Nuorten syrj\u00e4ytyminen on ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste ja pinnalla oleva puheenaihe. Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy on noussut yhdeksi sosiaalipolitiikan keskeisimm\u00e4ksi tavoitteeksi. Nuorten syrj\u00e4ytyminen on todellinen ja vakava ongelma, jonka syist\u00e4 ja ratkaisutavoista ollaan montaa eri mielt\u00e4.<\/p>\n
2000-luvun syrj\u00e4ytymiskeskusteluissa syit\u00e4 haetaan mm. puutteellisesta mielenterveysty\u00f6st\u00e4, yhteiskunnan rakenteista ja hukassa olevasta vanhemmuudesta. OECD:n vertailujen mukaan nuoret syrj\u00e4ytyv\u00e4t suomessa muita maita hitaammin. Suomen tilanne on kansainv\u00e4lisesti ottaen suhteellisen hyv\u00e4, vaikka jokainen syrj\u00e4ytyv\u00e4 nuori on tietenkin liikaa. (Helsingin sanomat 26.6.2013).<\/p>\n
Eri tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 syrj\u00e4ytymisen k\u00e4site on laaja ja syrj\u00e4ytymisen ongelmat ja syyt n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s monitahoisina. Jokainen tarkastelee ja tutkii samaa asiaa, mutta mist\u00e4 oikeasti puhumme puhuessamme syrj\u00e4ytymisest\u00e4? Jokainen on tutkinut eri perspektiivist\u00e4 ja jokaisella on oma pienoistutkimuksensa. Ei ole ihan selv\u00e4\u00e4 mit\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4misen k\u00e4sitteell\u00e4 kussakin tilanteessa tarkoitetaan. Perinteisesti k\u00e4sitteell\u00e4 on viitattu yksil\u00f6lliseen moniongelmaisuuteen, erilaisten sosiaalisten ongelmien kasaantumiseen samoille yksil\u00f6ille ja ihmisryhmille.<\/p>\n
Kun puhutaan syrj\u00e4ytymisest\u00e4, syrj\u00e4ytyminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lukuisina eri ongelmina, jotka kietoutuvat prosessin omaiseksi, joissa on perinteisesti mukana sosiaaliset, terveydelliset kuin taloudellisetkin tekij\u00e4t. Yksitt\u00e4inen ongelma ei sin\u00e4ns\u00e4 aiheuta syrj\u00e4ytymist\u00e4 vaan kyse on kasaantuvista ongelmista. Olli Lehtosen (2013, 130) mielest\u00e4 nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 syrj\u00e4ytyminen etenee vaiheittain sek\u00e4 se ulottuu lopulta koko el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siksi syrj\u00e4ytymist\u00e4 tapahtuu eri tasoilla jonka vuoksi voidaan puhua ei-syrj\u00e4ytyneist\u00e4, syrj\u00e4ytymisvaarassa olevista ja syrj\u00e4ytyneist\u00e4. Kaikki syrj\u00e4ytyneet eiv\u00e4t ole samalla tavalla ja samassa m\u00e4\u00e4rin syrj\u00e4ytyneit\u00e4, vaan usein heill\u00e4 on eri riskitekij\u00f6it\u00e4 jotka esiintyv\u00e4t yksil\u00f6iden ja ihmisryhmien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Yksitt\u00e4isen ongelman perusteella ei voida nuorta tulkita syrj\u00e4ytyneeksi eik\u00e4 kaikkien nuorten kohdalla voida puhua automaattisesti syrj\u00e4ytyneest\u00e4 nuoresta.<\/p>\n
Syrj\u00e4ytymisen prosessit<\/b><\/p>\n
Ulvinen Veli-Matti tutkimuksessaan lasten ja nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 koskevan tutkimuksen mahdollisuuksissa (1998) mainitsee ett\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 on syyt\u00e4 tarkastella my\u00f6s prosessin kautta, joka tuottaa syrj\u00e4ytymisvaaraa ja syrj\u00e4ytyneisyytt\u00e4. Syrj\u00e4ytymisen k\u00e4site soveltuu parhaiten kaikkien huono-osaisimman joukon el\u00e4m\u00e4ntilanteen kuvaamiseen. He ovat moniongelmaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 saa otetta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden nuorten kohdalla syrj\u00e4ytymist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suhteellisen pysyv\u00e4n\u00e4 tilana.<\/p>\n
Moniongelmaisuudessa termi viittaa lukuisiin tosiinsa liittyviin ongelmiin mm sosiaalisten tukiverkostojen puuttumiseen, aikuistumisen my\u00f6h\u00e4stymiseen, k\u00f6yhyyteen ylivelkaantumiseen, riippuvuuteen vanhemmista, p\u00e4ihteisiin, aggressiivisuuteen tai kulttuurinen kuiluun nuoren ja yhteiskunnan virallisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa (Paju & Vehvil\u00e4inen 2001, 258).<\/p>\n
Viel\u00e4 1980 \u2013 luvulla syrj\u00e4ytymist\u00e4 on pidetty enemm\u00e4n aikuisten ongelmana ja nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 tarkasteltiin l\u00e4hinn\u00e4 periytyv\u00e4n\u00e4, ylisukupolvisena ongelmana, joka on j\u00e4\u00e4nyt yhteiskuntapoliittisessa kastelussa v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Syrj\u00e4ytymisen syit\u00e4 on jo 1990 luvulla nuorisotutkimuksissa tukittu erityisesti koulutuksen ja ty\u00f6n ulkopuolisen olemisen kautta. Yh\u00e4 enemm\u00e4n on alettu tutkia ylisukupolveen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 syrj\u00e4ytymisen syntymisen taustoihin liittyen, joilla on ollut vaikutusta ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n ja syrj\u00e4ytymisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Hyvinvointiongelmien juuret ulottuvat usein kauas ja ovat osittain ylisukupolvisia (Pekkarinen, Vehkalahti ja Myllyniemi 2012, 88).<\/p>\n
Huono-osaisuudella on taipumus periyty\u00e4 ja yhteiskuntaan kiinnittyminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa. J\u00e4rvinen ja Jahnukainen (2011, 133) tutkimuksen mukaan syrj\u00e4ytymisen prosessin on katsottu alkavaksi usein jo varhaislapsuudesta, jolloin lapset omaksuvat ne perusvalmiudet mm. asenteet, arvot ja toimintamallit, joiden mukaan he aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan. Tutkimusten mukaan ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vanhemmistakin, useat kokevat olevansa itsekin ulkopuolisia ja ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4. Vanhempien koulutustaustalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan suuri merkitys lasten kouluttautumiseen tulevaisuudessa. Yh\u00e4 enemm\u00e4n on alettu tutkia kuinka lapsuuden elinolosuhteet, sosiaalinen tausta ja sosiaaliset ongelmat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sit\u00e4, miten lapset sopeutuvat kouluymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kuinka he menestyv\u00e4t opinnoissaan.<\/p>\n
Syrj\u00e4ytymisvaarassa olevat<\/b><\/p>\n
Useat tekij\u00e4t ovat lis\u00e4nneet arjen haastelleisuutta ja vanhemmuudessa tarvittavia tukitoimia. Perherakenteet ja perheen arki on monimutkaistunut. Vanhempien voimavaroja kuormittavaksi tekij\u00f6iksi ovat nousseet mm stressi, ep\u00e4varmuus vanhempana, vanhemmuuden rooli sovittaminen arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, ty\u00f6n ja perheen sovittaminen, parisuhdeongelmat, p\u00e4ihderiippuvuus ja masentuneisuus. N\u00e4m\u00e4 ongelmat heijastuvat vaikeutena l\u00f6yt\u00e4\u00e4 arjessa riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa lapselle, vaikeuksina rakentaa turvallinen ja luottamuksellinen suhde lapsen ja vanhemman v\u00e4lille (Per\u00e4l\u00e4, Halme, Hammar ja Nyk\u00e4nen 2011, 17).<\/p>\n
Nuorten kohdalla meid\u00e4n tulisi ennemminkin puhua syrj\u00e4ytymisvaarassa olevista nuorista kuin syrj\u00e4ytyneist\u00e4 nuorista, joilla on el\u00e4m\u00e4nhallintaan liittyvi\u00e4 ongelmia. Helnen (2002, 10) mukaan on parempi puhua syrj\u00e4ytymisest\u00e4 syrj\u00e4ytyneiden sijaan. Lis\u00e4ksi tulisi viel\u00e4 tarkemmin tutkia ja selvitt\u00e4\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymisen k\u00e4sitett\u00e4, ketk\u00e4 ovat oikeasti syrj\u00e4ytyneit\u00e4 tai syrj\u00e4ytymisvaarassa olevia nuoria. Mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat syrj\u00e4ytymiseen ja kuinka paljon on syrj\u00e4ytymisen vaarassa tai syrj\u00e4ytyneit\u00e4 nuoria. Ruotsalainen (2005, 59) teoksessa mainitsee, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tiet\u00e4\u00e4 keit\u00e4 syrj\u00e4ytetyt ovat, miksi he ovat syrj\u00e4ytyneit\u00e4 ja kuka tai mik\u00e4 heid\u00e4t on syrj\u00e4ytynyt sek\u00e4 keskeisen\u00e4 kysymyksen\u00e4 on my\u00f6s noussut esiin, ett\u00e4 voitaisiinko syrj\u00e4ytymisen kehityst\u00e4 ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 ja riskitekij\u00f6it\u00e4 havaita jo varhaisessa vaiheessa (J\u00e4rvinen ja Jahnukainen 2011, 133).<\/p>\n
Hannele Sauristo,<\/b> sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa<\/p>\n
Helne, Tuula 2002. Syrj\u00e4ytymisen yhteiskunta. Saarij\u00e4rvi: Gummerus Kirjapaino.<\/p>\n
Helsingin sanomat 26.6.2013<\/p>\n
J\u00e4rvinen, Tero ja Jahnukainen, Markku 2001. Kuka onkaan meist\u00e4 syrj\u00e4ytynyt? Marginaalisaation ja syrj\u00e4ytymisen k\u00e4sitteellist\u00e4 tarkastelua. Teoksessa Minna Suutari (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteis\u00f6llisyyksi\u00e4 nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. 125\u2013151.<\/p>\n
Lehtonen, Olli 2013. Janus sosiaalipolitiikan ja sosiaality\u00f6n tutkimuksen aikakauslehti 128\u2013143.<\/p>\n
Paju, Petri ja Vehvil\u00e4inen, Jukka 2001. Valta virran tuolla puolen.<\/p>\n
Per\u00e4l\u00e4, Marja-Leena, Halme, Nina, Hammar, Teija ja Nyk\u00e4nen, Sirpa 2011. Hajanaisia palveluja vain toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Pekkarinen, Elina, Vehkalahti, Kaisa ja Myllyniemi, Sami 2012. Lapset ja nuoret instituutioiden kehityksess\u00e4. Nuorisotutkimusverkosto: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos : Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta.<\/p>\n
Ruotsalainen, Seppo 2005. Syrj\u00e4ytyminen syrj\u00e4ytt\u00e4minen. Helsinki: TA-tieto<\/p>\n
Veivo, Leea & Vilppola Tuomo 1998. Ty\u00f6llistyminen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakentuminen. Teoksessa Veli- Matti Ulvinen (toim.) Lasten ja nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 koskevan tutkimuksen mahdollisuudet. Helsinki; Nuorisoasian neuvottelukunta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nuorten syrj\u00e4ytyminen on ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste ja pinnalla oleva puheenaihe. Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy on noussut yhdeksi sosiaalipolitiikan keskeisimm\u00e4ksi tavoitteeksi. Nuorten syrj\u00e4ytyminen on todellinen ja vakava ongelma, jonka syist\u00e4 ja ratkaisutavoista ollaan montaa eri mielt\u00e4. 2000-luvun syrj\u00e4ytymiskeskusteluissa syit\u00e4 haetaan mm. puutteellisesta mielenterveysty\u00f6st\u00e4, yhteiskunnan rakenteista ja hukassa olevasta vanhemmuudesta. OECD:n vertailujen mukaan nuoret syrj\u00e4ytyv\u00e4t suomessa muita maita hitaammin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[41,43],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijat","tag-nuorten-hyvinvointi","tag-syrjaytyminen"],"acf":[],"yoast_head":"\n