Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on ennakoitu valinnanvapauden laajentuvan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapaus voi parhaimmillaan olla asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, asiakaskeskeisyytt\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja asiakasta osallistavaa. Toisaalta se voi olla my\u00f6s julkisen sektorin supistamista ja yksityisen vastuun lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, markkinaehtoista ja kilpailuttavaa. (Palola & Karjalainen 2011.) Miten valinnanvapaus toteutuisi parhaiten?<\/p>\n
Yhdenvertaisuuden, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden ja palveluiden turvaamisen tueksi ollaan uudistamassa palvelusetelilakia sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen budjetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, jonka valmistelun Sanna Marinin hallitus on k\u00e4ynnist\u00e4nyt. (P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 10.12.2019; Vammaisten henkil\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n 2,9 miljoonaa euroa valtionavustusta 2020.)<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 artikkeli pohjautuu opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n \u201dSosiaalihuollon asiakkaiden l\u00e4hituki palveluissa\u201d. Aineisto selvitykseen ker\u00e4ttiin loppuvuodesta 2018 verkkokyselyll\u00e4 sosiaalihuollon asiakkaiden l\u00e4hituen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Opinn\u00e4ytety\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kumppanina ja toimeksiantajana toimi Avain kansalaisuuteen – henkil\u00f6kohtainen budjetointi -hanke.<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtainen budjetti on yksi tapa toteuttaa hyvinvointipalveluiden henkil\u00f6kohtaistamista. \u00a0Marinin hallitusohjelmassa henkil\u00f6kohtaista budjetointia kehitet\u00e4\u00e4n mm. osana vammaispalveluiden uudistamista. Henkil\u00f6kohtaisessa budjetoinnissa asiakas tarvitsee l\u00e4hitukea varsinkin alkuvaiheessa, jotta asiakas pystyy toimimaan itsen\u00e4isesti ja aktiivisesti palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa (Rousu & Iham\u00e4ki & Ojanen 2019: 44; Huhtalo 2019: 47). L\u00e4hitukea tulisi olla saatavilla palvelua tarvitsevan ihmisen toimintakyvyn mukaisesti.<\/p>\n
Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta ja edist\u00e4\u00e4 osallisuutta. Kaikille on turvattava tarpeenmukaiset, riitt\u00e4v\u00e4t ja laadukkaat sosiaalipalvelut yhdenvertaisin perustein. Sosiaalihuoltolailla halutaan edist\u00e4\u00e4 asiakaskeskeisyytt\u00e4 ja asiakkaan oikeutta hyv\u00e4\u00e4n palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. (Sosiaalihuoltolaki 2014\/1301 \u00a7 1.)<\/p>\n
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalveluja on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 tueksi jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 selviytymiseen, asumiseen liittyv\u00e4n tuen tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen, sosiaalisen syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn ja osallisuuden edist\u00e4miseksi. Palveluja tulee saada tueksi l\u00e4hisuhde- ja perhev\u00e4kivallasta tai muusta v\u00e4kivallasta aiheutuvaan tarpeeseen, \u00e4killisiin kriisitilanteisiin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Sosiaalipalveluilla tulee lain mukaan turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sosiaalipalveluja tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s p\u00e4ihteiden ongelmak\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mielenterveysongelmasta sek\u00e4 muusta sairaudesta, vammasta tai ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aiheutuvaan tuen tarpeeseen. My\u00f6s tuen tarpeessa olevien henkil\u00f6iden omaisille ja l\u00e4heisille tulee olla tarvittava tuki sosiaalipalveluista. (Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2017: 37.) Sosiaalihuoltolaki yleislakina koskee kaikkia sosiaalihuollon teht\u00e4v\u00e4- ja palvelualueita. Sosiaalihuoltoa sovellettaessa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota erityist\u00e4 tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen.<\/p>\n
Sosiaalihuollon asiakkaiden monimuotoisuuteen on vastattu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s monimuotoisilla palveluilla. Sosiaalihuollon palveluita ovat sosiaality\u00f6, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, kotipalvelu, kotihoito, asumis- ja laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, p\u00e4ihde- ja mielenterveysty\u00f6, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman v\u00e4listen tapaamisten valvonta, omaisten ja l\u00e4heist\u00e4\u00e4n hoitavien vapaat, sek\u00e4 muilla hyvinvoinnille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t palvelut. Asiakkaiden tulee my\u00f6s saada my\u00f6s neuvontaa ja ohjausta. (Sosiaalihuoltolaki 2014\/1301 \u00a7 14 ja \u00a7 6.)<\/p>\n
Asiakkailla on lain mukaan oikeus saada neuvontaa ja ohjausta sek\u00e4 omaty\u00f6ntekij\u00e4 tuekseen. Sosiaality\u00f6n ja -ohjauksen ohella laki m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 sosiaalihuollon asiakkaalla tulee olla oikeus nimettyyn omaty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on nimenomaan toimia asiakkaan l\u00e4hitukena palveluissa ja asiakkuusprosessin hallinnassa asiakkaan tarpeen mukaan.<\/p>\n
Samoin palveluohjaus k\u00e4sitteen\u00e4 ja palveluna korostaa asiakkaan tarpeista l\u00e4htev\u00e4\u00e4, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta tukevaa l\u00e4hitukitoimintaa palveluverkostossa. L\u00e4hitukena toimivassa roolissa ovat omaty\u00f6ntekij\u00e4n ohella: henkil\u00f6kohtainen avustaja vaikeasti vammaiselle, kokemusasiantuntija tai vertainen, ammatilliset tai vapaaehtoiset tukihenkil\u00f6t sek\u00e4 asiakkaan omaishoitajat ja l\u00e4heiset.<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisessa budjetoinnissa tukihenkil\u00f6n\u00e4 voi toimia henkil\u00f6, jonka asiakas on ehdottanut. Tukihenkil\u00f6 voi olla omainen tai muu l\u00e4heinen, kuten yst\u00e4v\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4 puolestaan on ammatillinen tukihenkil\u00f6 ja omaty\u00f6ntekij\u00e4, joka varmistaa, ett\u00e4 organisaation toiminnalla vastataan asiakkaan tarpeisiin (Rousu ym. 2019: 80, 84).<\/p>\n
L\u00e4hitukihenkil\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaankin t\u00e4ss\u00e4 asiakkaan valitsemaa henkil\u00f6\u00e4, joka voi tukea h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4nen asiakkuusprosessissaan, kun palveluita suunnitellaan ja niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 auttaa my\u00f6s palvelujen toteutuksessa. Henkil\u00f6 voi olla ammattihenkil\u00f6, kuten viran puolesta nimetty omaty\u00f6ntekij\u00e4. H\u00e4n voi olla my\u00f6s omainen tai l\u00e4heinen, mutta my\u00f6s valmennuskoulutuksen saanut kokemusasiantuntija tai muu vapaaehtoinen. Opinn\u00e4ytety\u00f6n kyselyaineistossa ehdotetaan, ett\u00e4 t\u00e4llaisesta l\u00e4hituen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 voisi muodostua my\u00f6s uusi ammatti. Kyselyaineistoon vastaajat pohtivat millaista ty\u00f6njakoa voisi olla virassa toimivan omaty\u00f6ntekij\u00e4n ja muun l\u00e4hitukihenkil\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. L\u00e4hemmin t\u00e4t\u00e4 kuvaamme opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4mme, jonka linkki l\u00f6ytyy artikkelin lopusta.<\/p>\n
Sosiaalihuollossa voi asiakkaana olla lapset, aikuiset, vanhukset, vammaiset, ja heid\u00e4n perheens\u00e4 \u2013 ik\u00e4\u00e4n tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Asiakkaat ovat my\u00f6s toimintakyvyilt\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia ja t\u00e4m\u00e4 tuo oman haasteensa palveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseen. Asiakkaan voi olla vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai sit\u00e4, mink\u00e4 lain nojalla palveluja haetaan ja my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tukihenkil\u00f6toiminta koetaan vaativana toimintana, jossa koulutuksen ohella tukihenkil\u00f6n muunlainen tukeminen tukity\u00f6skentelyss\u00e4, esimerkiksi ty\u00f6nohjauksen, vertaistuen tai ty\u00f6yhteis\u00f6n tarjoaman tuen avulla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. L\u00e4hitukihenkil\u00f6n sitoutumattomuus ja vaihtuvuus vaikuttavat asiakkaan kokemukseen l\u00e4hituen toimivuudesta sek\u00e4 luottamuksen syntymiseen. My\u00f6s l\u00e4hitukihenkil\u00f6iden oma uupuminen on riski toiminnassa. Jatkuva muutos ja ennakoimattomuus ovat l\u00e4hitukihenkil\u00f6it\u00e4 kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Omaishoitajien kohdalla tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 rajanveto ammattilaisen ja omaishoitajan v\u00e4lill\u00e4 on haastavaa, jos yhteisi\u00e4 tavoitteita ja teht\u00e4vi\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty. Samaa rajapintakeskustelua on k\u00e4yty my\u00f6s vapaehtoisten tukihenkil\u00f6iden ja koulutettujen sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6iden kohdalla. Toiminnan organisoimisessa on viel\u00e4 omat ongelmansa. Esimerkiksi l\u00e4hitukihenkil\u00f6iden puute ja toiminnan ep\u00e4tasaisuus riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 asiakas asuu, vaikuttaa siihen, miten asiakkaan tuen tarpeisiin pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan.<\/p>\n
Koulutuksen my\u00f6t\u00e4 toiminta muuttuu vertaistoiminnasta ammatillisempaan suuntaan. Toisaalta my\u00f6s vapaaehtoisessa tukihenkil\u00f6n ja kokemusasiantuntijoiden toiminnassa tarvitaan vahvaa asiakkaan kohtaamiseen ja tukeen liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta ja palvelukent\u00e4n tuntemista. Ammattilaiseen ja viranomaiseen verrattuna n\u00e4ill\u00e4 toimijoilla on l\u00e4heisten ja omaisten lis\u00e4ksi omakohtaista kokemusta ja asiakkaan erityisyyden tuntemista.<\/p>\n
Onnistunut suhde asiakkaan l\u00e4hitukitoiminnassa muodostuu l\u00e4hitukea antavien kesken silloin, kun omaisia ja l\u00e4heisi\u00e4 motivoi rakkaus ja etiikka ja puolestaan ammattilasia ammatillinen etiikka. Asiakkaan hyvinvointi lis\u00e4\u00e4ntyy tarvittavan tuen saannin my\u00f6t\u00e4. Hyv\u00e4 l\u00e4hitukihenkil\u00f6 on asiakasta arvostava, kunnioittava ja tukee asiakkaan omia valintoja, osallisuutta ja itsen\u00e4istymist\u00e4.<\/p>\n
Onnistunut l\u00e4hitukihenkil\u00f6suhde vaatii luottamusta ja tuntemusta. Suunnitelmallisuus toiminnassa tukee hyv\u00e4\u00e4 l\u00e4hitukihenkil\u00f6ty\u00f6t\u00e4. Samoin pysyvyys ja pitk\u00e4aikaisuus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t luottamusta asiakkaan ja tukihenkil\u00f6n v\u00e4lille sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s tukihenkil\u00f6n tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 l\u00e4hitukitoiminnassa. Tarve tuelle ja sosiaalihuollon palveluille on l\u00e4ht\u00f6isin asiakkaan toiveesta ja tuen tarpeista.<\/p>\n
Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ja oikeus tulla kuulluksi on m\u00e4\u00e4ritelty kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ihmisen omaehtoisuutta, kyvykkyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevat kasvuolosuhteet ja ymp\u00e4rist\u00f6 ovat olennaisia ihmisen hyvinvoinnissa. Motivaation tulee l\u00e4hte\u00e4 ihmisen sis\u00e4lt\u00e4 niin, ettei toiminta tunnu ulkoa ohjatulta. Kyvykkyyden tunne saa ihmisen uskomaan siihen, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy suorittamaan asioita itse, menestyksekk\u00e4\u00e4sti. Ihmisell\u00e4 on my\u00f6s tarve olla yhteydess\u00e4 toisiin ja hyvinvointi on kytk\u00f6ksiss\u00e4 my\u00f6s muihin ihmisiin. (Martela 2014.)<\/p>\n
Suomessa on ollut k\u00e4ynniss\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 kokeiluja henkil\u00f6kohtaisesta budjetoinnista asiakkaan palveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 ihmisen hyv\u00e4\u00e4, h\u00e4nen itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tukea aktiivista roolia omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja palvelujen ratkaisussa (Rousu ym. 2019: 76). Suomessa kokeiltiin henkil\u00f6kohtaista budjetointia ensimm\u00e4isen kerran osana Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelus\u00e4\u00e4ti\u00f6n kehitt\u00e4mishanketta (2010-2013) Vantaalla ja Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtym\u00e4 Eksotessa. Tutkimustulosten mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan lis\u00e4\u00e4minen vammaisille ja heid\u00e4n l\u00e4heisilleen lis\u00e4si asiakastyytyv\u00e4isyytt\u00e4 samoilla kustannuksilla, kuin aiemmin k\u00e4ytetyiss\u00e4 malleissa. (Rajavaara 2014: 157.)<\/p>\n
Sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeet ja toimintakyky ovat erilaisia ja vaihtelevia, joten tarvetta erilaisille l\u00e4hituen muodoille ja toimijoille on sek\u00e4 nyt ett\u00e4 tulevaisuudessa. Asiakkaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ja kuuleminen koetaan t\u00e4rkein\u00e4; huolimatta siit\u00e4, millaisesta l\u00e4hitukitoiminnasta on kyse ja miss\u00e4 kohtaa asiakkuusprosessia ollaan. On kyse sitten tukihenkil\u00f6n koulutuksesta tai palkitsemisesta, asiakkaan etu halutaan turvata ja toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohdat tulisi l\u00e4hte\u00e4 asiakastarpeista.<\/p>\n
Valinnanvapaus ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4sittein\u00e4 ja toteutuessaan poissulje sit\u00e4, ett\u00e4 vastuu palveluiden ja tuen toteuttamisesta ja organisoinnista tulisi olla julkisella sektorilla. Parhaimmillaan kunnan, j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten yhteisty\u00f6ll\u00e4 pystytt\u00e4isiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n jokaiselle tarvitsevalle l\u00e4hitukihenkil\u00f6 sosiaalihuollon palveluissa, huolimatta asuinpaikasta.<\/p>\n
Asiakas n\u00e4hd\u00e4\u00e4n palveluissa aktiivisena toimijana, jonka valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia tulee tukea. Toimiva asiakasohjaus ja l\u00e4hitukitoiminnan organisointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiakkaan hyvinvointiin liittyvien palveluiden toteutumisessa.<\/p>\n
Katja Laxstr\u00f6m, sosionomi (ylempi AMK)<\/p>\n