{"id":713,"date":"2022-06-07T00:00:00","date_gmt":"2022-06-06T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/"},"modified":"2024-10-01T13:53:55","modified_gmt":"2024-10-01T10:53:55","slug":"psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/","title":{"rendered":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Korona-aikana sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat usein j\u00e4\u00e4neens\u00e4 melko yksin haastavien tunteidensa ja huoliensa kanssa (1). Korona-aika v\u00e4hensi ihmisten sosiaalisia turvaverkkoja, jolloin sosiaalialan ty\u00f6ll\u00e4 oli entist\u00e4 keskeisempi rooli asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (2). Erist\u00e4ytyminen kuormitti my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 korona-aika oli paljolti yksin tekemisen aikaa. Kollegat eiv\u00e4t voineet kohdata, rohkaista toisiaan ja pohtia asioita yhdess\u00e4 (Banks ym. 2020). Sosiaalinen et\u00e4isyys kosketti asiakkaiden lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4kin. <\/strong><\/p>\n

Tunteiden tunnistaminen ja mahdollisuus niist\u00e4 keskustelemiseen on avain psykologisesti turvalliseen (ty\u00f6-)ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ty\u00f6n kuormittavuuden helpottamiseen. Edmondsonin (1999) mukaan psykologisesti turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ihmiset uskaltavat tehd\u00e4 virheit\u00e4 ja osallistua aktiivisesti ilman, ett\u00e4 he pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t virheiden negatiivisia seurauksia (4). Psykologisesti turvallisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 sallitaan keskener\u00e4iset ajatukset ja \u00e4\u00e4neen ideoinnit (5).<\/p>\n

Korona-aika toi esille sosiaalialalla psykologisen turvallisuuden merkityksen. Sama oli havaittavissa muillakin aloilla. Esimerkiksi kotoa k\u00e4sin ty\u00f6skentely oli haaste henkil\u00f6kohtaisten ja ammatillisten rajojen h\u00e4m\u00e4rtymisen ja kollegoista eristyneisyyden vuoksi (6). Ilman korona-aikaakin sosiaalialalla painottuvat huomiota vaativat psykososiaaliset kuormitustekij\u00e4t kuten esimerkiksi haastavat asiakastilanteet ja v\u00e4kivallan uhka. Lis\u00e4ksi ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ty\u00f6lle asetut tavoitteet koetaan kohtuuttomiksi (7). Sosiaalialan ty\u00f6n saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4kivallan uhkaa. Esimerkiksi yksinty\u00f6skentely, asiakasta koskevien etuuksien ep\u00e4\u00e4minen tai ei-toivotut p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voivat lis\u00e4t\u00e4 v\u00e4kivallan riski\u00e4. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi yksinty\u00f6skentely, asiakasta koskevien etuuksien ep\u00e4\u00e4minen tai ei toivotut p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. (8). My\u00f6s stressi ty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasaantuvan hieman enemm\u00e4n naisille kuin miehille, sill\u00e4 esimerkiksi vuonna 2021 naisista jopa viidennes koki stressi\u00e4 melko tai eritt\u00e4in paljon verrattuna miehiin (12 prosenttia) (9). Kuitenkin, moni l\u00e4hity\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 kuvasi, ett\u00e4 korona-aika oli vahvistanut ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteishenke\u00e4, vaikka et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden rappeutuminen oli ilmeist\u00e4 (10). Psykologisesti ja emotionaalisesti edist\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n- ja yhteis\u00f6\u00f6n on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Psykologista ja emotionaalista turvallisuutta edist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6<\/h2>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuuden tai turvattomuuden kokemukset heijastuvat koko l\u00e4hiyhteis\u00f6\u00f6n; asiakkaisiin, potilaisiin, omaisiin, kollegoihin, esimiehiin ja verkostoon. Turvallisuuden kokemus on perusedellytys ty\u00f6nteolle (11). Tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen lis\u00e4ksi voimavaraistavan ty\u00f6yhteis\u00f6n mahdollistuminen kehittyy empaattisella kohtaamisella, jossa ihmisten keskin\u00e4inen kyky mentalisaatioon on vahvaa. Mentalisaatio on kyky\u00e4 \u2018pit\u00e4\u00e4 mieli mieless\u00e4\u2019 (oma ja toisten) (12). \u00a0Mentalisoivissa yhteis\u00f6iss\u00e4 virheiden tunnustaminen ja tunnistaminen sek\u00e4 anteeksi pyyt\u00e4minen on luonnollista ja sallittua. J\u00e4senten v\u00e4liselle vuorovaikutukselle tunnusmerkillinen avoin kuunteleminen ja eri n\u00e4k\u00f6kulmien pohdinta ovat itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 (13).<\/p>\n

Vastaavasti ty\u00f6ntekij\u00e4n emotionaalisen turvallisuuden kokemus nivoutuu kiinte\u00e4mmin kokemukseen luottamuksesta (14) itseens\u00e4 ja toisiin ihmisiin (15). Vincetin (1995) mukaan emotionaalinen turvallisuus on \u2019koettua vapautta psykologisista haitoista\u2019, joita voidaan mitata jatkumossa \u2019uhanalaisuudesta turvallisuuden tunteeseen\u2019 (from feeling threatened to feeling safe). Emotionaalinen turvallisuuden tunne kulminoituu ihmisen psykologisiin perustarpeisiin (16). Monet lait (Yhdenvertaisuuslaki 1325\/2014, Ty\u00f6turvallisuuslaki 8.2002\/738) (17) (18) takaavat osaltaan oikeuden turvalliseen ja v\u00e4kivallattomaan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja -yhteis\u00f6\u00f6n. Ammattieettiset ohjeistukset edist\u00e4v\u00e4t my\u00f6s osaltaan turvallisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 ja rakentamista.<\/p>\n

Psykologisesti- ja emotionaalisesti my\u00f6nteisen ty\u00f6yhteis\u00f6n voima<\/h2>\n

Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n suorittamisen ja ratkaisujen luomisen rinnalla ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten v\u00e4liset positiiviset keskin\u00e4iset suhteet ovat avaintekij\u00e4, jonka nojalla voidaan luoda suotuisia edellytyksi\u00e4 ty\u00f6lle ja ty\u00f6n tekemiseen. Pohdittaessa emotionaalisesti -ja psykologisesti turvallista ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 on sen j\u00e4senten mentalisaatio- ja empatiakyvyll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. T\u00e4m\u00e4 ilmenee ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissa kykyn\u00e4 pit\u00e4\u00e4 toisen ihmisen \u2019mieli omassa mieless\u00e4\u2019 sek\u00e4 osoittaa my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4. Lyhytkin positiivinen arjen hetki yhdess\u00e4 ja kohdatuksi tuleminen kollegan taholta voivat lis\u00e4t\u00e4 kaikkien osapuolten psykologisen turvan, osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden kokemista. My\u00f6nteinen ja rakentava tahtotila kollegaa ja koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 kohtaan sek\u00e4 kyky osoittaa rakentavaa uteliaisuutta kollegan ajatuksia kohtaan voivat olla hyvinkin merkityksill\u00e4 ja voimaannuttavia asioita. Ty\u00f6n tekemisen mielekkyys kohenee, kun ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senet kokevat keskin\u00e4ist\u00e4 psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. Psykologisesti- ja emotionaalisesti innostava ty\u00f6yhteis\u00f6 huokuu mukaan kutsuvuutta ja keveytt\u00e4. Joskus huumorikin voi olla tekij\u00e4, joka avaa (psykologisia) ovia kohtaamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/p>\n

Ty\u00f6suojelurahaston rahoittamassa TIITU-hankkeessa tutkitaan emotionaalisen, psykologisen ja fyysisen turvallisuuden rakentumista, niit\u00e4 est\u00e4vi\u00e4 ja edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 niiden kehitt\u00e4mist\u00e4 sote- ja opetusalojen tiimeiss\u00e4 ja esimiesty\u00f6ss\u00e4.\u00a0 TIITU – tutkimushanke on Ty\u00f6suojelurahaston rahoittama hanke, jota toteutetaan aikav\u00e4lill\u00e4 1.9.2021 \u2013 28.2.2023.\u00a0Alustavia tuloksista raportoidaan loppuvuodesta 2022.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h2>\n

Eija Raatikainen, KT, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n
    \n
  1. Ahonen, A. & Manssila, J. & Pekkarinen, H. & Pesonen, T. 2020. Koronaepidemian vaikutukset sosiaalipalveluihin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia ry.\u00a0<\/a><\/li>\n
  2. Banks, S.\u00a0&\u00a0Cai, T.\u00a0&\u00a0de Jonge, E.\u00a0&\u00a0Shears, J.\u00a0&\u00a0Shum, M.\u00a0&\u00a0Sobo\u010dan, A.M.\u00a0&\u00a0Strom, K.\u00a0&\u00a0Truell, R.\u00a0&\u00a0\u00dariz, M.J.\u00a0&\u00a0Weinberg, M.\u00a02020. ’Practising ethically during Covid-19: social work challenges and responses.’,\u00a0International social work.<\/em>, 63 (5), 569 – 583.<\/li>\n
  3. Banks S. ym.2020.<\/li>\n
  4. Edmondson, A. 1999. The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Wiley & Sons. New Jersey.<\/li>\n
  5. Edmondson, A.C. 2018.The Fearless Organization \u2013 Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Creating Psychological Safety in the Workplace learning, innovation and Growth. Wiley.<\/li>\n
  6. Pascoe, K. 2021. Remote service delivery during the COVID-19 pandemic: Questioning the impact of technology on relationship-based social work practice.\u00a0British Journal of Social Work<\/em>, 00, 1\u201320.<\/li>\n
  7. Arki, arvot ja etiikka Sosiaalialan ammattihenkil\u00f6n eettiset ohjeet. Talentia. Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf (e-julkaisu.com)<\/a> 3.5.2022.<\/li>\n
  8. Ty\u00f6turvallisuuskeskus. 2020. V\u00e4kivalta pois ty\u00f6paikalta. Ty\u00f6turvallisuuskeskus, Kuntaryhm\u00e4 ja Palvelukeskus. Markprint.<\/u><\/a><\/li>\n
  9. Ty\u00f6olobarometri 2021. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, 2022:23. 27.4.2022.<\/li>\n
  10. Sutela, H. & P\u00e4rn\u00e4nen, A. (2021). Koronakriisin vaikutus palkansaajien ty\u00f6oloihin. Tilastokeskus, Helsinki.\u00a0<\/a><\/li>\n
  11. Oinonen-S\u00f6derstr\u00f6m, M. 2017. Ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi vainotut – Lastensuojelun sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden kokemuksia vainotuksi tulemisesta ja siit\u00e4 selvi\u00e4misest\u00e4. Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikk\u00f6. Sosiaality\u00f6n lisensiaatintutkimus.<\/a>27.4.2022.<\/li>\n
  12. Larmo, A. (2010). Mentalisaatio – kyky pit\u00e4\u00e4 mieli mieless\u00e4. L\u00c4\u00c4KETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, 126(6):616-22.<\/li>\n
  13. Pajulo, M. & Salo, S. & Pyykk\u00f6nen, N. 2015. Mentalisaatio ihmist\u00e4 suojaavana tekij\u00e4n\u00e4. L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja DUODECUM, 131(11):1050-7<\/li>\n
  14. Blanchard, K. & Olmstead, C., & Lawrence, M. 2021.\u00a0Trust works! Four keys to building lasting relationships<\/em>. William Morrow.<\/li>\n
  15. Vincent, S. M. 1995. Emotional Safety in Adventure Therapy Programs: Can it be defined?\u00a0Journal of Experiential Education<\/em>,\u00a018(2), 76\u201381.<\/li>\n
  16. Maslow, A. 1943. A Theory of Human Motivation.\u00a0Psychological Review<\/em>, 50(4), 370\u2013396.<\/a><\/li>\n
  17. Yhdenvertaisuuslaki 1325\/2014. 12.4.2022.<\/a><\/li>\n
  18. Ty\u00f6turvallisuuslaki, 23.8.2002\/738. Ty\u00f6turvallisuuslaki 738\/2002 – Ajantasainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 – FINLEX \u00ae<\/a>, 12.4.2022.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Korona-aikana sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat usein j\u00e4\u00e4neens\u00e4 melko yksin haastavien tunteidensa ja huoliensa kanssa (1). Korona-aika v\u00e4hensi ihmisten sosiaalisia turvaverkkoja, jolloin sosiaalialan ty\u00f6ll\u00e4 oli entist\u00e4 keskeisempi rooli asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (2). Erist\u00e4ytyminen kuormitti my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 korona-aika oli paljolti yksin tekemisen aikaa. Kollegat eiv\u00e4t voineet kohdata, rohkaista toisiaan ja pohtia asioita yhdess\u00e4 (Banks ym. 2020). Sosiaalinen et\u00e4isyys […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":714,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[1293,53,1295],"class_list":["post-713","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-emotionaalinen-ja-psykologinen-turvallisuus","tag-sosiaaliala","tag-turvallinen-tyoyhteiso"],"acf":[],"yoast_head":"\nPsykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Korona-aikana sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat usein j\u00e4\u00e4neens\u00e4 melko yksin haastavien tunteidensa ja huoliensa kanssa (1). Korona-aika v\u00e4hensi ihmisten sosiaalisia turvaverkkoja, jolloin sosiaalialan ty\u00f6ll\u00e4 oli entist\u00e4 keskeisempi rooli asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (2). Erist\u00e4ytyminen kuormitti my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 korona-aika oli paljolti yksin tekemisen aikaa. Kollegat eiv\u00e4t voineet kohdata, rohkaista toisiaan ja pohtia asioita yhdess\u00e4 (Banks ym. 2020). Sosiaalinen et\u00e4isyys […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Uudistuva sosiaalialan osaaminen\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-06-06T21:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-10-01T10:53:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"853\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Sosiaalialan bloggaajat\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Sosiaalialan bloggaajat\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Sosiaalialan bloggaajat\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d\"},\"headline\":\"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4\",\"datePublished\":\"2022-06-06T21:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-01T10:53:55+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/\"},\"wordCount\":1044,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/12\\\/2024\\\/09\\\/download.jpg\",\"keywords\":[\"emotionaalinen ja psykologinen turvallisuus\",\"sosiaaliala\",\"turvallinen ty\u00f6yhteis\u00f6.\"],\"articleSection\":[\"Henkil\u00f6st\u00f6\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/\",\"name\":\"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/12\\\/2024\\\/09\\\/download.jpg\",\"datePublished\":\"2022-06-06T21:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-01T10:53:55+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/12\\\/2024\\\/09\\\/download.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/12\\\/2024\\\/09\\\/download.jpg\",\"width\":1280,\"height\":853},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/2022\\\/06\\\/07\\\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/\",\"name\":\"Uudistuva sosiaalialan osaaminen\",\"description\":\"Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d\",\"name\":\"Sosiaalialan bloggaajat\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Sosiaalialan bloggaajat\"},\"description\":\"Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi muuttui huhtikuussa 2025 opiskelijoiden julkaisualustaksi. Blogissa julkaistaan postauksia, jotka on kirjoitettu opintojaksoilla, hankkeissa tai opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin aikana. Aihepiirit liittyv\u00e4 hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakennuspuihin.\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\\\/author\\\/sirkkar\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen","og_description":"Korona-aikana sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat usein j\u00e4\u00e4neens\u00e4 melko yksin haastavien tunteidensa ja huoliensa kanssa (1). Korona-aika v\u00e4hensi ihmisten sosiaalisia turvaverkkoja, jolloin sosiaalialan ty\u00f6ll\u00e4 oli entist\u00e4 keskeisempi rooli asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (2). Erist\u00e4ytyminen kuormitti my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 korona-aika oli paljolti yksin tekemisen aikaa. Kollegat eiv\u00e4t voineet kohdata, rohkaista toisiaan ja pohtia asioita yhdess\u00e4 (Banks ym. 2020). Sosiaalinen et\u00e4isyys […]","og_url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/","og_site_name":"Uudistuva sosiaalialan osaaminen","article_published_time":"2022-06-06T21:00:00+00:00","article_modified_time":"2024-10-01T10:53:55+00:00","og_image":[{"width":1280,"height":853,"url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Sosiaalialan bloggaajat","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Sosiaalialan bloggaajat","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/"},"author":{"name":"Sosiaalialan bloggaajat","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/#\/schema\/person\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d"},"headline":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4","datePublished":"2022-06-06T21:00:00+00:00","dateModified":"2024-10-01T10:53:55+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/"},"wordCount":1044,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg","keywords":["emotionaalinen ja psykologinen turvallisuus","sosiaaliala","turvallinen ty\u00f6yhteis\u00f6."],"articleSection":["Henkil\u00f6st\u00f6"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/","name":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 - Uudistuva sosiaalialan osaaminen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg","datePublished":"2022-06-06T21:00:00+00:00","dateModified":"2024-10-01T10:53:55+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/#\/schema\/person\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2024\/09\/download.jpg","width":1280,"height":853},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2022\/06\/07\/psykologisen-ja-emotionaalisen-turvallisuuden-merkitys-sosiaalialan-tyossa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/#website","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/","name":"Uudistuva sosiaalialan osaaminen","description":"Sosiaalialan AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijoiden yhteisblogi","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/#\/schema\/person\/ca0d6aeeecfbe36bb09446948092bb2d","name":"Sosiaalialan bloggaajat","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/67339a1ab22135f104310e742a0fdd2afe19618046c6c615eb520f4aed866d32?s=96&d=mm&r=g","caption":"Sosiaalialan bloggaajat"},"description":"Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi muuttui huhtikuussa 2025 opiskelijoiden julkaisualustaksi. Blogissa julkaistaan postauksia, jotka on kirjoitettu opintojaksoilla, hankkeissa tai opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin aikana. Aihepiirit liittyv\u00e4 hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakennuspuihin.","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/author\/sirkkar\/"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":713},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/713","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/52"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=713"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1090,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/713\/revisions\/1090"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/714"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}