\u201dJos on aggressiivisia nuoria, jotka ovat aggressiivista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 harrastaneet pitk\u00e4\u00e4n osastolla, niin kyll\u00e4 se ahdistumista lis\u00e4\u00e4 omalla kohdalla. Ja aina t\u00f6ihin tullessa miettii, mik\u00e4h\u00e4n tilanne tai tunnelma siell\u00e4 nyt on p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ett\u00e4 t\u00e4ytyyk\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 nyt varautua v\u00e4kivaltaisiin tilanteisiin.\u201d<\/i><\/p>\n
Lastensuojelun arviointi- ja vastaanottotoiminta<\/b><\/p>\n
Arviointi- ja vastaanottolaitokset tarjoavat nuorille lyhytaikaista sijaishuoltoa, kun nuoren el\u00e4m\u00e4ntilanne her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta. Nuoren lyhytaikaiseen laitossijoitukseen johtavia syit\u00e4 voi olla koulunk\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myys, perheen sis\u00e4iset ristiriidat ja vanhemmuuden puute, nuoren kuljeskelu, p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00f6, mielenterveydelliset ongelmat tai rikollisuus. Nuorten el\u00e4m\u00e4 saattaa olla sijoitushetkell\u00e4 hyvinkin kaoottinen ja nuori tarvitsee usein pys\u00e4ytyst\u00e4 ja uuden suunnan l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Lastensuojelulaitoksen osastolla pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nuoren el\u00e4m\u00e4ntilannetta sek\u00e4 antamaan nuorelle avaimet toisenlaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Osassa laitoksissa on erikoistuttu p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4viin nuoriin ja osastoiden tarkoituksena on saada nuori luopumaan p\u00e4ihteiden ongelmak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja luomaan uusia toimintamalleja haitallisten tilalle.<\/p>\n
Ty\u00f6v\u00e4kivallan todenn\u00e4k\u00f6isyys on suurin niiss\u00e4 ty\u00f6yksik\u00f6iss\u00e4 joiden asiakaskuntaan kuuluu mielenterveysongelmista k\u00e4rsivi\u00e4, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisia henkil\u00f6it\u00e4 ja jossa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n yksin. Mit\u00e4 l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 ja fyysisemp\u00e4\u00e4 kontakti asiakkaan kanssa on, sit\u00e4 suorempaa ja fyysisemp\u00e4\u00e4 v\u00e4kivalta on. Tavallisimpia v\u00e4kivaltatilanteet ovat toimittaessa nuorten parissa. Nuorilla itsekontrolli on viel\u00e4 kehitysvaiheessa, eik\u00e4 h\u00e4n ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muulla tavalla oppinut ilmaisemaan pettymyksen tunteitaan. Murrosi\u00e4ss\u00e4 nuoret koettelevat rajojaan, joka voi purkautua huonona k\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4 tai v\u00e4kivaltana.<\/p>\n
Sosiaalialan ty\u00f6v\u00e4kivalta tilastojen valossa<\/b><\/p>\n
Erilaisten tutkimusten mukaan 1990-luvulta l\u00e4htien ty\u00f6v\u00e4kivalta on yleistynyt ty\u00f6paikoilla. Naisty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 v\u00e4kivallan riski on kasvanut. Vuonna 1980 tehdyn tutkimuksen mukaan uhreista enemmist\u00f6 oli miehi\u00e4, mutta vuoteen 2003 menness\u00e4 tilanne on p\u00e4invastainen. Kunta-alan ty\u00f6olobarometrin (2006) mukaan 17 % sosiaalitoimen ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on joutunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran fyysisen v\u00e4kivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. 26 % ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on kokenut ty\u00f6ss\u00e4 henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa tai kiusaamista. Ty\u00f6turvallisuus-hankkeen (2007) ty\u00f6v\u00e4kivaltakyselyjen mukaan henkinen v\u00e4kivalta on yleist\u00e4 ja paljon yleisemp\u00e4\u00e4 kuin fyysinen v\u00e4kivalta. Asiakkaiden fyysisen v\u00e4kivallan kohteeksi on viimeisen vuoden aikana joutunut 11 % ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ja henkisen v\u00e4kivallan ja uhkailujen kohteeksi 46 %.<\/p>\n
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ty\u00f6suojelun teett\u00e4m\u00e4n V\u00e4kivalta- selvityshankkeen (2007) loppuraportissa kerrotaan, ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4kivaltatilanteet vaihtelevat laitosten arjessa. Joissakin laitoksissa tilanteista ei juuri ole, ja joissakin ne ovat hyvin lyhytkestoisia ja satunnaisia, toisissa taas ne ovat osa arkea ja jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Lastensuojelun laitoshuollon p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on antaa lapselle v\u00e4kivallaton ja turvallinen kasvuymp\u00e4rist\u00f6, mutta v\u00e4kivalta on silti l\u00e4sn\u00e4 n\u00e4iss\u00e4kin ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Helsingin kaupungin lastensuojelulaitoksista tehtiin ty\u00f6suojeluun vuonna 2003 yhteens\u00e4 196 vaara- ja uhka-tilanneilmoitusta. Ilmoituksen laatijoista 75 % oli naisia ja loput 25 % miehi\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6v\u00e4kivallan kohtaaminen lyhytaikaisessa arviointi- ja vastaanottolaitoksessa<\/b><\/p>\n
Lyhytaikaisessa lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4 kohdattua ty\u00f6v\u00e4kivaltaa on selvitetty vuonna 2014 valmistuneessa ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 \u201dV\u00e4kivallan kohtaaminen lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4 – ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia uhka- ja vaaratilanteista\u201d. Opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena on ollut selvitt\u00e4\u00e4 lyhytaikaisessa lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa ty\u00f6v\u00e4kivaltaa ja sen uhkaa sek\u00e4 tuoda esiin ty\u00f6ss\u00e4jaksamisen n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n
Kaikki opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 haastatellut ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat kokeneet ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4kivaltaa, mik\u00e4 oli huomattavasti enemm\u00e4n kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Asiakkaiden ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistama v\u00e4kivalta oli yleens\u00e4 henkist\u00e4 ja se ilmeni sanallisena uhkailuna, nimittelyn\u00e4 tai haukkumisena. Toisinaan uhattiin ty\u00f6ntekij\u00e4n fyysist\u00e4 koskemattomuutta tai pahimmillaan t\u00e4m\u00e4n perhett\u00e4 ja l\u00e4heisi\u00e4. Uhkailu voi olla hyvinkin aggressiivista ja jotkut nuoret ovat uhanneet my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden henke\u00e4. Fyysinen v\u00e4kivalta kohdistui enemm\u00e4n irtaimistoon, mutta osastolla esiintyi my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa. Henkinen v\u00e4kivalta saattoi olla p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4, joskus jopa hyvin uuvuttavaa. Fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa esiintyi harvemmin, mutta sen uhka lis\u00e4si ty\u00f6n kuorimittavuutta.<\/p>\n
V\u00e4kivallan kohtaamisessa pidettiin t\u00e4rkein\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n yhdess\u00e4 sovittuja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, yhteisi\u00e4 raporttik\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, hyv\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja tilanteiden ennakointia. Ennakoinnissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli tiedostaa ne tilanteet, joissa v\u00e4kivallan uhkaa eniten ilmenee ja pienent\u00e4\u00e4 v\u00e4kivallan riski\u00e4 poistamalla mm. tiloista vaarallisia esineit\u00e4. My\u00f6s vakituista henkil\u00f6kuntaa ja oikeaa resursointia pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n\u00e4 keinona. Sek\u00e4 nais- ett\u00e4 miesty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 koettiin tarvittavan lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat parhaan tuen ja avun v\u00e4kivaltatilanteissa tulevan ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4. Hyv\u00e4, keskusteleva ja avoin ilmapiiri auttoi ty\u00f6ss\u00e4jaksamisessa. My\u00f6s esimiehilt\u00e4 saatu tuki koettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja voimauittavana. Esimiehelt\u00e4 tullut tuki oli keskustelua, tilannetajua ja tuen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 v\u00e4kivaltatilanteen j\u00e4lkeen. V\u00e4kivaltatilanteiden j\u00e4lkeiset puru-tilaisuudet oli koettu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ty\u00f6ntukena.<\/p>\n
Ty\u00f6nkehitt\u00e4minen ty\u00f6turvallisuuden ja ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/b><\/p>\n
V\u00e4kivaltatilanteiden j\u00e4lkeisten purkujen pit\u00e4minen tulisi olla systemaattisempaa. Purkutilanteet tulisi olla ty\u00f6n sis\u00e4lle suunniteltuja niin, ett\u00e4 ne pystytt\u00e4isiin toteuttamaan nopeasti ty\u00f6vuoron aikana. Ty\u00f6ss\u00e4jaksamista kuormitti asiat, joita ei saatu purettua ja jotka j\u00e4iv\u00e4t painamaan mielt\u00e4 ty\u00f6vuorojen j\u00e4lkeen. Jatkuva uhkatilanne osastolla koettiin kuormittavana ja pelottavana. Kehityskohteiksi nostettiin my\u00f6s h\u00e4lytysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t asiat ja ty\u00f6ryhm\u00e4n tarpeille kohdennetut koulutukset. Koulutukset tulisi olla j\u00e4rjestetty koko ty\u00f6ryhm\u00e4lle, jotta yhdess\u00e4 pystytt\u00e4isiin suunnittelemaan ja harjoittelemaan ty\u00f6v\u00e4kivallan kohtaamista. My\u00f6s yhteisi\u00e4 ty\u00f6n ulkopuolisia tilaisuuksia toivottiin lis\u00e4\u00e4 ja niiden koettiin tukevan ty\u00f6ss\u00e4jaksamista. Ty\u00f6yhteis\u00f6n tiiviys ja toisen tunteminen nousi isoksi osaksi ty\u00f6viihtyvyytt\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4jaksamista.<\/p>\n
Opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ty\u00f6turvallisuusasioihin tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, jotta kuormittavaa ty\u00f6t\u00e4 jaksetaan tehd\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuus laskee. Ty\u00f6ss\u00e4jaksamisessa tulee huomioida ty\u00f6ntekij\u00f6iden perehdytys, avoin vuorovaikutuskulttuuri ja yhteisten toimintaohjeiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen kertaaminen. Erityisesti kehitt\u00e4miskohdiksi opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 nousivat ty\u00f6n rakenteen miettiminen. Ty\u00f6n voisi olla v\u00e4hemm\u00e4n kuormittavaa, kun esim. v\u00e4kivallan kierre saataisiin pys\u00e4ytetty\u00e4 jaksojen uudenlaisella suunnittelulla.<\/p>\n
Johanna Aaltonen<\/b>, sosionomi (ylempi amk)<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/b><\/p>\n