Yhteisten kokoontumisten tarve <\/b><\/p>\n
Helsingiss\u00e4 toimii lukuisia monitoimijaisia ja hallintorajat ylitt\u00e4vi\u00e4 verkostoja. Oma kokemuksemme on kertynyt lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyvien suhteellisen pysyvien verkostojen osalta, mutta verkostoja toimii eri-ik\u00e4isten ja eri asioiden ymp\u00e4rille kokoontuneina enemm\u00e4n kuin kukaan edes tarkasti tiet\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on haastava yht\u00e4l\u00f6 kaupungissa, jonka palvelut rakentuvat linjaorganisaatiomallille. Nykytilassa yhteisty\u00f6verkostojemme toimintaan osallistuu p\u00e4\u00e4asiassa asiakaspinnassa toimivia ammattialaisia, joilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole virallista mandaattia toimia hallintokuntien rajat ylitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein ep\u00e4virallisina ja vapaaehtoisuuteen perustuvina, vaikka tosiasiallisesti toimijoita velvoittavat yhteisty\u00f6h\u00f6n niin kaupunginvaltuustotasoiset kuin kansalliset strategiset linjaukset. Lis\u00e4ksi tiedonkulku organisaatioiden eri tasoille on usein ongelmallista eik\u00e4 johdolla aina ole selv\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 verkostoissa tehty ty\u00f6 on ja kuinka se palvelee kunkin organisaation tavoitteita. Siksi n\u00e4it\u00e4 verkostoja on kutsuttu kahvikerhoiksi.<\/p>\n
Kunnan toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4t lait ja strategiat sek\u00e4 mm. yhteiskunnan tasolla luotavat rakenteet ja toimintatavat, esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla lastensuojelulaki velvoittaa kunnat tekem\u00e4\u00e4n lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (Lasu) valtuustokausittain. Tavoitteena on antaa kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, palvelujen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttajille ja kuntalaisille aiempaa parempi kokonaisk\u00e4sitys lasten ja nuorten kasvuoloista sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista ett\u00e4 tarvittavista voimavaroista. Se on my\u00f6s hallintokuntien yhteinen sopimus siit\u00e4, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja monihallintokuntaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n. Suunnitelmaan on kirjattu hallintokuntien yhteiset tavoitteet sek\u00e4 ne toimenpiteet, joilla kyseisiin tavoitteisiin pyrit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kaupungin olemassa olevat verkostot ovat kuitenkin suhteellisen kartoittamatonta maaper\u00e4\u00e4. Verkostojen olemassaolo, tavoitteiden vahvistaminen ja ty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tiedon on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kulkea verkostoista tarvittaessa my\u00f6s sektori- ja hallintokuntarajat ylitt\u00e4en.<\/p>\n
Ja kuinka kahvi liittyy verkostoty\u00f6h\u00f6n?<\/b><\/p>\n
Toimivan verkostoty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohta on tarve verkoston olemassaololle. Esimiestasolla verkostoty\u00f6lt\u00e4 odotetaan yleens\u00e4 tehokkaampaa tiedonkulkua ja toimintaa, uusia innovaatioita, ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisen parantumista, keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta, toiminnan joustavuutta ja tasapuolisuutta sek\u00e4 uuden oppimista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4miseen liittyv\u00e4ss\u00e4 ruohonjuuritason verkostoty\u00f6ss\u00e4 tavoitteena on my\u00f6s eri tahojen ammattilaisten asiantuntemuksen yhdist\u00e4minen, ongelmien kokonaisvaltainen hahmottaminen sek\u00e4 niiden kautta saavutettu toimenpiteiden uskottavuus ja vaikuttavuus. Kasvokkain tutustuminen on t\u00e4rke\u00e4 osa verkostoitumista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n edist\u00e4miseksi olemme Klaarissa kehitt\u00e4neet verkostojen kehitt\u00e4mistapaamiskonseptin<\/b>, johon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hieman enemm\u00e4n aikaa kuin tavanomaisiin verkostokokouksiin. N\u00e4iss\u00e4 tapaamisissa kahvi ja tarjoilut ovat osoittautuneet yhdeksi merkitt\u00e4vist\u00e4 hyv\u00e4n ilmapiirin luomiseen vaikuttavista asioista. Kahvittelun lomaan laadittu kiireet\u00f6n aikataulutus luo hyv\u00e4n pohjan yhteisen tavoitteen kirkastamiselle. Toimijat tutustuvat toisiinsa sek\u00e4 toistensa ty\u00f6h\u00f6n ja samalla voidaan yhdess\u00e4 mietti\u00e4, tarvitaanko verkostoon uusia j\u00e4seni\u00e4. Kehitt\u00e4mistapaamisen keski\u00f6ss\u00e4 on toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuviin muutoksiin reagoiminen. My\u00f6s kokousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tarkistaminen ja verkoston v\u00e4listen suhteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen onnistuu samassa tilaisuudessa. Kehitt\u00e4mistapaamiset ovat r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6it\u00e4viss\u00e4 verkoton yksil\u00f6llisiin tarpeisiin.<\/p>\n
Mit\u00e4 paremmin verkoston j\u00e4senet tuntevat toisensa, sit\u00e4 helpompaa on saavuttaa keskin\u00e4inen luottamus ja luoda otollinen ilmapiiri tavoitteelliselle yhteisty\u00f6lle. Vain toisten ihmisten kokemusten avoin ja kunnioittava kuunteleminen tekee mahdolliseksi oppimisprosessin jossa on toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohdat, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja keinot voivat uudistua (Alhanen, Kansanaho, Ahtiainen, Kangas, Soini, Soininen 2011, 18). My\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n hyvin toimineille verkostoille on tarpeen aika ajoin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 aikaa pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n verkostoty\u00f6n merkityst\u00e4 ja keinoja yhteisen tavoitteen m\u00e4\u00e4rittelemiseen.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6t\u00e4 haasteista huolimatta<\/b><\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n on erikoistuttu tiettyyn asiantuntijuuteen, jolloin voi olla vaikea tuntea toisten ammattilaisten t\u00f6iden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi toimijoilla saattaa my\u00f6s olla ep\u00e4realistisia mielikuvia toisten t\u00f6ist\u00e4. Kun kokouksissa varataan riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ryhm\u00e4ytymiseen toiminnallisin menetelmin kahvittelun lomassa, tutustutaan muihin verkoston j\u00e4seniin paremmin. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on osoittanut, ett\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s ymm\u00e4rrys verkoston yhteisest\u00e4 osaamispotentiaalista lis\u00e4\u00e4ntyy. Verkostoty\u00f6 on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, verkoston j\u00e4senten keskin\u00e4inen luottamus ja toisten ty\u00f6n arvostaminen ja yhteisen tavoitteen l\u00f6yt\u00e4minen ei k\u00e4y hetkess\u00e4.<\/p>\n
Verkostot kehittyv\u00e4t ja muuttuvat jatkuvasti, oppimisen avulla yhteisty\u00f6n toimintamallit paranevat, kyky rakentaa luottamusta osallisten v\u00e4lille (Ojasalo, Moilanen, & Ritalahti 2009, 88). Refleksiivist\u00e4 oppimista edist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 pohdittavaa asiaa voidaan l\u00e4hesty\u00e4 vapaasti erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6n ilmi\u00f6t saadaan n\u00e4kyviin mahdollisimman kokonaisina ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n todenmukaista pohdintaa. Erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien mukaan tuominen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikkia reflektoin vaiheita: oikeaa kysymysten muotoilua, pohtivaa asian j\u00e4sentely\u00e4, toiminnan ennakointia, kokeilujen suunnittelua ja niiden arviointia (Alhanen & al. 2011).<\/p>\n
Henkil\u00f6st\u00f6n suuri vaihtuvuus on haaste koko kaupungille ja samoin verkostoille. Jatkuvan ihmisten vaihtuvuuden ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n verkostojen toimintaa, mutta se on kokemustemme mukaan k\u00e4\u00e4nnett\u00e4viss\u00e4 positiiviseksi asianmukaisin keinoin. Mik\u00e4li verkoston toiminta on dokumentoitu riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja johdonmukaisesti, uusien j\u00e4senten on helppo liitty\u00e4 tuoreine n\u00e4k\u00f6kulmineen verkoston yhteiseen tekemiseen. Kun toimijoita on eri tahoilta ja tasoilta, t\u00e4ytyy yhteisen ymm\u00e4rryksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n olla riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4, verkoston toimintaan sitoutumisen ja lopputuloksen varmistamiseksi.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi verkostojen tehokkaan toiminnan edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 joku toimijoista, fasilitaattori, pit\u00e4\u00e4 huolen muutosten eteenp\u00e4in viennist\u00e4 sek\u00e4 innostaa muita mukaan (Hy\u00f6tyl\u00e4inen 2006).<\/p>\n
Marinoora Alanne ja Leena Koskivirta<\/b><\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/p>\n
Alhanen, K., Kansanaho, A., Ahtiainen ,O., Kangas, M., Soini, T. & Soininen, J. 2011 Ty\u00f6nohjauksen k\u00e4sikirja. H\u00e4meenlinna: PROTammi.<\/p>\n
Hy\u00f6tyl\u00e4inen, R. 2006. Oppiva ja kehittyv\u00e4 reflektioverkosto. Teoksessa Alasoini, T., Korhonen, S-M., Lehtonen M., Ramstad, E., Rouhiainen, N. & Suominen, K.(Toim.)2006. Tuntosarvia ja tulkkeja. Oppimisverkostot ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mistoiminnan uutena muotona. Tykes, Raportteja 50. Helsinki: Ty\u00f6ministeri\u00f6.<\/p>\n
Ojasasalo, K., Moilanen, M. & Ritalahti, J. 2009. Kehitt\u00e4misty\u00f6n menetelm\u00e4t. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYPro.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yhteisten kokoontumisten tarve Helsingiss\u00e4 toimii lukuisia monitoimijaisia ja hallintorajat ylitt\u00e4vi\u00e4 verkostoja. Oma kokemuksemme on kertynyt lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyvien suhteellisen pysyvien verkostojen osalta, mutta verkostoja toimii eri-ik\u00e4isten ja eri asioiden ymp\u00e4rille kokoontuneina enemm\u00e4n kuin kukaan edes tarkasti tiet\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on haastava yht\u00e4l\u00f6 kaupungissa, jonka palvelut rakentuvat linjaorganisaatiomallille. Nykytilassa yhteisty\u00f6verkostojemme toimintaan osallistuu p\u00e4\u00e4asiassa asiakaspinnassa toimivia […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[63,25,107,99,155,157],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijat","tag-hyvinvointipolitiikka","tag-osaaminen","tag-osallisuus","tag-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kehittaminen","tag-verkostotyo","tag-yhteistyo"],"acf":[],"yoast_head":"\n