{"id":600,"date":"2020-12-21T00:00:00","date_gmt":"2020-12-20T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2020\/12\/21\/sosiaalihuollon-asiakkaiden-lahitukitoiminnan-kehittamistarpeet\/"},"modified":"2024-10-01T13:54:04","modified_gmt":"2024-10-01T10:54:04","slug":"sosiaalihuollon-asiakkaiden-lahitukitoiminnan-kehittamistarpeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2020\/12\/21\/sosiaalihuollon-asiakkaiden-lahitukitoiminnan-kehittamistarpeet\/","title":{"rendered":"Sosiaalihuollon asiakkaiden l\u00e4hitukitoiminnan kehitt\u00e4mistarpeet"},"content":{"rendered":"

Henkil\u00f6kohtaistaminen ja yksil\u00f6llisyys on noussut t\u00e4rke\u00e4ksi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi hyvinvointivaltion palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t yksil\u00f6n oikeudet ja velvollisuudet sek\u00e4 osallisuus ja valinnanmahdollisuudet palvelu- ja etuusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. (Rajavaara 2014: 142.) Samalla korostuu asiakkaan l\u00e4hituen saatavuus ja sen kehitt\u00e4misen tarve.<\/strong><\/p>\n

Sanna Marinin hallitusohjelmassa halutaan mahdollistaa yksil\u00f6ille tasapainoisempi el\u00e4m\u00e4, jossa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n vapautta ja osallisuutta. Toimenpiteen\u00e4 on mm. sosiaaliturvan uudistaminen, vammaispalvelujen uudistaminen, henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin kehitt\u00e4minen. Tavoitteena on my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoutta kohdatessa v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 tai erityistarpeita tarvitsevia. (P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: 146, 156.) Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia.<\/p>\n

Asiakkaan valinnanvapaus ei ole uusi asia, mutta n\u00e4ytt\u00e4ytyy hyvin erilaisena kuin viel\u00e4 muutama vuosikymmen sitten. Valinnanvapaus voi parhaimmillaan olla asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, asiakaskeskeisyytt\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja asiakasta osallistavaa. Samaan aikaan se voi olla julkisen sektorin supistamista ja yksityisen vastuun lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, markkinaehtoista ja kilpailuttavaa. (Palola & Karjalainen 2011: 285.) L\u00e4hituen tarpeen ennakoidaan kasvavan valinnanvapauden laajentuessa sosiaali- ja terveyspalveluissa.<\/p>\n

Sosiaalihuollossa henkil\u00f6kohtaistamisessa, valinnanvapauden ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4, voi olla my\u00f6s riskins\u00e4. Marketta Rajavaaran (2014) mukaan henkil\u00f6kohtaistamisen suurin riski on eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja sit\u00e4 kautta leimaantuminen. Edelleen on ihmisi\u00e4, jotka tarvitsevat runsaasti tukea. (Rajavaara 2014: 158-160.) Tarkastelimme opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4mme asiakkaiden l\u00e4hituen nykytilaa ja toiminnan kehitt\u00e4mistarpeita. Aineistona oli verkkokysely. (Honkavaara & Laxstr\u00f6m 2020). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kumppanina toimi valtakunnallinen Avain kansalaisuuteen – henkil\u00f6kohtainen budjetointi -hanke.\u00a0 Hankkeessa n\u00e4htiin asiakkaiden l\u00e4hituen tarve ja tuen organisoinnin suunnitelmallinen merkitys (Rousu & Iham\u00e4ki & Ojanen 2019: 44; Huhtalo 2019: 47).<\/p>\n

L\u00e4hitukitoiminnan haasteet<\/h2>\n

Kyselyn vastauksissa nousi useita erilaisia l\u00e4hituen organisointia vaativia asioita. Useissa vastauksissa esitettiin toive siit\u00e4, ett\u00e4 tukihenkil\u00f6toiminta olisi j\u00e4rjestelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ja tarkemmin m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 toimintaa: \u201cToiminta vaatii hyv\u00e4\u00e4 organisointia ja hereill\u00e4 oloa j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Tiukat resurssit, vajavainen ohjaus sek\u00e4 oikea-aikaisuuden l\u00f6ytyminen: tukihenkil\u00f6it\u00e4 olisi oltava tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti, kun tuen tarvitsijoitakin on. \u201d<\/p>\n

Toimintaan toivottiin muun muassa ammatillisempaa otetta, jolloin palkkaus, osaamisen varmistaminen ja ty\u00f6ehdot olisivat sovittuja ja toiminnan seuranta systemaattista, eik\u00e4 vastuu olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asiakkaalla. Useassa vastauksessa my\u00f6s kaivattiin j\u00e4rjestelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tukea tukihenkil\u00f6iden toimintaan ja ty\u00f6h\u00f6n. Esimerkiksi ty\u00f6nohjauksen puuttuminen nostettiin yhdeksi haasteeksi.<\/p>\n

My\u00f6s se on ongelma, ettei tukihenkil\u00f6it\u00e4 ole tarpeeksi, jollekin asiakasryhm\u00e4lle heit\u00e4 ei ole lainkaan tarjolla.\u00a0 Se, miss\u00e4 asiakas asuu, vaikuttaa siihen, miten asiakkaan tuen tarpeisiin vastataan. Muita erilaisia ty\u00f6n organisointia vaativia haasteita ovat tukihenkil\u00f6iden koulutuksiin ja palkkioihin liittyv\u00e4t kysymykset, toimintojen pirstaloituminen, sek\u00e4 kustannuksiin liittyv\u00e4t haasteet, jotka vaikuttavat toiminnan ep\u00e4tasaiseen laatuun.<\/p>\n

Asiakkaaseen liittyviss\u00e4 haasteissa tuotiin esiin se, ett\u00e4 viranomaiskieli koettiin vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset saatettiin kokea ristiriitaisina, eik\u00e4 asiakas aina tiennyt, mist\u00e4 h\u00e4nen tulisi hakea apua tai kuka viranomainen h\u00e4nen asioitaan hoitaa. Haasteena n\u00e4htiin my\u00f6s erilaiset asiakkaat erilaisine pulmineen sek\u00e4 se, ettei asiakas v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse koe tarvitsevansa apua. Lis\u00e4ksi eri toimijoiden v\u00e4linen heikko tai olematon tiedonkulku koettiin ongelmana.<\/p>\n

L\u00e4hitukihenkil\u00f6n sitoutumattomuus ja vaihtuvuus vaikuttavat asiakkaan saamaan tukeen sek\u00e4 luottamuksen syntymiseen. My\u00f6s l\u00e4hitukihenkil\u00f6iden oma uupuminen on riski toiminnassa. Jatkuva muutos ja ennakoimattomuus ovat l\u00e4hitukihenkil\u00f6it\u00e4 kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4. Haasteeksi koettiin my\u00f6s se, ett\u00e4 l\u00e4hitukihenkil\u00f6 ei tunne asiakasta tai l\u00e4hitukihenkil\u00f6ll\u00e4 ei ole tarpeeksi ammattitaitoa eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa.<\/p>\n

L\u00e4hitukitoiminnan onnistumiset ja kehitt\u00e4misideat<\/h2>\n

Onnistunut l\u00e4hitukitoiminta perustuu asiakkaan ja l\u00e4hitukihenkil\u00f6n luottamukselliseen suhteeseen. L\u00e4hitukihenkil\u00f6 tuntee asiakkaansa tarpeet, kunnioittaa asiakkaan oikeuksia, valintoja, osallisuutta, tahtoa ja mieltymyksi\u00e4.\u00a0 Suunnitelmallisuus toiminnassa tukee hyv\u00e4\u00e4 l\u00e4hitukihenkil\u00f6ty\u00f6t\u00e4. Pysyvyys ja pitk\u00e4aikaisuus taas lis\u00e4\u00e4v\u00e4t luottamusta.<\/p>\n

Kokemusten ja tutkimusten mukaan henkil\u00f6kohtaisen budjetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4 asiakkaan osallisuus ja aktiivisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, asiakkaan mahdollisuus saada haluamaansa palvelua on parantunut, asiakkaan vaikutusvalta omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ovat vahvistuneet, ja sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen saamansa palvelujen laatu ja h\u00e4nen kokemansa el\u00e4m\u00e4nlaatu on parantunut. (Rousu ym. 2019: 40; Huhtalo 2019: 46.)<\/p>\n

Asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen ehdotettiin muun muassa palvelutoria, jossa voisi asioida matalalla kynnyksell\u00e4, tai kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 vastaanottoa, joka vierailisi erilaisissa hoitoyksik\u00f6iss\u00e4. Parhaimmillaan tukihenkil\u00f6toiminta tapahtuisi arjen tasolla, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti asiakkaan omista toiveista l\u00e4htien. Asiakasta olisi kuultava kiireett\u00f6m\u00e4sti, toiminnan olisi oltava joustavaa ja sen olisi tapahduttava asiakkaan omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja muuttuvissa tilanteissa, lis\u00e4ksi l\u00e4hitukihenkil\u00f6iden koulutuksen tulisi l\u00e4hte\u00e4 asiakkaan tarpeista.<\/p>\n