P\u00e4ivi K\u00e4nk\u00e4nen & Pirjo Immonen-Oikkonen kirjoittavat, miten maassamme on maahanmuutto kasvanut ja moninaistunut. Maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta l\u00e4htien. Heid\u00e4n mukaansa tarvitsemme sek\u00e4 rakenteellisia ett\u00e4 asenteellisia muutoksia maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeiden huomioimiseksi. Artikkelissaan he kirjoittavat, ett\u00e4 Suomessa vieraskielinen v\u00e4est\u00f6 on asettunut isoihin kaupunkeihin ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle. Helsingin koulujen oppilaista jo noin 11 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja heist\u00e4 suurin osa on It\u00e4 \u2013 Helsingin kouluissa. Kun puhutaan maahanmuuttajaperheist\u00e4, monikulttuurisista perheist\u00e4, siirtolaisista, pakolaisista tai paluumuuttajista, tapahtuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina jonkin tason yleist\u00e4mist\u00e4. Samalta alueelta tuulleet ihmiset saattavat muodostaa hyvinkin heterogeenisen ryhm\u00e4n erilaisine maahanmuuttosyineen ja l\u00e4ht\u00f6kohtineen<\/p>\n
Monikulttuurisuusajattelussa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 kulttuurinen identiteetti saa n\u00e4ky\u00e4 ja sit\u00e4 voi ilmaista. On t\u00e4hdellist\u00e4 mietti\u00e4, miten koulu voi tukea ja vahvistaa lasten ja vanhempien kulttuurisia erityispiirteit\u00e4 niin opetuksessa kuin koulun toimintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4kin. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja kannustusta koulun ja kodin v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, suomalaiseen koulukulttuuriin perehtymiseen sek\u00e4 lastensa koulunk\u00e4ynnin tukemiseen.<\/p>\n
V\u00e4litt\u00e4misen kulttuuri kouluissa<\/b><\/p>\n
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sen my\u00f6t\u00e4 monikulttuurisuus tuovat uusia haasteita v\u00e4litt\u00e4misen kulttuurin kehitt\u00e4miseen kouluissa. Koulun oppilashuollossa, kuten my\u00f6s lastensuojelun parissa tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 monikulttuurisuuteen ja v\u00e4hemmist\u00f6jen el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin liittyvist\u00e4 erityiskysymyksist\u00e4. Kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 yhdenvertaisuus tarkoittaa oppilaan erilaisten tarpeiden huomioimista sek\u00e4 koulun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja perheen toimintakulttuurin yhteensovittamista. Kielenoppiminen ja ymm\u00e4rt\u00e4misvaikeudet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n helposti vain tulokkaan ongelmana unohtaen, ett\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys ja vuorovaikutuksen dialogisuus on kaikkien osapuolten vastuulla. Maahanmuuttajien opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on paljon kuntakohtaisia eroja<\/p>\n
K\u00e4nk\u00e4nen & Immonen-Oikkonen uskovat, ett\u00e4 jos kouluilla olisi riitt\u00e4v\u00e4t resurssit ja osaaminen monikulttuuriseen ty\u00f6h\u00f6n, monia tilanteita voitaisiin hoitaa ilman lastensuojelun v\u00e4liintuloa. Vaikeudet ja konfliktit eiv\u00e4t yleens\u00e4 h\u00e4vi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaan tarvitaan erilaisia kehitt\u00e4mistoimia, rasismin vastaisuutta ja asennekasvatusta, jotta monikulttuurisuus voisi olla rikkaus my\u00f6s koulun kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Perheiden aktivoimiseksi ja yhteistoiminnan lis\u00e4\u00e4miseksi on kokeiltu erilaisia yhteisty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Toiminnalliset vanhempaintapahtumat on koettu yleens\u00e4 my\u00f6nteisin\u00e4 ja vuorovaikutusta edist\u00e4vin\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulla n\u00e4hdyksi ja ymm\u00e4rretyksi uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Suomalaisen valtav\u00e4est\u00f6n suvaitsevaisuus, vieraanvaraisuus ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen taidot ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulleet tarkemman punnituksen eteen.<\/p>\n
Opettajat tarvitsevat lis\u00e4\u00e4 valmiuksia monikulttuuritaustaisten oppilaiden opettamiseen. Kirjoittajien mukaan kodin ja koulun yhteisty\u00f6n vaaliminen ja kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t aktiivista vuorovaikutusta koulun henkil\u00f6st\u00f6n ja vanhempien v\u00e4lill\u00e4. Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 vastaa rakenteista ja linjauksista, mutta viime k\u00e4dess\u00e4 koulun rehtori ja opettajat vaikuttavat omalla toiminnallaan merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, mink\u00e4laisen painoarvon kodin ja koulun v\u00e4linen yhteisty\u00f6 ja sen edist\u00e4minen koulussa saa. Kirjoittajien mielest\u00e4 onnistuneen yhteisty\u00f6n edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 molemmat osapuolet tuntevat hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 siit\u00e4. Yhteys koulun ja kodin v\u00e4lill\u00e4 tulisi solmia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulupolkua, jotta t\u00e4m\u00e4 yhteys s\u00e4ilyisi my\u00f6s perusopetuksen ylempien vuosi luokkien haastavien nivelvaiheiden yli. Yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 tavoitteena on vanhempien kuulluksi tuleminen.<\/p>\n
Maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla saattaa olla kuitenkin varsin erilaisia odotuksia koulunk\u00e4ynnin suhteen, eteenkin jos l\u00e4ht\u00f6maan koulun toimintakulttuuri on poikennut paljon suomalaisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. My\u00f6s koulun ja kodin v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tarpeellisuutta voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jos perhe ei ole sellaiseen aiemmin tottunut. Koulun yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kertoa vanhemmille kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, vaatimuksista ja mahdollisuuksista sek\u00e4 oppilaan asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Tulkkipalvelun tulisi olla tarpeen vaatiessa aina mahdollista.<\/p>\n
Eritahtinen sopeutuminen yhteiskuntaan<\/b><\/p>\n
Vanhempien ja lasten eritahtinen sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan saattaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vanhempien ja lasten roolit ja vastuut p\u00e4\u00e4laelleen. Lapsuuden ja nuoruuden rajamaastossa sek\u00e4 kahden tai useamman kulttuurin v\u00e4liss\u00e4 oleminen aktivoi lapsella liittymiseen ja kuulumiseen liittyvi\u00e4 pohdintoja. My\u00f6s el\u00e4m\u00e4nhistorian rankat kokemukset \u2013 luopumiset, siirtymiset ja hylk\u00e4\u00e4miset \u2013 heijastuvat uusiin el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin niit\u00e4 pysyv\u00e4sti s\u00e4vytt\u00e4en. Monikulttuurinen ja \u2013 kielinen tausta voi olla lapselle ja nuorelle sek\u00e4 rikkaus ett\u00e4 ristiriitojen l\u00e4hde.<\/p>\n
Hyv\u00e4 kasvattaja tuntee ja hyv\u00e4ksyy itsens\u00e4, vain tuntemalla itsens\u00e4 voi oppia tuntemaan muitakin. Aikuisen oma vahva itsetunto heijastuu lapseen. Itsetunnoltaan vahva aikuinen hyv\u00e4ksyy erilaisuuden ja siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta. H\u00e4nen ei t\u00e4ll\u00f6in tarvitse turvautua rankaiseviin kasvatusmenetelmiin. H\u00e4n on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja jaksaa kuunnella lapsia. Aikuisen oma roolimalli on t\u00e4rke\u00e4 lapsen itsetunnon kannalta, sill\u00e4 empaattinen itseens\u00e4 luottava el\u00e4m\u00e4ntapa voidaan oppia vain toiselta.<\/p>\n
Monikulttuurisen koulun arki<\/b><\/p>\n
Tottumus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rasismia ja ep\u00e4ily\u00e4 vieraita kulttuureja kohtaan. Kuitenkin suomalaiset koulut ovat erilaisia, toisissa on enemm\u00e4n toisissa v\u00e4hemm\u00e4n maahanmuuttajia, aikuisia\/lapsia\/nuoria. Kaikille tulisi kuitenkin taata my\u00f6nteinen koulutie. Monikulttuurisen koulun arki on haastavaa niin maahanmuuttajalle kuin kantav\u00e4est\u00f6lle ja molempien on oltava valmiita sopeutumaan ja kyet\u00e4 vastavuoroiseen vuorovaikutukseen.<\/p>\n
Tulisi my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 maahanmuuttaja-oppilaiden itsetunto-ongelmilla voi olla ihan sama syntyalusta kuin suomalaisilla lapsilla ja niiden korjaamiseen k\u00e4yv\u00e4t samat metodit. Kun heikosti menestyv\u00e4t oppilaat saadaan uskomaan, ett\u00e4 heid\u00e4n huonot kouluarvosanansa johtuvat yritt\u00e4misen eik\u00e4 kyvyn puutteesta, heid\u00e4n suorituksensa alkavat parantua. Itsetunnoltaan heikot oppilaat ovat tottuneet jatkuviin ep\u00e4onnistumisiin ja tulkitsevat niiden johtuvan v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 kyvyist\u00e4.<\/p>\n
Elisa Parikka,<\/b> sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/p>\n
P\u00e4ivi K\u00e4nk\u00e4nen & Pirjo Immonen \u2013 Oikkonen 2009. Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Teoksessa: Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen & Salme Ahlstr\u00f6m (toim.) 2009. Lapsiperheiden hyvinvointi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4ivi K\u00e4nk\u00e4nen & Pirjo Immonen-Oikkonen kirjoittavat, miten maassamme on maahanmuutto kasvanut ja moninaistunut. Maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta l\u00e4htien. Heid\u00e4n mukaansa tarvitsemme sek\u00e4 rakenteellisia ett\u00e4 asenteellisia muutoksia maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeiden huomioimiseksi. Artikkelissaan he kirjoittavat, ett\u00e4 Suomessa vieraskielinen v\u00e4est\u00f6 on asettunut isoihin kaupunkeihin ja erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle. Helsingin koulujen oppilaista jo noin 11 prosenttia […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[47,123,25],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijat","tag-maahanmuuttaja","tag-monikulttuurisuus","tag-osaaminen"],"acf":[],"yoast_head":"\n