{"id":60,"date":"2013-10-03T00:00:00","date_gmt":"2013-10-02T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2013\/10\/03\/nuoret-yhteiskunta-ja-syrjaytyminen\/"},"modified":"2024-10-01T13:55:37","modified_gmt":"2024-10-01T10:55:37","slug":"nuoret-yhteiskunta-ja-syrjaytyminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2013\/10\/03\/nuoret-yhteiskunta-ja-syrjaytyminen\/","title":{"rendered":"Nuoret, yhteiskunta ja syrj\u00e4ytyminen"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yhdeksi suureksi haasteeksi yhteiskunnassamme on noussut nuorten syrj\u00e4ytyminen, joka ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole Suomen ongelma vaan kansainv\u00e4linen. Syrj\u00e4ytyminen on sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten tekij\u00f6iden summa. Kyseess\u00e4 on kasautuvat ongelmat. ( Lehtonen & Kallunki 2013). Meill\u00e4 on tilastoitu noin 50 000 syrj\u00e4ytynytt\u00e4 nuorta ja nuorta aikuista, ja joka p\u00e4iv\u00e4 viisi alle 30-vuotiasta j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle(Myrskyl\u00e4 2012). Nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 on k\u00e4sitelty viime aikoina monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta monessa eri mediassa. Syrj\u00e4ytymist\u00e4 on muun muassa pohdittu ylen tv ohjelmissa, lehtien sivuilla, kirjoissa ja mielipidepalstoilla. Keskustelussa ovat olleet mukana nuoret itse, valtaapit\u00e4v\u00e4t tahot, alan ammattilaiset, j\u00e4rjest\u00f6t ja kansalaiset. Ty\u00f6ministeri totesi vuonna 2012, ett\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy on vaalikauden t\u00e4rkein hanke (Ihalainen\/ 2012).<\/p>\n

Yhteiskuntatakuusta ratkaisu<\/b><\/p>\n

Nuorten syrj\u00e4ytymiseen on esitetty monia eri syit\u00e4 ja tuotu esille monia eri ratkaisuja, joista yksi on hallituksen yhteiskuntatakuu. Valtaapit\u00e4v\u00e4t tahot ovat nostaneet esille nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn ratkaisuja, joissa nuoria velvoitetaan pakon ohella osallistumaan toimenpiteisiin ja koulutuksiin. Viime aikoina on puhuttu peruskoulun j\u00e4lkeisest\u00e4 ”pakkovuodesta”, johon kansanedustaja Sari Sarkomaa on todennut, ett\u00e4 oppivelvollisuuden venytt\u00e4mispuheiden sijaan voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehk\u00e4isyyn sek\u00e4 opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. (Sarkomaa 2013). Sarkomaa on t\u00e4ss\u00e4 oikealla tiell\u00e4 sill\u00e4 syrj\u00e4ytymisen syyt ovat hyvin moninaiset.<\/p>\n

Syrj\u00e4ytymiseen voidaan parhaiten puuttua riitt\u00e4v\u00e4n hyvill\u00e4 ja toimivilla peruspalveluilla. Yhteiskuntamme rakentuu periaatteelle hyv\u00e4n kasvun edellytysten varmistamisesta kaikille lapsille ja nuorille. Vaikeina taloudellisenakaan aikana ei tulisi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 peruspalveluista kuten neuvolat, p\u00e4iv\u00e4hoito, koulut oppilashuolto. Hyvill\u00e4 peruspalveluilla takaamme perheiden hyvinvointia ja lasten ja nuorten kasvua. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n syrj\u00e4ytymisen juuria voidaan n\u00e4hd\u00e4 1990-luvun lamassa kun sen aikana s\u00e4\u00e4stettiin kaikesta. (Salmi, M\u00e4kel\u00e4, Per\u00e4l\u00e4 & Kestil\u00e4 2013).<\/p>\n

Nuoren rinnalla <\/b><\/p>\n

Osa syrj\u00e4ytyneist\u00e4 nuorista tarvitsee pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4. Nuoren rinnalle tulisi l\u00f6yty\u00e4 turvallinen aikuinen, joka k\u00e4visi nuoren kanssa l\u00e4pi h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, toiveita, haaveita ja voimavaroja. Vahvistaisi nuoren el\u00e4m\u00e4nhallintaa, tietoja ja taitoja sek\u00e4 uskoa omaan itseen ja tulevaisuuteen. Yhteiskunta voi tukea omilla toimintarakenteillaan nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Koulutuspaikka ja ty\u00f6paikka ovat vain osatekij\u00f6it\u00e4 laajassa syrj\u00e4ytymisen ongelmassa, jonka ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 paneutumista syrj\u00e4ytymisen taustalla oleviin sosiaalisiin ja yksil\u00f6llisiin syihin.(Lehtonen & Kallunki 2013.)<\/p>\n

Ongelma aikuisissa<\/b><\/p>\n

Sakari Huovinen sanoo, ett\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ajatellaan yleens\u00e4 tarkoittavan sit\u00e4, ett\u00e4 nuori putoaa opiskelu- ja lopulta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kelkasta. Kukaan nuori ei kuitenkaan syrj\u00e4ydy vapaaehtoisesti. Ongelma eiv\u00e4t ole nuoret, vaan me aikuiset.(Huovinen 2013). Niinist\u00f6n kokoaman ty\u00f6ryhm\u00e4n tuloksen syntyi \u201dIhan tavallisia asioita\u201d -vihko, jossa tuodaan esille kuinka nuoren ja lapsen arjesta tehd\u00e4\u00e4n turvallisempaa ja vakaampaa.\u00a0 Nuoria masennuspotilaita olisi Huovisen mukaan 60 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n, jos nuorille taattaisiin riitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4inen ravinto, liikunta ja lepo. (Huovinen 2013). T\u00e4m\u00e4n perusteella vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n vanhemmat olisivat kadottaneet normaalin maalaisj\u00e4rjen lapsensa kasvatuksessa.<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 sittenkin aikuisille j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kursseja lapsensa kasvatuksesta\/nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyst\u00e4? Mit\u00e4 syvemmin nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 pohtii sit\u00e4 monialaisemmaksi se muodostuu. Nuorten syrj\u00e4ytymiseen l\u00f6ytyy varmasti kansainv\u00e4lisesti yhdist\u00e4vi\u00e4 globaalisia tekij\u00f6it\u00e4 kuten esimerkiksi maailman taloustilanne mutta silti eri maiden v\u00e4lill\u00e4 on yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Talouskriisi lis\u00e4si nuorten ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 kaikkialla Euroopassa muita ik\u00e4ryhmi\u00e4 enemm\u00e4n. Suomessa on kuitenkin selviydytty muita Euroopan maita paremmin. Nuorten ty\u00f6tt\u00f6myys ei tarkoita syrj\u00e4ytymist\u00e4 kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. (Larja 2013).<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 on hyvinvoinnin luominen<\/b><\/p>\n

Nuorten syrj\u00e4ytyminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle.\u00a0 Toimeentulotuki, terveydenhoito ja muut kustannukset sek\u00e4 kansantuotteesta kadotettu ty\u00f6panos. Syrj\u00e4ytyminen tuottaa my\u00f6s turvallisuusongelmia.(Lehtonen & Kallunki 2013). Vastauksia, syit\u00e4 ja ratkaisuja syrj\u00e4ytymiseen on haettava pala kerrallaan. Yht\u00e4 ja oikeaa ratkaisua ei varmasti ole eik\u00e4 l\u00f6ydy. Jokainen voi omalla sarallaan tehd\u00e4 parhaansa auttaakseen lapsia, nuoria ja perheit\u00e4. Sosiaalialan ammattilaisina meill\u00e4 on vastuu ja valta vaikuttaa asioihin. Tarkoituksena on kohdata yhteiskunnan ep\u00e4kohtia, auttaa huono-osaisia ja edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta, yksil\u00f6n vapautta ja osallistamista ja ehk\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. Voimme tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi asioista joita kohtaamme arjen ty\u00f6ss\u00e4mme. Keskustella ajankohtaisista yhteiskunnallisia ilmi\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niihin ratkaisuja. T\u00e4rkeint\u00e4 on hyvinvoinnin luominen.<\/p>\n

Satu Tuomainen<\/b>, Sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa<\/p>\n