puhutaan yleisen (generative AI) tai ennustavan (predictive AI) tekoälyn sijasta suosittelevasta eli preskriptiivisestä (prescriptive AI) tekoälystä.1,2
Terveyssuositusten seuraaminen
Suositusten mukaisesti aikuisten (18–65-vuotiaat) tulisi viikossa harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia ja lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa vähintään Tämän lisäksi tulisi ja liikuskella mahdollisimman paljon3,4. (Kuva 1.)
[caption id="attachment_1616" align="alignnone" width="468"] Kuva 1. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti.[/caption]
Istua ei saisi yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja, seisomaan pitäisi nousta muutaman kerran tunnissa. Portaita pitäisi käyttää mahdollisimman paljon ja työpaikalle olisi hyvä kävellä, jos se suinkin on mahdollista5
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (2023)6 mukaisesti aikuisen tulisi syödä
vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään 500–800 g / vrk
palkokasveja ja perunaa (merkittävänä osana ruokavaliota)
täysjyväviljaa 90 g/ vrk
pähkinöitä ja siemeniä, 30 g/ vrk
kalaa 300–450 g/ viikko
punaista lihaa alle 350 g/ viikko
vähärasvaisia tai rasavttomia maitovalmisteita 3,5–5dl/ vrk ja
kasviöljyjä vähintään 25 g/ vrk.
Lisäksi nukkua tulisi yksilöllisen tarpeen mukaisesti, joka aikuisilla vaihtelee kuudesta yhdeksään tuntia. Unen riittävän pituuden lisäksi huomiota tulisi kohdentaa sen laatuun: hyvässä unessa erilaiset vaiheet, kuten perusuni (NREM) ja vilkeuni (REM), vuorottelevat.7
Terveystekojen mittaaminen
Edellä mainitut terveyden peruspilarit – liikunta, ravitsemus ja uni – ovat myös mittaajien ja laitevalmistajien tähtäimessä. Esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden ja treenisessioiden mittaamiseen on maailmalla tarjolla satoja, jopa tuhansia, erilaisia vaihtoehtoja. Älykellot, -sormukset ja esimerkiksi lenkkitossuihin kiinnitettävät anturit mittaavat aktiivisuutta laitteen sisäisellä kiihtyvyysanturilla, joka tallentaa käden tai jalan liikkeitä. Rekisteröivän mittausdatan perusteella laite analysoi liikkeiden taajuutta, voimakkuutta ja säännöllisyyttä ja antaa lukemat, nykyään jo melkein aina, helppokäyttöiseen mobiiliapplikaatioon.
Unen mittaaminen on myös suosittua, ja sitä voi helposti tehdä aktiivisuusrannekkeilla, urheilu- ja älykelloilla. Luotettavimmin nämä unen mittaamisen välineet toimivat yöunen keston eri univaiheiden luotettavan tunnistamisen sijasta. Siihen tarvitaan tarkempia diagnostisia menetelmiä, kuten unipolygrafiatutkimus terveydenhuollon laboratoriossa. Älykellojen ja -sormusten mittaamat unen arvot kuitenkin antavat pohjan myös monille stressiä, palautumista ja jopa resilienssiä kuvaaville laskennallisille arvoille, joita monet mittaajat aktiivisesti seuraavat. Esimerkiksi laskennallisista arvoista älysormusvalmistaja kuvaa resilienssiä stressin ja palautumisen tasapainoksi, jonka laskennassa hyödynnetään resilienssin osatekijöiksi määriteltyjä tekijöitä: päiväaikainen stressi ja palauttava aika sekä unenaikaisen palautumisen arvot, kuten sykevälivaihtelu (HRV) ja leposyke.8
Haastavin mitattava näistä kolmesta lienee ravitsemussuositusten noudattaminen, vaikkakin myös ruokavalion seuraamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen löytyy erilaisia sovelluksia. Ne kuitenkin lähes poikkeuksetta perustuvat käyttäjän omaan motivaatioon ja syötyjen kalorien kirjaamisaktiivisuuteen9, ei muun elämän ohella tapahtuvaan sujuvaan rekisteröintiin. Käyttäjän omien kirjausten perusteella sovellukset laskevat päivittäisen kalorimäärän ja antavat suosituksia esimerkiksi terveellisemmistä valinnoista. Pitkäaikaiseen käyttöön motivoituminen on kuitenkin monille suuri haaste.
Preskriptiivinen tekoäly terveyden edistämisen tukena
Preskriptiivinen eli suositteleva tekoäly tuo mielenkiintoisen näkökulman terveyskäyttäytymisen mittaamisen ja terveyttä edistävien henkilökohtaisten suositusten välille. Kuvitellaanpa tilannetta, jossa terveyssuositukset perustuvat yksilön fyysiseen aktiivisuuteen, uneen ja ruokavalioon liittyviin mitattuihin ja kirjattuihin tuloksiin. Lisätään kuvitelmaan työterveyshuollossa analysoidut laboratoriotutkimustulokset ja muu käyttäjän kirjaama terveysdata, kuten paino ja verenpaine, viimeisen viiden vuoden ajalta. Lisäksi nippuun laitetaan ravitsemukseen liittyvät kulutustottumustiedot esimerkiksi kauppojen kanta-asiakasjärjestelmistä, mikäli syötyjen aterioiden aktuaalista dataa ei ole saatavilla. Tämän yhdistelmän perusteella annetaan yksilöllisiä terveyssuosituksia preskriptiivisen tekoälyn avulla.
Preskriptiivinen tekoäly ei pelkästään analysoi terveysdataa, vaan myös ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä ja toimintasuunnitelmia terveydentilan parantamiseksi.
Tehostetaan kokonaisuutta edelleen lisäämällä tilastollinen eliniänodote ja arvio terveistä elinvuosista eri käyttäytymismalleille. Uskon, että motivoituminen terveystekoihin helpottuisi visuaalista mallia tai numeroita tarkastelemalla. Suositteleva tekoäly voisi toimia apuna hankaliin elämäntapamuutoksiin motivoitumisessa esimerkiksi lihavuuden tai tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoidossa.
Esimerkki on kuitenkin kuvitteellinen, eikä edellisen kaltaista tekoälyratkaisua ole vielä kehitetty, raportoitu tai se ei ole toistaiseksi osunut mittausdatan jalostamisesta terveyssuosituksiksi antaa kuitenkin suomalainen älysormus, Oura. Se arvioi sydämen terveyttä ja kardiovaskulaarista ikää10 rekisteröityjen arvojen perusteella ja tarjoaa viikoittaisia vinkkejä ja neuvoja esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen käyttöön, nukkumiseen ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin liittyen. Kardiovaskulaarisen iän arvio perustuu valtimoiden läpi kulkevan pulssiaallon nopeuteen.
Hyötyjä ja haasteita
Yksilöllisten terveyssuositusten suosittelusta voisi olla hyötyä tilanteissa, joissa preskriptiivinen tekoäly
antaa yksilöllisiä terveyssuosituksia ja konkreettisia toimintaohjeita tunnistetun terveydentilan ja elämäntapojen perusteella
ottaa huomioon yksilöllisiä terveystavoitteita ja auttaa tekemään parempia valintoja
toimii virtuaaliassistenttina, joka motivoi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa
antaa enemmän vastuuta valinnoista yksilölle itselleen ja tekee näkyväksi erilaisten terveystekojen merkityksen
toimii seurannan tukena yksilön ja terveydenhuollon toimijoiden välillä.
Suosittelevasta tekoälystä voisivat hyötyä esimerkiksi tyypin 2 liikuntaelinsairaat. Myös mielenterveyden haasteita kokevat, muita asiakas- ja potilasryhmiä unohtamatta. Preskriptiivinen tekoäly antaisi arvokkaan välineen sekä biohakkerin11 että perusterveen kansalaisen työkalupakkiin.
Käyttöä haastaviin asioihin nousevat samat tekijät kuin tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen ylipäänsä, kuten
tietosuoja, tietoturva ja yksityisyydensuoja henkilökohtaisen terveystiedon käsittelyssä
yksilöllisen terveysdatan liikuttamiseen liittyvät säännökset. Terveysteknologiaa koskeva regulaatio ei tällä hetkellä mahdollista terveyssovellusten, -kellojen tai -sormusten mittausdatan siirtämistä potilastietojärjestelmiin
tekoälymallien kouluttamiseen liittyvät huolet: virheellisesti koulutettu tai vinoutunut malli voi antaa virheellisiä suosituksia ja edelleen johtaa jopa haitallisiin terveysvaikutuksiin
päätöksentekoon ja vastuisiin liittyvät kysymykset
uusien teknolgioiden käyttöönottoon ja henkilöstön kouluttamiseen liittyvät kustannukset.
Näiden lisäksi aiemmassa ChatGPT:n terveyskäyttöä käsittelevässä tutkimuksessa on todettu, että toistaiseksi tekoälymallit keskittyvät turvallisuuteen tehokkuuden sijasta, eivät pysty tarjoamaan reaaliaikaista tukea, yksilöllisesti personoituja sisältöjä eivätkä kaipaamaamme interaktiivisuutta kahden toimijan välillä12.
Kirjoittaja
Mari Virtanen on terveystieteilijä ja yliopettaja (TtT) Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut sotepalvelujen vastuullisesta kehittämisestä, terveyspalvelujen vaikuttavasta digitalisaatiosta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee tutkimusta.
Lähteet
1 Marr, B. 2023. Generative, Predictive, Prescriptive AI: What They Mean For Business Applications.
2 Gofore. 2024. Tekoälyterminologia: generatiivinen vs. toiminnallinen tekoäly.
3 UKK-instituutti. 2024. Aikuisten liikkumisen suositukset.
4Leppäluoto, J., Ahola, R., Karl-Heinz Herzig, K-H. Ym. 2012. Aikuisten terveysliikunnan laadun ja määrän objektiivinen mittaaminen. Duodecimlehti, 2012;128(1):72-9.
5 UKK-Instituutti. 2024. Suositukset istumisen vähentämiseen.
6 Ruokavirasto. 2023. NNR2023 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset.
7 Käypä hoito -suositus. 2023. Unettomuus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
8 Oura Health. 2023. Resilienssi – Oura-Tuki (ouraring.com).
9 Saastamoinen, A. 2016. Lähtevätkö kilot kännykällä? — vertailussa kolme sovellusta kolmelle eri laihduttajatyypille. Yle, Kuningaskuluttaja.
10 Oura Health. 2023. Cardiovascular Age – Oura Help (ouraring.com).
11 Soininen, M. 2017. Mitä teen, kun potilas on biohakkeri? Lääkärilehti, 14:72;915.
12 Dergaa, I., Saad, H., Omri, A. et al. 2024. Using artificial intelligence for exercise prescription in personalised health promotion: A critical evaluation of OpenAI’s GPT-4 model. Biology of Sport, 41(2).
Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille esteettömän ja sosiaalisen ympäristön, joka voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä turvallisuutta. Se tukee toimintakykyä ja osallisuutta, mutta muistisairauden edetessä asumismuoto voi muuttua haasteelliseksi. Miten varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa ja miten turvataan myös muistisairaan tarpeet? Tämä on kaksiosaisen Yhteisöllinen asuminen -kirjoitussarjan ensimmäinen osa.
Heli Talja-Salon ja Tea Berg-Heikkilän (2025) YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako yhteisöllinen asuminen asiakkaan tarpeisiin. Tarkoitus oli kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella perehtyä siihen, miten yhteisöllinen asuminen vaikuttaa ikääntyneen toimintakykyyn RAI-mittarilla ja väheneekö yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset asumismuodossa. Asumispalvelun vaikuttavuuden tarkastelu on tärkeää, koska yhteisöllistä asumista ollaan lisäämässä kaikilla hyvinvointialueilla.
Vuoden 2023 alusta sosiaalihuoltolaki (§21 b) velvoitti hyvinvointialueet järjestämään yhteisöllistä asumista ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt korkean iän, sairauden tai muun syyn vuoksi (Sosiaalihuoltolaki 790/2022). Ratkaisu vastaa kasvavaan tarpeeseen, sillä väestön ikääntyessä yksinäisyys, turvattomuus ja avuntarve lisääntyvät. Yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palvelun asumisen väliin ja voi siirtää raskaampien palvelujen tarvetta (Edgren ym. 2024).
Vaikuttavuus asiakkaalle
Yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen toimintakykyä monella tasolla:
Esteettömyys lisää turvallisuutta ja rohkaisee liikkumaan ilman kaatumisen pelkoa.
Sosiaalinen ympäristö vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoten ikääntyneille sosiaalisia verkostoja, mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen, mikä lisää hyvinvointia ja elämänlaatua.
Itsenäisyys ja valinnanvapaus säilyy, kun voi valita vetäytyykö omaan kotiin vai osallistuuko yhteiseen järjestettyyn toimintaan. Palveluiden läheisyys mahdollistaa itsenäisen toimijuuden ja yhteisö tuo turvaa.
Arjen apu on lähellä. Yhteisössä on helpompi saada apua pienissä arjen asioissa, kuten kaupassa käynnissä tai teknisissä ongelmissa. Lisäksi lähellä olevat ihmiset voivat huomata nopeasti, jos jonkun vointi heikkenee.
Taloudellisuus ja kestävyys toteutuvat. Yhteiset tilat ja lähellä olevat palvelut voivat myös tuoda etuja ja edistää kestävää kehitystä. Siivous- ja pesulapalvelu sekä yhteiset kauppaostokset kuljetuksineen, lehtitilaukset voivat tuoda taloudellisia säästöjä asukkaalle palveluista.
Yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus voi tarkoittaa positiivista muutosta asiakkaan toimintakyvyssä, terveydessä ja elämänlaadussa (Pitkänen ym. 2020:11). RAI-mittarilla voi seurata asiakkaan arkea, asumisviihtyvyyttä sekä palvelutarpeiden muutoksia.
RAI-arvioinnin rooli
RAI-arviointi (Resident Assessment Instrument) tekee palvelusta vaikuttavaa ja on aidosti asiakaslähtöistä. Se mahdollistaa yksilölliset palvelut, toimintakyvyn seurannan ja yksinäisyyden tunnistamisen sekä vahvistaa osallisuutta, kun arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa (Kakko ym. 2024).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yhteisöllisen asumisen asiakkaat ovat RAI-arvioinnin mukaan toimintakyvyltään lähellä kotihoidon asiakkaita ja kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin ympärivuorokautisessa asumisessa. Yksinäisyyttä koettiin yhteisöllisessä asumisessa vähemmän kuin muissa asumismuodoissa. (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40–46).
RAI-arviointi mahdollistaa asiakkaalle:
yksilölliset palvelut, kun suunnitelma tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan
toimintakyvyn säännöllisen seurannan ja reagoinnin muutoksiin
yksinäisyyden tunnistaminen mahdollistaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen
osallisuuden toteutumisen, kun RAI-arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä vahvistaa toimijuutta ja luottamusta palveluihin (Kakko ym. 2024).
RAI arviointi mittaa objektiivisesti yhteisöllisen asumisen vaikuttavuutta niin yksilön kuin asumisyksikön kohdalla sekä mahdollistaa tuen ja palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja toteutuksen seurannan sekä palveluyksiköiden tiedolla johtamisen.
Muistisairaus yhteisöllisessä asumisessa
Viimeisen vuoden aikana on käyty mediassa keskustelua muistisairaiden yhteisöllisestä asumisesta. Huolta on aiheuttanut liian huonokuntoisten ja muistisairaiden asukkaiden sijoittaminen yhteisölliseen asumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan vuonna 2023 puolet asukkaista on saanut dementia diagnoosin ja 70 %:lla on merkittävästi heikentynyt kognitio (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40, 45).
Yhteisöllisen asumisen tarjottu toiminta ja yhteisöllisyys voi tarjota tukea muistisairauden alkuvaiheessa, mutta sairauden edetessä tuki ja turva ei ole riittävä. Muistisairas ei välttämättä osaa hälyttää itselleen apua tai hakeutua yksikössä järjestettävään tarjottuun toimintaan. Ratkaisuna on RAI-osaamisen vahvistaminen ja menetelmät, Jotka tukevat muistisairaan osallisuutta, kuten selkokielinen viestintä rauhalliset arviointitilanteet ja omaisten osallistuminen (Amia Akatemia).
Yhteisöllinen asuminen vastaa palvelurakenteen keventämisen tarpeisiin, mutta se ei saa olla säästökohde. Asukkaiden toimintakyvyn säännöllinen RAI-arviointi korostuu muistisairauksien kohdalla. Tärkeää on henkilöstön RAI-osaamisen jatkuva kehittäminen.
Tulevaisuuden näkymät
Yhteisöllinen asuminen on vielä kehittyvä asumisen muoto, ja tarvitsee ohjausta, siitä kenelle se on tarkoitettu ja mitä sen tulisi sisältää. Erilaisia ikääntyneille suunnattuja asumisen palveluja tarvitaan väestön ikääntyessä.
Yhteisöllinen asuminen ei ole vain asumisen muoto vaan hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaja. Sen kehittäminen edellyttää selkeitä kriteerejä, säännöllistä toimintakyvyn arviointia ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostamista. RAI-tieto ohjaa tarvittaessa tuetumpiin palveluihin, mikä varmistaa, että palvelurakenne ei muutu säästökohteeksi, vaan aidosti tukee ikääntyneiden tarpeita.
Osallistu keskusteluun, jotta varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttava asumisenmuoto ikääntyneille eikä vaan rakenteellinen ratkaisu! Miten sinä näet yhteisöllisen asumisen vaikuttavuuden asiakkaalle? Miten yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen hyvinvointia ja turvaa myös muistisairaan tarpeet? Onko RAI-osaaminen riittävällä tasolla? Nyt on aika varmistaa, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa eikä vain rakenteellinen ratkaisu!
Teksti perustuu Tea Berg-Heikkilän ja Heli Talja-Salon YAMK-opinnäytetyöhön Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus RAI-arvioinnilla (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu). Opinnäytetyö valmistui 26.11.2025 ja on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630139
Kirjoittaja
Heli Talja-Salo, Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen (ylempi AMK), suuhygienistiyrittäjä, Amia-muistityön kehittäjä, yhteisöpedagogi, työyhteisökehittäjä (AMK).
Lähteet
Amia Akatemia: Muistisairaan ihmisen luotettava RAI-arviointi – osaatko vai oletatko? https://www.amia.fi/muistisairaan-ihmisen-luotettava-rai-arviointi Viitattu 24.11.2025
Edgren, Johanna & Aaltonen, Mari & Josefsson, Kim & Leppäaho, Suvi & Saske, Saana 2025. Työpaperi: 2025/054: Yhteisöllisen asumisen alkutaival kansallisten tiedonkeruiden valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/152512/URN_ISBN_978-952-408-618-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.11.2025.
Edgren, Johanna & Häsä, Jokke & Asikainen, Janne & Aaltonen, Mari 2023. Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2023. Iäkkään väestön palvelutarpeet vaihtelevat alueittain -yhteisöllinen asuminen on uusin tulokas palveluntarjonnassa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. THL Tilastoraportti 54/2024. Päivitetty 25.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149996/KORJATTU_Tilastoraportti_RAI_2023_10062025.pdf?sequence=5 Viitattu 25.11.2025.
Kakko, Katri & Kauppinen, Sari & Havulinna, Satu 2024. Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa. Kehusmaa, Sari & Honkanen, Sari & Saukkonen, Petra (toim.). Toimintakäytännöt iäkkäiden palveluissa. Vanhuspalvelujen tila- seurannan tuloksia 2023. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 5/2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150082/URN_ISBN_978-952-408-324-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 30.6.2025.
Pitkänen, Laura & Haavisto, Ira & Vähäviita, Pauliina &, Torkki, Paulus & Leskelä, Riikka-Leena & Komssi, Vesa 2018. Vaikuttavuus Sotessa. Suoritteista tuloksiin. Nordic Healthcare Group. https://nhg.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessa-suoritteista-tuloksiin.pdf Viitattu 24.11.2025. Sosiaalihuoltolaki 790/2022. Annettu Helsingissä 26.8.22 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220790 Viitattu 24.11.2025.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Hoidon laadulla ja vaikuttavuudella on suuri merkitys niin yksilö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Ovatko hoitotyön johtajat omaksuneet tämän ajatuksen? Entä tiedolla johtamisen? Onko RAI-järjestelmä otettu jo luontevaksi osaksi kehittämistyössä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä.
Laadunhallinta. Vaikuttavuus. Tiedolla johtaminen. Tässä muutamia esimerkkejä termeistä, jotka liittyvät vahvasti tämän päivän johtamiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon on rantautunut oppeja niin yritysmaailmasta kuin hallintotieteistäkin. Johtamisoppien viidakossa on kuitenkin tärkeä tunnistaa ne periaatteet, jotka olisivat tärkeitä omaksua vanhustyön kontekstissa.
Laadunhallinta ja tiedolla johtaminen
Laatutietoa tarvitaan toiminnan ja hoitoketjujen kehittämiseen sekä omavalvonnan toteutumisen tueksi. Tulevaisuudessa laatu- ja vaikuttavuustiedon strateginen merkitys kasvaa entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin julkaisussaan ehdottanut yhdeksi toimenpiteeksi kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon laatutieto-ohjelmaa kehittämisen painopistealueeksi. (Ikonen & asiantuntijaryhmä 2019: 121–123.)
Yksinkertaisimmillaan tiedolla johtaminen tarkoittaa keinoja auttaa ihmisiä ymmärtämään, mikä tieto on merkityksellistä organisaation tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen voidaan myös ajatella olevan tapa jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Jotta tuotettu tieto ei jää käyttämättä, tarvitaan myös laadukasta ihmisten johtamista. Onnistuneen tietojohtamisen tarkoitus on myös lisätä organisaatioiden kilpailukykyä. Niinpä tiedolla johtaminen on nykyisin yksi osa organisaatioiden keskeisimpiä strategisia tavoitteita. (Listenmaa 2023: 51–66.)
Johtajat kokevat omaksuneensa tiedolla johtamisen ja laadunhallinnan tärkeiksi johtamisensa periaatteiksi. Näiden ajatusten soveltamisessa käytäntöön on vielä vaihtelevuutta. Erilaiset taustatekijät, kuten työkokemus tai koulutustaso voivat vaikuttaa omiin näkemyksiin ja asenteisiin. Tärkeintä olisi kuitenkin itsensä johtaminen siitä näkökulmasta, että oma johtamisen ideologia näkyisi myös käytännön toiminnassa.
Tietotekniset ratkaisut ja työkalut johtamisen tukena
RAI-arviointijärjestelmän merkitystä ja tärkeyttä ei voi enää sivuuttaa – onhan kyseessä lakisääteinen velvoite. Pakollinen käyttö ei saisi kuitenkaan olla luomassa vääränlaisia asenteita. Valtakunnallisen järjestelmän tarkoitus on helpottaa, luoda yhdenvertaisuutta sekä ennen kaikkea toimia myös vanhustyön johtajien tukena työn kehittämisessä ja johtamisessa.
RAI-vertailutieto voi toimia myös pohjana muita järjestelmiä tai työkaluja kehitettäessä. Esimerkiksi Attendo Oy on luonut oman työkalun laadunhallintaa varten, Laatu- ja vaikuttavuusmittariston. Tulosten perusteella yrityksen johtajat käyttävät näitä järjestelmiä työnsä tukena, pääsääntöisesti kuukausitasolla. Aktiivisimmat käyttäjät myös hyödyntävät sähköisiä järjestelmiä monipuolisesti ja ottavat työntekijänsä mukaan kehittämiseen.
Lopuksi
Suomessa väestörakenne muuttuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan jo noin 780 000 (Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027). Tämä tarkoittaa palvelujen tarpeen lisääntymistä. Kotona asumisen ja sinne tarjottavien palveluiden trendistä huolimatta myös ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Poliittisissa linjauksissa asti pyritään huomioimaan palvelun laatu ja vaikuttavuus.
Lisäksi sekä maallikot että ammattilaiset ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että vuoden 2019 hoivakriisi ei saa enää toistua. Tämä on jatkossa hyvä muistaa iäkkäiden palveluita johdettaessa ja kehitettäessä – asukas on lopulta kaiken keskiössä, ja ansaitsee laadultaan parhaan mahdollisen hoidon ja hoivan.
Tämän kirjoituksen pohjana toimii opinnäytetyö ”Laatua ja vaikuttavuutta ympärivuorokautisen palveluasumisen ympäristössä – RAI-tiedon hyödyntäminen johtamisessa” (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024). Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Attendo Oy. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, joka oli kohdennettu kaikille yrityksen ympärivuorokautisen palveluasumisen johtajille. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Työ on luettavissa Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231948
Kirjoittaja: Pauliina Kolin, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sairaanhoitaja (AMK), vanhustyö (YAMK) -tutkinnosta valmistuva opiskelija
Lähteet:
Ikonen, Tuija & asiantuntijaryhmä 2019. Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa. Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:70. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161976/STM_2019_70.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 11.11.2024.
Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 13.11.2024.
Listenmaa, Jani 2023. Laita tieto töihin. Tiedolla johtamisen käsikirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
Näkymätön näkyväksi – viestintä ja vaikuttaminen sosiaalialalla -webinaari 9.11.2023
Kuinka toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa viestintää? Millä keinoin tuoda asiakkaan ääni kuuluviin?
Jos nämä ovat kysymyksiä, joita joudut työssäsi pohtimaan, tule kuuntelemaan viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijoita, jotka kertovat keinoistaan toteuttaa vaikuttavaa viestintää. Tapahtumassa pääset myös kuuntelemaan, kuinka monin eri tavoin Metropolian sosiaalialan (YAMK) opiskelijat ovat toteuttaneet viestintää omissa opinnoissaan ja työympäristöissään.
Webinaari järjestetään 9.11.2023 klo 13.00–15.45.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin Metropolian Tapahtumat-sivulta.
Onnistunut etäkotihoito -webinaari 30.11.2023
Uudet digitaaliset innovaatiot ovat tuoneet sote-alan palveluorganisaatioiden työ- ja toimintatapoihin muutospaineita. Digitaaliseen kuva- ja ääniyhteyteen perustuvaa hoivapalvelua toteutetaan ikääntyneiden kotihoidossa jo laajalti. Millaista on onnistunut virtuaalivälitteinen kotihoito? Mikä on oleellista etäkotihoidon johtamisessa? Miten etäkotihoidossa varmistetaan henkilöstön työhyvinvointi?
Kotihoidon etähoito työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta -tutkimushankkeessa on tutkittu työhyvinvoinnin ja tulevaisuuden osaamisen vaatimuksia ikääntyneiden kotihoidon asiakastyössä. Hankkeessa on haastateltu Espoon, Turun, Seinäjoen, Uudenkaupungin ja Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotihoidon henkilöstöä ja esimiehiä.
Tervetuloa kuulemaan hankkeen tuloksia sekä keskustelemaan etäkotihoidon tulevaisuudesta webinaarissa torstaina 30.11.2023 klo 13.00–15.30. Tilaisuudessa esitellään toimintaohjeita, jotka hankkeessa on laadittu tukemaan onnistuneen etäkotihoidon toteuttamista ja johtamista työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimushankkeen toteuttajia ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Webinaari on samalla hankkeen päätöstilaisuus.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin Metropolian Tapahtumat-sivulta.
Tiedote: Marianne Roivas, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kommentit
Ei kommentteja