{"id":542,"date":"2020-01-29T00:00:00","date_gmt":"2020-01-28T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2020\/01\/29\/lapsen-osallisuutta-voidaan-vahvistaa-taiteen-ja-kulttuurin-avulla\/"},"modified":"2024-10-01T13:54:09","modified_gmt":"2024-10-01T10:54:09","slug":"lapsen-osallisuutta-voidaan-vahvistaa-taiteen-ja-kulttuurin-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2020\/01\/29\/lapsen-osallisuutta-voidaan-vahvistaa-taiteen-ja-kulttuurin-avulla\/","title":{"rendered":"Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla"},"content":{"rendered":"

Espoon kaupungin LAKU-hanke (2017\u20132019) kokeili uutta toimintatapaa, jossa varhaiskasvatus ja kulttuuritoimijat yhdistiv\u00e4t voimansa. Tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia, pysyvi\u00e4, pitk\u00e4kestoisia ja vuorovaikutteisia toimintamalleja varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.<\/p>\n

Taide lapsen ulottuville<\/h2>\n

Hankkeen tarkoituksena oli tuoda taide jokaisen Espoon varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen ulottuville, luoda pysyv\u00e4 kulttuurikasvatussuunnitelma lapsille ja luoda pysyv\u00e4 yhteisty\u00f6rakenne Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen sek\u00e4 taide- ja kulttuurialojen asiantuntijoiden kesken. My\u00f6s lapsen osallisuuden tukeminen oli t\u00e4rke\u00e4 asia.<\/p>\n

Taiteen ja kulttuurin avulla oli tarkoitus auttaa lasta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuuria, kehollisuutta ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lapsen kognitiivisia taitoja. Tarkoituksena oli my\u00f6s puhtaasti tuottaa iloa. Taide on kivaa ja kaikille sopivaa.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyyden edist\u00e4minen perheiden kanssa, tasa-arvo ryhmien v\u00e4lill\u00e4, kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja lasten mukaan ottaminen kokijoina ja tekij\u00f6in\u00e4 olivat t\u00e4rkeit\u00e4 tavoitteita hankkeessa.<\/p>\n

Hankkeeseen osallistui 27 p\u00e4iv\u00e4kotia ja seitsem\u00e4n kulttuuritoimijaa: EMMA \u2013 Espoon modernin taiteen museo; Espoon kaupunginmuseo; Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora; Mediakasvatuskeskus Metka; Tanssiteatteri Glims & Gloms; Tapiola Sinfonietta ja Teatteri Hevosenkenk\u00e4.<\/p>\n

Lapsen osallisuuden toteutumisesta tuotettiin tietoa havainnoimalla lasten toimintaa, kyselyll\u00e4 sek\u00e4 hankkeen p\u00e4\u00e4tt\u00f6tilaisuuden palautteella. Kyselyyn vastasivat sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodit ett\u00e4 kulttuuritoimijat.<\/p>\n

Taide on hauskaa ja kaikille sopivaa<\/h2>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n tulokset osoittavat, ett\u00e4 lapsen osallisuutta voidaan tukea ja vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla. Taide- ja kulttuurikasvatus tuottavat iloa ja vahvistavat ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista. My\u00f6s vuorovaikutus- ja empatiataitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 taidekasvatuksen keinoin.<\/p>\n

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan varhaiskasvatuksessa. Vaikka yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei olisi, niin lapsilla on luovien menetelmien, esimerkiksi teatteri, tanssi ja musiikki, avulla mahdollisuus osallistua toimintaan tasavertaisina ja tulla ymm\u00e4rretyksi. Taide toimii yhteisen\u00e4 kielen\u00e4. (Kalliala & Ruokonen 2009: 69.)<\/p>\n

Lasten osallisuus toteutui hyvin<\/h2>\n

Suurin osa kasvattajista arvioi, ett\u00e4 lasten osallisuus oli toteutunut hyvin. Osa kyselyyn vastanneista kasvattajista koki, ett\u00e4 lasten osallisuutta olisi voitu lis\u00e4t\u00e4 paremmalla suunnittelulla ja yhteisty\u00f6ll\u00e4 jo valmisteluvaiheessa.<\/p>\n

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekem\u00e4n kaksiosaisen arviointihankkeen (2017\u20132019) mukaan varhaiskasvatuksessa on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 juuri taidekasvatuksen toteutumisessa. My\u00f6s lasten osallisuuden toteutumisessa oli parannettavaa. Varhaiskasvattajat kokivat, ettei lapsen kuuntelemiseen ja havainnointiin ole tarpeeksi aikaa, jolloin lapsen osallisuus ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. (Karvi 2019: 4, 70.)<\/p>\n

Lapsen ideoiden ja ajatusten kuuleminen ja huomioiminen p\u00e4iv\u00e4kodin toiminnassa on varhaiskasvatussuunnitelman punainen lanka, sen perusta. Kasvattajilla tulisi olla aikaa lapselle. Valitettavasti henkil\u00f6st\u00f6pula heikent\u00e4\u00e4 ajank\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia.<\/p>\n

Harry Shierin mukaan lapsen aito osallisuus toteutuu silloin, kun koko kasvatusyhteis\u00f6 on sitoutunut samoihin, lapsen osallisuuden huomioiviin toimintaperiaatteisiin (Shier 2001: 110\u2013111). Tiimiss\u00e4 pit\u00e4isi keskustella asiasta ja perustella miksi n\u00e4in on. Edelleen varhaiskasvatuksessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toimintatapaan, jossa esimerkiksi askarrellaan joulukuusi aikuisl\u00e4ht\u00f6isesti, aikuisen idean mukaan. Kuitenkin lasten ideat ovat yleens\u00e4 paljon hauskempia, lennokkaampia ja hienompia lopputulokseltaan. Kannattaa kokeilla!<\/p>\n

Lapsen osallisuutta lis\u00e4\u00e4 kokemus, jossa lapsi saa olla mukana tuottamassa kulttuuria (Pusa 2009:76). Kuinka hienoa on n\u00e4hd\u00e4 lapsen silmien loiste, kun h\u00e4nen oma ideansa lausutaan -tai luetaan- \u00e4\u00e4neen muille. Lapset muistavat eritt\u00e4in hyvin mit\u00e4 he ovat itse sanoneet, tai tehneet.<\/p>\n

LAKU-hanke oli positiivinen kokemus<\/h2>\n

Lapsen osallisuutta ja osallistumista voidaan tukea monin keinoin. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kasvattajalla on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 osallisuudella tarkoitetaan. Taide- ja kulttuurikasvatus tuottavat iloa, vahvistavat ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista. Niiden avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja, kuten vuorovaikutus- ja empatiataitoja.<\/p>\n

Kulttuuritoimijoiden ja varhaiskasvattajien mielest\u00e4 hankkeen positiivisia asioita olivat muun muassa:<\/p>\n