Viimeisen vuoden aikana on kohistu paljon nuorten syrj\u00e4ytymisen liittyv\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa. Muun muassa Sauli Niinist\u00f6n syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4 kampanja ja nuorisotakuu ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua ja my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, mutta yhteiskunnassamme on edelleen paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta pystyisimme tarjoamaan nuorille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet ja ehk\u00e4ist\u00e4 riskej\u00e4, jotka johtavat syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Oman ty\u00f6ni kautta olen saanut n\u00e4hd\u00e4 valitettavan l\u00e4helt\u00e4, miten pojat ja nuoret miehet ajautuvat osattomaan rooliin yhteiskunnassamme. Usein taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat hyvin moniulotteisia. Pelkk\u00e4 tilastoiden kaunistelu sill\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ille nuorille tarjotaan opiskelu- tai ty\u00f6paikka ei mielest\u00e4ni riit\u00e4, vaan enemm\u00e4n tulisi tarkastella taustalla olevia syit\u00e4, pohtia niit\u00e4 n\u00e4iden nuorten kanssa ja antaa niiden ratkomiseen riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea. Jos haluamme saada n\u00e4m\u00e4 nuoret marginaalista t\u00e4ysipainoisesti mukaan yhteiskuntaan, niin mielest\u00e4ni olisi keskitytt\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen.<\/p>\n
Syrj\u00e4ytymistilastojen nuoret miehet<\/b><\/p>\n
Nuoret miehet ovat aika lailla yliedustettuina syrj\u00e4ytymis-, itsemurha- ja v\u00e4kivaltatilastoissa. Esimerkiksi 20-24-vuotiaiden nuorten itsemurha tilastoissa yht\u00e4 naista kohden tekee itsemurhan kolme nuorta miest\u00e4 (Karlsson 2013: 40-41). Koulutuksen ulkopuolelle ajautuvien nuorten kohdalla suhde on aika lailla samansuuntainen. Pitk\u00e4aikaisten ongelmapalveluiden asiakkaiksi ajautuu 3-4 kertaa enemm\u00e4n miehi\u00e4 kuin naisia(Rimpel\u00e4 2013: 6). Taustalla olevia syit\u00e4 tulisi mielest\u00e4ni tarkastella ja tutkia enemm\u00e4n. Sosiaalinen todellisuus, jossa el\u00e4mme tarjoaa pojille varsin kapean mallin kasvaa mieheksi.<\/p>\n
\u201dPojat ovat poika\u201d-tyyppiset v\u00e4h\u00e4ttelyt ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 kasvatusilmapiiriss\u00e4mme, ja t\u00e4ll\u00e4 verukkeella emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pys\u00e4hdy asettamaan rajoja tietylle k\u00e4yt\u00f6kselle. Tai tarjoamme pojille r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa, sill\u00e4 siit\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t ja unohdamme tarjota tunnekasvatusta.<\/p>\n
Poikana tulee siis raivata tiesi eteenp\u00e4in ja oppia p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Toisaalta saman aikaisesti osa pojista vet\u00e4ytyy sivuun ja j\u00e4\u00e4 ulkopuolelle, koska eiv\u00e4t sovi muottiin. Sukupuolirooleja todennetaan kasvatusty\u00f6ss\u00e4 helposti tiedostamatta. Toisaalta olettamukset ja mielikuvat muovaavat vahvasti asennoitumista siihen, mit\u00e4 odotamme ja toivotaan tyt\u00f6ilt\u00e4 ja pojilta. Toisaalta taustalla on my\u00f6s paljon yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja instituutioihin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi perusopetuksessamme on todettu rakenteellisia ominaisuuksia, joissa pojat ovat heille tyypillisen kehityksen johdosta tytt\u00f6j\u00e4 huonommassa asemassa. (Rimpil\u00e4 2013: 5).<\/p>\n
Osattomuus ajaa marginaaliin yhteis\u00f6ist\u00e4<\/b><\/p>\n
Osattomuus on er\u00e4s keskeisist\u00e4 syist\u00e4 nuorten miesten marginaaliin ajautumisessa. P\u00e4\u00e4sin kuulemaan v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten nuorisotutkija Riikka Korkiam\u00e4en luentoa osallisuuden ilmenemisest\u00e4 nuorten vertaissuhteissa. Korkiam\u00e4ki on julkaissut aiheesta tuoreen v\u00e4it\u00f6skirjan \u201dKaveria ei j\u00e4tet\u00e4! Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma nuorten vertaissuhteissa\u201d. Luennolla tuli esille muutama hyvin keskeinen asia, joita meid\u00e4n ammatti-ihmisten olisi syyt\u00e4 tarkastella.<\/p>\n
Pyrimme tarjoamaan nuorille hyvin monipuolista tukea ja auttamaan vaikeissa tilanteissa ja kuvittelemme norsunluu tornissamme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on juuri sit\u00e4 apua, jota nuori kaipaa. Korkiam\u00e4en tutkimuksen tulosten valossa nuoret mielt\u00e4v\u00e4t tuen helposti kontrolliksi, jolloin se koetaan helposti my\u00f6s hieman kielteiseksi. Aitoa tukea koetaan saadun l\u00e4heisten suhteiden kautta. T\u00e4m\u00e4n valossa voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ulkopuolelle osattomaksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t nuoret j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti ilman tunnetta aidosta tuesta, vaikka jollakin virallisella taholla olisikin aito halu auttaa.<\/p>\n
Kuuluminen johonkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/b><\/p>\n
Osallisuuden ja kuulumisen tunne on er\u00e4s keskeisi\u00e4 tarpeitamme, ja t\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi pysty\u00e4 vastaamaan. Jos nuori ei l\u00f6yd\u00e4 positiivisia yhteis\u00f6j\u00e4, joiden kautta p\u00e4\u00e4see kokemaan kuuluvuuden tunnetta, niin usein l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n varsin nopeasti \u201dnegatiivisia\u201d yhteis\u00f6j\u00e4. Toisaalta n\u00e4iss\u00e4 \u201dnegatiivisissa\u201d yhteis\u00f6iss\u00e4 saattaisi l\u00f6yty\u00e4 paljon potentiaalia toteuttaa todella positiivisia asioita, jos siihen vaan l\u00f6ytyisi oikea tila ja aika.<\/p>\n
Kriittiset el\u00e4m\u00e4n saranavaiheet<\/b><\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuotisessa Nuorten vapaa-aika tutkimuksessa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 teini-ik\u00e4isen\u00e4 nuorten harrastuksissa k\u00e4yminen loppuu varsin jyrk\u00e4sti ja esimerkiksi liikuntaharrastukset jatkuvat nuorilla miehill\u00e4 vasta l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kolmeakymment\u00e4 ik\u00e4vuotta. Lis\u00e4ksi yst\u00e4vien tapaamistahti tippuu jyrk\u00e4sti kahdenkymmenen ik\u00e4vuoden l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ja eniten yksin\u00e4isyyden kokemuksia on juuri 20-24 vuotiailla nuorilla. Toisaalta samassa tutkimuksessa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 nuoret osallistuisivat mielell\u00e4\u00e4n erilaiseen tekemiseen vapaa-ajallaan, kunhan ei tarvitsisi kuulua mihink\u00e4\u00e4n viralliseen yhteis\u00f6\u00f6n. (Myllyniemi & Berg 2013.)<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kahdenkymmenen ik\u00e4vuoden molemmin puolin asettuva ik\u00e4vaihe on varsinkin nuorilla miehill\u00e4 sellainen, ett\u00e4 silloin tarvittaisiin matalankynnyksen tukipalveluita vapaa-ajan viettoon, muiden nuorten tapaamiseen, oman el\u00e4m\u00e4n j\u00e4sent\u00e4miseen ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 saranavaihe on nuorten miesten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varsin kriittinen vaihe ja monet ajautuvat juuri t\u00e4ll\u00f6in yhteiskunnan ulkopinnalle. Jos emme panosta ajoissa oikea-aikaiseen tukeen, on riskin\u00e4, ett\u00e4 liian suuri osa nuorista miehist\u00e4 j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 marginaaliin, palvelut ja tuki ei tavoita heit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 he l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa yhteiskunnassa.<\/p>\n
Tarvitaan tavallisia asioita<\/b><\/p>\n
Vaikka nuorten miesten syrj\u00e4ytymiseen liittyy monenlaisia tekij\u00f6it\u00e4, niin toisaalta nuorten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseen sosiaalisten ongelmien ehk\u00e4isemiseen on monia varsin yksinkertaisia keinoja. Kaikessa naiiviudessaan Niinist\u00f6n Tavallisia asioita -kampanjassa oltiin my\u00f6s oikeiden asioiden \u00e4\u00e4ress\u00e4. Niiden toteuttamiseen ei kuitenkaan riit\u00e4 pelkk\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen rakkaus, vaan tarvitaan poliittista tahtoa, oikein suunnattuja resursseja sek\u00e4 halua kehitt\u00e4\u00e4 oikea-aikaisia palveluita vastaamaan tarpeita. Nuorten kanssa ty\u00f6skentelevien tulisi my\u00f6s pysty\u00e4 tarkastelemaan kriittisesti omaa suhtautumistaan sukupuolittuneisiin toimintamalleihin ja tarvittaessa pysty\u00e4 n\u00e4it\u00e4 muuttamaan tarjotaksemme moninaisemmat mahdollisuudet nuoren kasvuun ja sen tukemiseen.<\/p>\n
Kalle Laanter\u00e4, <\/b>sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/p>\n
Karlsson, Mirja. Tunnistaminen avain itsemurhien ehk\u00e4isyyn. Tesso 1\/2013.<\/p>\n
Korkiam\u00e4ki, Riikka. Kaveria ei j\u00e4tet\u00e4! Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma nuorten vertaissuhteissa. 2013. Nuorisotutkimusseura. Tampere university press.<\/p>\n
Myllyniemi, Sami & Berg, P\u00e4ivi. Nuoria Liikkeell\u00e4! Nuorten vapaa-aika tutkimus 2013. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n
Rimpel\u00e4, Matti. \u201dMiksi poikien koulutushaasteet eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet tasa-arvopolitiikan asialistalle?\u201d Neuvola ja kouluterveys 2\/2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viimeisen vuoden aikana on kohistu paljon nuorten syrj\u00e4ytymisen liittyv\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa. Muun muassa Sauli Niinist\u00f6n syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4 kampanja ja nuorisotakuu ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua ja my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, mutta yhteiskunnassamme on edelleen paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta pystyisimme tarjoamaan nuorille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet ja ehk\u00e4ist\u00e4 riskej\u00e4, jotka johtavat syrj\u00e4ytymiseen. Oman ty\u00f6ni kautta olen saanut n\u00e4hd\u00e4 valitettavan l\u00e4helt\u00e4, miten […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[41,107,43],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijat","tag-nuorten-hyvinvointi","tag-osallisuus","tag-syrjaytyminen"],"acf":[],"yoast_head":"\n