Syrj\u00e4ytymiskeskustelu on k\u00e4ynyt kuumana jo pitk\u00e4\u00e4n. Nimitt\u00e4in tutkijoiden, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, poliitikkojen ja journalistien toimesta. Nuorten \u00e4\u00e4ni ei ole keskusteluissa juuri kuulunut, vaikka heist\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on kyse. Siksi halusinkin antaa blogissa \u00e4\u00e4nen itse asiantuntijoille, n\u00e4ille nuorille, joiden \u00e4\u00e4ni ei kuulu heit\u00e4 koskevissa keskusteluissa. Mit\u00e4 aiheesta ajattelevat yhteiskunnan syrj\u00e4ytyneen kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret? T\u00e4t\u00e4 selvitettiin Vamoksen starttivalmennusryhm\u00e4ss\u00e4 kuuden nuoren paneelikeskustelun voimin.<\/p>\n
Mit\u00e4 se surullisen kuuluisa syrj\u00e4ytyminen sitten on? Kuka on syrj\u00e4ytynyt? Nuoret ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 sanana on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, sill\u00e4 sen alle niputetaan niin suuri joukko ihmisi\u00e4 erilaisilla taustoilla. He kokevat, ett\u00e4 narkomaaninuori, kotiin tietokoneen \u00e4\u00e4reen jumittunut nuori, v\u00e4livuotta pit\u00e4v\u00e4 nuori, masentunut nuori ja ty\u00f6t\u00f6n nuori on v\u00e4\u00e4rin lokeroida saman termin alle. Kuinka hyvin yhteiskunnan asettama t\u00e4rkein syrj\u00e4ytymisen kriteeri ”koulutuksen \u00a0ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella” istuu esimerkiksi v\u00e4livuotta pit\u00e4viin nuoriin?<\/p>\n
Linda: \u201dSyrj\u00e4ytymist\u00e4 sanana ei voi tarkkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, koska ne, joita ajatellaan syrj\u00e4ytyneiksi, jotka eiv\u00e4t ole koulussa tai t\u00f6iss\u00e4, heit\u00e4 on monenlaisia. Esimerkiksi Itiksess\u00e4 hengaava narkkari on eri asia kuin henkil\u00f6, joka pelaa tietokonepelej\u00e4 kotona. Samoin kuin henkil\u00f6, joka pit\u00e4\u00e4 v\u00e4livuoden, tai ei saa t\u00f6it\u00e4, tai itsest\u00e4 riippumattomasta syyst\u00e4 ei opiskele.”<\/i><\/p>\n
Juha: ”En v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e sit\u00e4 niin, ett\u00e4 jos ei opiskele tai ole t\u00f6iss\u00e4 niin on syrj\u00e4ytynyt. Enemm\u00e4n ajattelen sen niin, ett\u00e4 jos on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, ei ole kavereita, ei t\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 koulua, niin se on pahempi juttu. \u00a0Syrj\u00e4ytymist\u00e4 on niin monenlaista, on narkkarit, on tietokoneen \u00e4\u00e4ress\u00e4 istujat.\u201d<\/i><\/p>\n
Mediassa ja yleisess\u00e4 keskustelussa puhutaan syrj\u00e4ytymisest\u00e4 ja syrj\u00e4ytyneist\u00e4. Suurin osa nuorista koki termin negatiiviseksi ja leimaavaksi ja yleisen mielipiteen olevan se, ett\u00e4 syrj\u00e4ytymisen syyt ovat omassa itsess\u00e4.<\/p>\n
Linda: ”Syrj\u00e4ytyminen sanana on huono, syrj\u00e4ytetty olisi parempi, sill\u00e4 syrj\u00e4ytyminen johtuu usein itsest\u00e4 riippumattomista syist\u00e4. \u00c4rsytt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ihmiset, joiden syrj\u00e4ytyminen on oma valinta, rinnastetaan niihin, jotka ovat tilanteessa itsest\u00e4 riippumattomista syist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa sen, ett\u00e4 ennakkoluulot her\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s niit\u00e4 ihmisi\u00e4 kohtaan, jotka haluaisivat olla kiinni yhteiskunnassa mutta eiv\u00e4t pysty siihen.\u201d<\/i><\/p>\n
Mirella: \u201dMun mielest\u00e4 syrj\u00e4ytynyt sanana kuulostaa syyllist\u00e4v\u00e4lt\u00e4, tulee olo, ett\u00e4 on aina oma vika ett\u00e4 on syrj\u00e4ytynyt, vaikka se ei todellakaan aina ole.\u201d<\/i><\/p>\n
Helsingin Diakonissalaitos julkisti maaliskuussa tutkimuksen syrj\u00e4ytymiseen johtavista poluista. Tutkimuksen mukaan nuoria syrj\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat pallottelu palvelusta toiseen, kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 on ei-toivottu asiakas, yksin\u00e4isyys, koulukiusaaminen, masennus ja muut mielenterveysongelmat, \u00a0omanarvontunteen puute, luottamuspula auttajatahoihin, luottotietojen menetys, asunnottomuus ja kouluvaikeudet peruskoulussa. Poikkeuksen yleiseen keskusteluun tutkimus tekee siin\u00e4, ett\u00e4 tuloksissa puhutaan vahvasti \u00a0syrj\u00e4ytymisen sijaan syrj\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Tutkimuksessa tuodaan esiin se, ett\u00e4 \u00a0syrj\u00e4\u00e4n saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 avusta huolimatta. Yhteiskunnalla ja sen palveluilla on oma \u00a0roolinsa syrj\u00e4ytymisess\u00e4.<\/p>\n
Tutkimuksessa esiin tulleet syrj\u00e4ytymist\u00e4 edesauttavat tekij\u00e4t nousevat esiin my\u00f6s n\u00e4iden nuorten kokemuksissa. Mikko lopetti lukion kesken masennuksen takia, Juhan taustalla on koulukiusaamista, Lindalla on luottamuspula auttaviin tahoihin. Jokaisen palvelukaareen mahtuu useita erilaisia auttajatahoja, mutta siit\u00e4 huolimatta jokainen seisoo yh\u00e4 l\u00e4ht\u00f6ruudussa. Omanarvontunto on kokenut matkalla kolauksia.<\/p>\n
Juha: \u201dJoku tietty h\u00e4pe\u00e4n tunne kyll\u00e4 liittyy syrj\u00e4ytymiseen, itse h\u00e4pesin sit\u00e4, ett\u00e4 olen syrj\u00e4ytynyt ja yritin kielt\u00e4\u00e4 sen. Tuntui, ettei mua hyv\u00e4ksyt\u00e4 omana itsen\u00e4ni.\u201d<\/i><\/p>\n
Jussi: \u201dTuntui ihan, ett\u00e4 oli eri persoona.\u201d<\/i><\/p>\n
Tutkimuksen mukaan moni nuorista koki tulleensa pallotelluksi paikasta toiseen ja olleensa ei-toivottu asiakas. Yksil\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ongelmanuorena, eik\u00e4 nuorta ongelmien takana kyet\u00e4 kohtaamaan aidosti. Kokonaisvaltainen auttaminen typistyy oireiden hoitamiseksi. Nuoret ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 yleinen asenne syrj\u00e4ytyneit\u00e4 kohtaan on huono. Vaikka syrj\u00e4ytynyt-termin k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta ja leimaavuudesta on ollut puhetta, kokevat nuoret kuitenkin siihen liitetyn negatiivisuuden kiinnittyv\u00e4n ensisijaisesti asenteisiin. K\u00e4sitykset vaikuttavat siihen, miten nuoreen suhtaudutaan ja miten h\u00e4net kohdataan.<\/p>\n
Joonas: \u201dMun mielest\u00e4 syyllist\u00e4vyys on keskustelussa, ei sanoissa. Pit\u00e4isik\u00f6 vaan puhua niin ettei syyllistet\u00e4? Asenne ratkaisee eik\u00e4 sanamuotojen valinta.\u201d<\/i><\/p>\n
Mikko: \u201dVaikka t\u00e4h\u00e4n keksitt\u00e4isiin joku uusi sana, niin siihen nopeasti keskustelussa liitett\u00e4isiin samat merkitykset kuin syrj\u00e4ytymiseen. Se ei tuu sanasta, se tulee ihmisist\u00e4, kun ne tietyt asiat liitet\u00e4\u00e4n tiettyyn sanaan. Asenne on ihmisiss\u00e4, ja sanan negatiivinen kaiku tulee ihmisist\u00e4 ja kulttuurista, eik\u00e4 siit\u00e4 varsinaisesta sanasta.\u201d<\/i><\/p>\n
Miten asenteita sitten voi muuttaa? Hyv\u00e4ksi keinoksi asenteiden muuttamiseen nuoret kokivat avoimuuden, syrj\u00e4ytymisest\u00e4 puhumisen ja syrj\u00e4ytymisen eri muotojen tekemisen tutuksi ihmisille.<\/p>\n
Juha: \u201dJos ei l\u00e4hipiiriss\u00e4 ole ket\u00e4\u00e4n [syrj\u00e4ytynytt\u00e4] ei ihmiset ymm\u00e4rr\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4 syrj\u00e4ytyminen on. Pit\u00e4isi ehk\u00e4 valistaa enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 eri syist\u00e4 ihmiset on ajautuneet siihen tilanteeseen.\u201d<\/i><\/p>\n
Linda: \u201dIhan sama kaikissa muissakin asioissa, joita ei tunne tai ei tied\u00e4, niin \u00a0niist\u00e4 muodostaa itse jonkun mielikuvan. Yks olisi se, ett\u00e4 ihmiset pystyisiv\u00e4t \u00a0avoimesti kertomaan siit\u00e4, ett\u00e4 olen ollut tai olen syrj\u00e4ytynyt. Se jos ihmiset puhuu anonyymeina, voi olla tietty ihan hyv\u00e4, mutta siit\u00e4 tulee mieleen, ett\u00e4 miksi siit\u00e4 ei voi puhua omalla nimell\u00e4 ja naamalla, ett\u00e4 siin\u00e4 on jotain outoa tai \u00a0h\u00e4vett\u00e4v\u00e4\u00e4, joka taas yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 leimaa. Ihmisten pit\u00e4isi tajuta, ett\u00e4 se syrj\u00e4ytynyt on ihan tavallinen tyyppi, se voi olla kuka tahansa, mink\u00e4 tahansa n\u00e4k\u00f6inen ja mist\u00e4 yhteiskuntaluokasta vaan, ett\u00e4 ei syrj\u00e4ytyneelle ole stereotyyppiaa.\u201d<\/i><\/p>\n
Joonas: \u201dEhk\u00e4 syrj\u00e4ytymisest\u00e4 pit\u00e4isi vaan puhua, miten muutenkaan ne asenteet muuttuisi.\u201d<\/i><\/p>\n
Niin. Pit\u00e4isik\u00f6 asenteiden muuttaminen aloittaa meist\u00e4 jokaisesta itsest\u00e4mme? Meid\u00e4n asiakkaidemme luottamuspulasta k\u00e4rsivien auttavien tahojen tulisi katsoa peiliin ja pohtia omaa asennettamme syrj\u00e4ytymiseen ja tapaamme kohdata nuori. Painetaan nuoria syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t mieleemme ja kiinnitet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin huomiota nuoren auttamiseen n\u00e4iss\u00e4 asioissa. Noudatetaan nuorten neuvoa asenteiden muuttamisesta ja puhutaan. Puututaan keskusteluun, puhutaan syrj\u00e4ytymisest\u00e4 ja sen erilaisista syist\u00e4, annetaan my\u00f6s nuorille mahdollisuus saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin.<\/p>\n
Er\u00e4s nimelt\u00e4 mainitsematon eduskuntapoliitikko kuultuaan syrj\u00e4ytyneiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n totesi, ettei h\u00e4n kyll\u00e4 usko siihen, ett\u00e4 syrj\u00e4ytyneit\u00e4 voisi olla n\u00e4in paljon, kun ei niit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n n\u00e4e. Huolehditaan yhdess\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jatkossa n\u00e4kyy. Ja kuuluu.<\/p>\n
Eeva Piha, Sosionomi YLEMPI AMK-opiskelija<\/p>\n