Seurasin kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n 2013 aikana mediassa k\u00e4yty\u00e4 ajankohtaista keskustelua liittyen nuorten syrj\u00e4ytymisen ennaltaehk\u00e4isyyn. Aihe kiinnostaa minua henkil\u00f6kohtaisesti hyvin paljon ja olen my\u00f6s ty\u00f6ni kautta p\u00e4\u00e4ssyt asiaa tarkastelemaan.\u00a0 Seuratessani mediassa k\u00e4yty\u00e4 keskustelua pohdin seuraavia kysymyksi\u00e4: \u201dJoutuuko nuori ottamaan liian varhain aikuisen vastuuta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n?\u201d sek\u00e4 \u201dMiten voimme arvioida onko 18-vuotiaalle kehittynyt tarvittavat valmiudet itsen\u00e4istymiseen?\u201d<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 valmiutta ei voida arvioida ainoastaan i\u00e4n perusteella, vaan on otettava huomioon nuorten yksil\u00f6lliset tarpeet ja kehityspolut. Itsen\u00e4istymiseen tarvittavia valmiuksia ei meill\u00e4 ihmisill\u00e4 ole valmiina, vaan ne on opittava. Miten nuorelta voisi edellytt\u00e4\u00e4 yksinasumisen sujumista, jos h\u00e4nelle ei ole esimerkiksi opetettu talouteen ja kodinhoitoon liittyvi\u00e4 asioita.\u00a0 Itsen\u00e4istymiseen tarvittavien taitojen opettamisesta ovat ensisijaisesti vastuussa nuoren huoltajat ja muut l\u00e4hiverkoston aikuiset sek\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 me ammattilaiset. Poikien talon projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Antti Ervasti kommentoi Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Talentiassa nuoren identiteetin kehittymiseen tarvittavasta aikuisen tuesta, erityisesti mik\u00e4li lapsuudessa opittuja toimintamalleja tulee kehitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4istymist\u00e4 tukevaksi. Ervastin mukaan nuoren verkoston tuen merkitys on suuri. (Mehto 2013: 14.)<\/p>\n
Puheet ja teot eiv\u00e4t aina kohtaa<\/b><\/p>\n
Mielest\u00e4ni tulevaisuudessa tulisi panostaa ennaltaehk\u00e4iseviin palveluihin, jotka on suunnattu nuoren itsen\u00e4istymisen tueksi. Talentian puheenjohtaja Tero Ristim\u00e4ki kirjoittaa Talentia -lehdess\u00e4 varhaisen tuen vaikutuksesta ongelmien ennaltaehk\u00e4isyyn (Ristim\u00e4ki 2013: 4).Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhutaankin paljon ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n tuen merkityksest\u00e4 ja tarpeesta lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4t\u00e4, mutta viime vuosina projekteja ja n\u00e4iden tarjoamia palveluita on v\u00e4hennetty. Palveluita on keskitetty laajempiin palvelukokonaisuuksiin, joiden piiriin p\u00e4\u00e4semiseksi tarvitaan usein asiakkuus. Puheet ja teot eiv\u00e4t siis aina kohtaa.<\/p>\n
Erilaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia – erilaisia tarpeita<\/b><\/p>\n
Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiomuutoksissa puhutaan parhaillaan palvelujen saatavuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 niiden tulisi jakautua tasapuolisesti niit\u00e4 tarvitseville kansalaisille. Jo ty\u00f6skennelless\u00e4ni sijaishuollossa nuorisokodissa pohdin tuen tarvitsevuuden ja riitt\u00e4vyyden eroja eri l\u00e4ht\u00f6kohdista tulevien nuorten v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Nuorten l\u00e4hiverkostoissa on my\u00f6s eroavaisuuksia ja ne tulee ottaa huomioon. Erityisesti nuoret, joilla l\u00e4hiverkoston tuki j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi ja valmiudet itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole kehittyneet, tarvitsevat pikaisesti meid\u00e4n ammattilaisten tukea. Korvaavien kokemusten merkitys on my\u00f6s t\u00e4ll\u00f6in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nuoren kehitykselle.<\/p>\n
Vamos-toiminnasta esimerkki\u00e4<\/b><\/p>\n
Palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 tulisi jatkossa ottaa huomioon jo toimivat palvelumallit ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dyksi n\u00e4iden pohjalta saatuja kokemuksia. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 Helsingin diakonissalaitoksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 16-29 – vuotiaille nuorille suunnattu Vamos -toiminta oli paljon esill\u00e4 mediassa. Vamos -toiminta on mielest\u00e4ni toimiva palvelumalli tarjoamaan tukea itsen\u00e4istymisen kynnyksell\u00e4 oleville nuorille. Vamos on matalankynnyksen palvelukokonaisuus ja sen tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sek\u00e4 tukea nuorta sitoutumaan jatko-opiskeluun ja ty\u00f6polulle. Vamoksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on moniammatillisuus ja palvelut ovat saman katon alla, jolloin nuoren on helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 palveluiden piiriin. (Vamos 2013.)<\/p>\n
Matalankynnyksen palvelut ovatkin yksi toimiva keino tavoitella nuoria. Palveluja kehitt\u00e4ess\u00e4 tulee ottaa huomioon sek\u00e4 avun hakemiseen motivoituneet nuoret ett\u00e4 nuoret, jotka eiv\u00e4t ole kykenevi\u00e4 hakeutumaan tuen piiriin. Nuorten voi olla haastavaa hakeutua tuen piiriin esimerkiksi mielenterveydellisten syiden tai p\u00e4ihteidenk\u00e4yt\u00f6n takia. Osa nuorista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse n\u00e4e avun tarvetta, vaikka ongelmat ovat jo kasautuneet pahasti.<\/p>\n
Nuorten yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4valmentaja Riikka Nurmi kommentoi Talentia -lehdess\u00e4 tuen merkityksest\u00e4 nuorille, jotka ovat tippuneet koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle. Nurmen mukaan monelle nuorelle voi olla haastavaa jo se, ett\u00e4 pystyy arkiaamuisin her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ulos kodistaan. (Kettunen 2013: 5.) Mielest\u00e4ni toimiva palvelumalli on tarjota lastensuojeluasiakkaille itsen\u00e4istymisen tueksi lastensuojelun j\u00e4lkihuolto 21 ik\u00e4vuoteen saakka. Mutta niin kuin Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kommentoi Talentia -lehdess\u00e4, on palveluita kehitett\u00e4v\u00e4 siihen suuntaan, ett\u00e4 ne ovat saatavilla my\u00f6s kansalaisille, joilla ei ole asiakkuutta johonkin palveluun.(Jaakkola 2013: 10.)<\/p>\n
Mist\u00e4 l\u00f6ytyy tukea?<\/b><\/p>\n
18 -vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen apua tarvitsevan nuoren valinnanvapaus hakeutua palveluiden piiriin voi mielest\u00e4ni toisinaan johtaa ongelmien kasautumiseen ja tilanteen kriisiytymiseen. Porvoon poliisilaitoksella ty\u00f6skentelev\u00e4 sosiaaliohjaaja Ann-Sofie Nylund esitt\u00e4\u00e4 ajatuksiaan Talentia -lehdess\u00e4 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen nuoren kohtaamisesta ja vapaaehtoisuuteen perustuvan ty\u00f6n haasteista silloin, kun nuori ei ole motivoitunut tarvittavaan tukeen (H\u00e4kkinen 2013: 37). Pakkohoitoa kun Suomessa ei ole kuin \u00e4\u00e4ritapauksissa, voi joillekin nuorille apu tulla liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Palveluja kehitt\u00e4ess\u00e4 tulisi pohtia niiden saatavuutta, n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja j\u00e4rjestelm\u00e4n selkeytt\u00e4 sek\u00e4 miten n\u00e4ill\u00e4 palveluilla tavoitetaan apua tarvitsevat nuoret. Sis\u00e4ministeri\u00f6n sis\u00e4isen turvallisuuden sihteerist\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tarja Mankkinen kommentoi Talentia -lehdess\u00e4 lapsen ja nuoren haasteista hahmottaa monimutkaisia palveluj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja viranomaisten v\u00e4list\u00e4 vastuunjakoa (Tasala 2013: 22). Mielest\u00e4ni toisinaan ty\u00f6ntekij\u00e4nkin on haastavaa hahmottaa palvelukentt\u00e4\u00e4. Miten voimme t\u00e4t\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 juuri 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neelt\u00e4 nuorelta?<\/p>\n
Ik\u00e4rajoista joustavia?<\/b><\/p>\n
Mielest\u00e4ni olisi hyv\u00e4 tarkastella asetettuja ik\u00e4rajoja esimerkiksi palveluissa ja koulumaailmassa. On syyt\u00e4 tarkastella ovatko asetetut ik\u00e4rajat nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa edelleen toimivia. Tulee kuitenkin muistaa, ett\u00e4 ainoastaan lis\u00e4vuodet eiv\u00e4t yksin\u00e4\u00e4n opeta nuorille esimerkiksi itsen\u00e4istymiseen tarvittavia valmiuksia. Opetusministeri Kaisa Kiuru kommentoi Helsingin Sanomissa oppivelvollisuuden ik\u00e4rajaa. Kiuru toi esille haluavansa pident\u00e4\u00e4 oppivelvollisuutta 17 ik\u00e4vuoteen. Kiurun mukaan on iso asia, ett\u00e4 16 -vuotias nuori l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jatko-opiskelu- tai ty\u00f6paikan. Kymmenet tuhannet nuoret j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaille toisen asteen tutkintoa ja tutkinnon puute heikent\u00e4\u00e4 muun muassa nuorten ty\u00f6llistymist\u00e4. Kiuru toi esille syrj\u00e4ytymisriskin olevan suuri erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t kotisohvalle koulun sijaan. H\u00e4nen mukaansa tarvetta olisi lis\u00e4t\u00e4 matalankynnyksen valmentavia koulutuksia, joissa opetetaan el\u00e4m\u00e4ntaitoja. (Liiten 2013.)<\/p>\n
Itse kannattaisin oppivelvollisuuden ik\u00e4rajan nostamista. Ik\u00e4raja nostaminen lis\u00e4isi opiskelun joustavuutta ja 10. luokan tarve saattaisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 monelle v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, onko nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 kaikille sopivaa etenemispolkua kouluttautumisessa, mink\u00e4 pohjalta oppivelvollisuusik\u00e4raja on asetettu.<\/p>\n
Kiurun ajatuksia tukee vuoden 2013 voimaan tullut yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu, joka tarjoaa alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, ty\u00f6kokeilu-, ty\u00f6paja- tai ty\u00f6paikan kolmen kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ilmoittautumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattuna my\u00f6s Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan ja sill\u00e4 tavoitellaan nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy\u00e4. (Nuorisotakuu 2013.)<\/p>\n
Etsiv\u00e4 nuorisoty\u00f6 on my\u00f6s osa nuorisotakuuta ja t\u00e4st\u00e4 kirjoitettiin kes\u00e4kuussa 2013 Helsingin Sanomissa. Etsiv\u00e4\u00e4n nuorisoty\u00f6h\u00f6n on Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinm\u00e4ki my\u00f6nt\u00e4nyt valtionavustusta. Etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tavoitella tukea tarvitsevia nuoria ja ohjata heit\u00e4 palveluiden piiriin edist\u00e4\u00e4kseen heid\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4\u00e4n koulutukseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. (HS 28.6.2013. A 16.)<\/p>\n
Yksil\u00f6lliset erilaiset el\u00e4m\u00e4npolut<\/b><\/p>\n
Uskon, ett\u00e4 nykynuorilla on hyvin yksil\u00f6lliset kehitys- ja itsen\u00e4istymispolut. Koen, ett\u00e4 apua tarvitsevia nuoria voimme varmasti tukea parhaiten joustavilla matalankynnyksen palveluilla, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6otteella ja moniammatillisella yhteisty\u00f6ll\u00e4. Mielest\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osallistaa nuoria palveluiden kehitt\u00e4miseen ja tuottamiseen. Nuoret tulee kohdata yksil\u00f6llisesti ja arvioida juuri h\u00e4nen valmiuksiaan ottaa vastuu oman tulevaisuuden suunnittelusta.<\/p>\n
Niina<\/b>, sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/p>\n
Helsingin sanomat: 28.6.2013. s. A 16.<\/p>\n
H\u00e4kkinen, Leena 2013: Taivas rajana. Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Talentia 4.2013. Helsinki.<\/p>\n
Jaakkola, Helena 2013: Nyt tekoja. Talentia- lehden erikoisnumero lastensuojelun ammattilaisille\/ 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 1.2013. PunaMusta Oy. Helsinki.<\/p>\n
Kettunen, Iita 2013: Profiili. Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Talentia 3.2013. Helsinki.<\/p>\n
Liiten, Marjukka. 7.7.2013. Helsingin sanomat. Verkkodokumentti.<\/a><\/p>\n Mehto, Eeva \u00a02013: Matkalla mieheksi. Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Talentia 3.2013. Oy Scanweb Ab. Helsinki.<\/p>\n