Sote-alan\u00a0masters-tutkintojen opiskelijat j\u00e4rjestiv\u00e4t ajankohtaisseminaarin uudistuvasta sosiaali- ja terveysalasta marraskuussa 2019\u00a0jo kuudetta kertaa. T\u00e4n\u00e4 vuonna\u00a0seminaarin\u00a0teemana oli yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jota tarkasteltiin lastensuojelun, vaikuttavuuden mittaamisen sek\u00e4 terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen vaikutusarvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmista. Seminaarissa oli yli 200 osallistujaa.<\/p>\n
Yliopettaja\u00a0Sirkka\u00a0Rousu<\/strong> Metropolia Ammattikorkeakoulusta muistutti sote-alan ammattilaisten yhteiskunnallisesta tilivelvollisuudesta. My\u00f6s lastensuojelun tulee kyet\u00e4 osoittamaan toimintansa tulokset ja vaikuttavuus. Asiakkailla\u00a0 –\u00a0 lapsilla, nuorilla ja heid\u00e4n perheill\u00e4\u00e4n on oikeus odottaa, ett\u00e4 he saavat juuri heid\u00e4n tarpeidensa kannalta oikeanlaista apua ja tukea oikea-aikaisesti. Ammattilaisilla on velvollisuus kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 asiakaskokemuksista ja ty\u00f6n vaikutuksista kertovaa tietoa. Kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhteiskunnan voimavaroja, tulee lastensuojelusta vastaavien organisaatioiden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 resurssit niin, ett\u00e4 palveluilla on vaikutusta. (Rousu 2007; ks.my\u00f6s yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisesta Hyv\u00e4n mitta -hanke.)<\/p>\n Lasten ja perheiden tukeen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosittain yli miljardi euroa.\u00a0Suurin osa resursseista kohdentuu sijaishuoltoon.<\/p>\n Vuonna 2018 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 54 883 lasta ja nuorta ja sijoitettuna oli 18 544 lasta ja nuorta (kasvu 2,6 % edellisest\u00e4 vuodesta), heist\u00e4 huostaanotettuna oli 10 861 lasta (kasvu 2,3%). Suomessa lapsia sijoitetaan enemm\u00e4n kuin muissa Pohjoismaissa. Huolestuttavaa on, ett\u00e4 kiireellisesti sijoitettujen lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 (4 390) kasvoi edelleen (2017 kasvu oli 15 %, vuonna 2018 kasvu oli 6,9%). Useimmiten t\u00e4ll\u00f6in on kyseess\u00e4 nuori. (Lastensuojelu 2018.)<\/em><\/p>\n Nykyisin lastensuojelusta tuotettu asiakastieto ei anna ev\u00e4it\u00e4 arvioida juurikaan lastensuojelun asiakasvaikuttavuutta eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Keskeinen tieto olisi se, miten on onnistuttu varmistamaan lapsen kehitys ja terveys silloin, kun lapsen vanhemmat eiv\u00e4t ole pystyneet vastamaan lapsen tai nuoren tarpeisiin. T\u00e4llaista tietoa syntyy p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4, mutta tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 sit\u00e4 ei saada ulos – kirjattu tieto ei ole rakenteisessa muodossa. Siksi tieto j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Suurin osa nykytiedosta on asiakas-, lastensuojeluilmoitusten tai hoitovuorokausien m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoa. Tutkimustietoa lastensuojelun vaikutuksista ei tuoteta systemaattisesti. Lastensuojelulla ei ole erityist\u00e4 tutkimusohjelmaa eik\u00e4 tutkimuksen perusrahoitusta, jonka avulla teht\u00e4isiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tutkimusta esimerkiksi sijoitettujen lasten el\u00e4m\u00e4st\u00e4.\u00a0(Rousu\u00a02018.)<\/p>\n Laadun ja vaikuttavuuden arviointi l\u00e4htee\u00a01)\u00a0perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja sille asetetuista\u00a0tavoitteista,\u00a02)\u00a0siit\u00e4,\u00a0tunnetaanko\u00a0asiakkaat,\u00a0heid\u00e4n tarpeensa, odotuksensa\u00a0ja kokemuksensa\u00a0sek\u00e4\u00a03) millaisesta tuesta lapset, nuoret ja perheet ovat hy\u00f6tyneet. N\u00e4in voidaan osoittaa, millaiset\u00a0toimet onnistuivat: mit\u00e4\u00a0tekem\u00e4ll\u00e4\u00a0ja miten toimimalla syntyi\u00a0sellaisia muutoksia lapsen tai nuoren kasvuolosuhteisiin,\u00a0ettei\u00a0h\u00e4nen kehityksens\u00e4 ja terveytens\u00e4 en\u00e4\u00e4 vaarannu\u00a0ja h\u00e4n voi kasvaa ja kehitty\u00e4 kuten kuka tahansa \u201ctavallista\u201d lapsuutta ja nuoruutta el\u00e4v\u00e4. My\u00f6nteisten muutosten taustalla voivat\u00a0olla\u00a0yksityisel\u00e4m\u00e4n\u00a0tekij\u00e4t tai sovittujen tukitoimien avulla syntyneet tekij\u00e4t.<\/p>\n Olennaista ei niink\u00e4\u00e4n ole jonkin yksitt\u00e4isen tukitoimenpiteen vaikuttavuuden arviointi. Vaikuttaviksi kuvattujen toimenpiteiden yhdist\u00e4v\u00e4t ominaisuudet liittyv\u00e4t ty\u00f6skentelyotteeseen ja ihmisten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen: siihen, ett\u00e4 ihminen tulee kohdatuksi, kuulluksi ja n\u00e4hdyksi; siihen, ett\u00e4 h\u00e4n kokee olevansa osallinen ja merkityksellinen sellaisena ihmisen\u00e4 kuin on; siihen, ett\u00e4 toimitaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 luottamusta rakentaen; ja siihen, ett\u00e4 kulloinkin auttamisessa on oikeanlainen intensiteetti sek\u00e4 tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivat tukitoimet. (Rousu\u00a02007; 2018.) Lastensuojelun onnistumista vaikeuttavat\u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6iden suuri vaihtuvuus ja suuret asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 osin my\u00f6s\u00a0t\u00e4sm\u00e4palvelujen\u00a0puutteet.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4mme liian v\u00e4h\u00e4n ihmisten oman el\u00e4m\u00e4n selviytymisen ja voimavaraistumisen keinoista. Lastensuojelun onnistumista tullaan j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n Onnistumisen tekij\u00e4t -tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 yhdess\u00e4 nelj\u00e4n sosiaalialan ylemm\u00e4n AMK-tutkinnon opiskelijan kanssa. Tuotamme avoimella kyselyll\u00e4 tietoa ihmisten el\u00e4m\u00e4ntarinoiden avulla, ja pyyd\u00e4mme heit\u00e4 my\u00f6s itse j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n onnistumistekij\u00f6it\u00e4. Samoin kokoamme avoimella kyselyll\u00e4 tietoa lastensuojelun ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, ja my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 onnistumista mahdollistavista ty\u00f6skentelyolosuhteista. (Rousu 2019.)<\/p>\n Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on kyse esimerkiksi, kun lastenkodin nuori on aikuistuttuaan kuin kuka tahansa aikuinen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi kertoa siit\u00e4, ett\u00e4 ylisukupolvinen huono-osaisuusketju on saatu katkeamaan. T\u00e4m\u00e4 ei ole yksin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun teht\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan laajasti yhteist\u00e4 toimintaa lasten, nuorten, perheiden, eri alojen ammattilaisten, j\u00e4rjest\u00f6jen, seurakunnan ja yhteis\u00f6jen kanssa. Investointi lapsuuteen on kannattavaa.<\/p>\n Tutkija Erja Koponen<\/strong> Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tarkasteli vaikuttavuuden mittaamisen nykytilannetta ja kehitt\u00e4mistarpeita. Vaikuttavuuden vaatimusta on korostettu 2010-luvulla sosiaali- ja terveydenhuollossa (Kivipelto ym. 2013). Arviointi- ja tutkimustietoa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtamisen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 asiakasty\u00f6n tarpeisiin aidosti soveltuvia mittaamismenetelmi\u00e4 (Paavola & Rautjoki & Pohjola 2019). My\u00f6s sosiaalihuollon lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden seurantaa. Rinteen hallitusohjelmaa toimeenpanevan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4tavoitteena on niin ik\u00e4\u00e4n palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehitt\u00e4minen.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n\u00a0vaikuttavuuden arviointiin ei ole monissakaan organisaatioissa viel\u00e4 luotu selkeit\u00e4 toimintamalleja. Haasteena onkin systemaattisen arvioinnin kehitt\u00e4minen vastaamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeita (Paavola ym. 2019).\u00a0Perron\u00a0ja\u00a0Gillespie\u00a0(2015) ovatkin todenneet asiakasty\u00f6n vaikuttavuuden mittaamispuutteiden johtaneen siihen, ett\u00e4 sosiaality\u00f6n tutkimus ei ole pystynyt vaikuttamaan riitt\u00e4v\u00e4sti sosiaalipolitiikkaan.<\/p>\n Koponen esitteli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa hy\u00f6dynnetty\u00e4 AVAIN-mittaria. Sen avulla tuotetaan tietoa sosiaality\u00f6st\u00e4, sen vaikutuksista sek\u00e4 sosiaality\u00f6n asiakkaina olevien ihmisten el\u00e4m\u00e4ntilanteista. Mittari kehitettiin vuosien 2011\u00a0–\u00a02012 aikana\u00a0THL:n\u00a0ja kuntien yhteisty\u00f6hankkeessa.\u00a0AVAIN-mittarissa on kolme p\u00e4\u00e4osiota: 1) sosiaality\u00f6n tavoitteet,\u00a02) sosiaality\u00f6n menetelm\u00e4t ja toimintatavat sek\u00e4 3) tavoitteiden saavuttamista edist\u00e4v\u00e4t ja vaikeuttavat tilannetekij\u00e4t.<\/p>\n Mittarin avulla asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4 seuraavat asiakkaan kanssa sovittujen\u00a0tavoitteiden saavuttamista ja siihen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4<\/em>.\u00a0P\u00e4\u00e4teemat arvioinnissa ovat el\u00e4m\u00e4nhallinta, sosiaaliset verkostot, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja koulutus, talous, terveys, p\u00e4ihteet ja riippuvuudet sek\u00e4 asiakasty\u00f6st\u00e4 nousevat rakenteelliset tavoitteet. Yksityiskohtaisia tavoitteita on kaikkiaan yhteens\u00e4 43, joista asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4 valitsevat ne, joiden saavuttamista halutaan ensisijaisesti edist\u00e4\u00e4 – tavoitteena on muutos parempaan tai tilanteen pit\u00e4minen ennallaan. Lis\u00e4ksi on mahdollisuus lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s muita kuin valmiiksi m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 tavoitteita, ja tarpeen mukaan voidaan arvioida my\u00f6s aiemmin kirjaamattomien tavoitteiden toteutumista.<\/p>\n AVAIN-mittarissa arvioidaan my\u00f6s\u00a0k\u00e4ytettyj\u00e4 sosiaality\u00f6n menetelmi\u00e4 ja toimintatapoja<\/em>,\u00a0joita on nimettyn\u00e4 37. Arviointi: k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ei k\u00e4ytet\u00e4, en viel\u00e4 osaa sanoa. Mittarin \u201dtilannetekij\u00e4t\u201d-osiossa asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4 arvioivat tavoitteiden saavuttamista edist\u00e4vi\u00e4 ja vaikeuttavia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi el\u00e4m\u00e4nhallinta, terveys, p\u00e4ihteet ja riippuvuudet, sosiaaliset verkostot ja ihmissuhteet, talous, koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 asiakkaasta riippumattomat tekij\u00e4t. Tilannetekij\u00e4t liittyv\u00e4t mm. asiakkaan motivaatioon ja jaksamiseen, ja asiakkaasta riippumattomiin tekij\u00f6ihin kuten alueen ty\u00f6- ja koulutusmahdollisuuksiin\u00a0sek\u00e4\u00a0palvelujen saatavuuteen.<\/p>\n AVAIN-mittarin taustalla on Blomin ja Morenin (2010) KAIMeR-teoria: Kontexts (Asiayhteydet); Akt\u00f6rer (Toimijat); Insatser (Interventiot); Mekanismer (Mekanismit) sek\u00e4 Results (Tulokset ja vaikutukset). AVAIN-mittarin avulla haetaan vastauksia asiakkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavien tekij\u00f6iden kokonaisuudesta ja siten voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaikutuksia laajemmin. L\u00e4hestymistapa soveltuu paremmin yhteiskunnallisen alan vaikuttavuuden arviointiin, kuin kapea-alainen interventio-vaikutus-ajattelu.<\/p>\n Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilujen asiakasarvioinneissa ja asiakkaan tavoitesuunnitelmissa oli kirjattu erityisesti tilannetta tukevia tekij\u00f6it\u00e4, joista\u00a0yleisimpi\u00e4 olivat asiakkaan motivaatio, suhtautuminen palveluihin sek\u00e4 perhesuhteet. Vaikeuttavista tilannetekij\u00f6ist\u00e4 yleisimpi\u00e4 olivat taloustilanteeseen ja psyykkiseen terveyteen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.\u00a0(Koponen\u00a02019.)<\/p>\n AVAIN-mittaria\u00a0kehitet\u00e4\u00e4n edelleen Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa mukana olevien kuntien kanssa.\u00a0Vaikuttavuuden mittaamiselle\u00a0on\u00a0suuri tarve rakennettaessa\u00a0tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa.<\/p>\n Terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen vaikutusarvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmista kertoi tuotantotalouden professori\u00a0Paul\u00a0Lillrank<\/strong>\u00a0Aalto-yliopistosta. Terveysteknologia on vahvasti kasvanut vientiala, esimerkiksi vuonna 2018 viennin arvo oli noin 2,3 miljardia. Alalla my\u00f6s jatkuvasti innovoidaan uusia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja l\u00e4\u00e4ketieteen ja sairaanhoidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kuten my\u00f6s sairauksien ehk\u00e4isyyn. Keskeinen vaatimus on pysty\u00e4 osoittamaan kehitettyjen ratkaisujen vaikuttavuus, eli toteutuneiden terveysvaikutusten suhde kertyneisiin kustannuksiin.\u00a0T\u00e4rke\u00e4\u00a0kysymys meneill\u00e4\u00e4n olevissa kehityshankkeissa onkin, millaisin mekanismein uusi tuote\/interventio on vaikuttanut ihmisten terveyteen ja millaisissa olosuhteissa t\u00e4m\u00e4 on toteutunut? Ilman t\u00e4llaista tietoa tuotteille\u00a0ei\u00a0synny riitt\u00e4vi\u00e4 markkinoita. Monet innovaatioista liittyiv\u00e4t my\u00f6s hoitoonohjauksen ja hoitoprosessien tehokkuuden parantamiseen.\u00a0Lillrank\u00a0esitteli hankkeiden lupaavia, mutta viel\u00e4 alkuvaiheen tuloksia.<\/p>\n Kirjoittajat ovat sosiaalialan ylemm\u00e4n AMK-tutkinnon opettajia Metropolia Ammattikorkeakoulusta Blom, Bj\u00f6rn & Moren, Stefan 2010. Explaining Social Work Practice – The\u00a0CAIMer\u00a0Theory.\u00a0Journal of\u00a0Social\u00a0Work\u00a010(1), 98\u00a0–\u00a0119.<\/p>\n Hyv\u00e4n mitta – yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen: ARVO -liiton kehitt\u00e4mishanke 2016-2019.<\/a><\/p>\n Karjalainen, Pekka ym. 2019. Tiekartta 2030 –\u00a0Aikusten\u00a0parissa teht\u00e4v\u00e4n sosiaality\u00f6n\u00a0tulevaissuusselvitys<\/a>.<\/p>\n Kivipelto, Minna\u00a0& Karjalainen, Pekka & Jokela, Merita & Liukko, Eeva & Ilmakunnas, Ilari & Moisio, Pasi\u00a02018.\u00a0Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu<\/a>. Tutkimuksesta tiiviisti 31. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n Lastensuojelu 2018.\u00a0Tilastoraportti 23\/2019<\/a>.<\/p>\n Paavola,\u00a0Jutta &\u00a0Rautjoki,\u00a0Arto\u00a0& Pohjola, Anneli\u00a02019. Palvelurakenteiden muutoksessa m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4 aikuissosiaality\u00f6. Teoksessa Pohjola Anneli\u00a0& Kemppainen, Tarja & Niskala, Asta &\u00a0Peronius, Nina\u00a02019. Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaality\u00f6.\u00a081-107. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n Perron, Brian E. &\u00a0Gillespie, David F. 2015. Key\u00a0conspets\u00a0in\u00a0measurement.\u00a0New York: Oxford\u00a0University\u00a0Press.<\/p>\n Rousu Sirkka 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n tuloksellisuus n\u00e4kyv\u00e4ksi<\/a>. S\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 Tampereen yliopiston v\u00e4it\u00f6skirja-tietokannasta.<\/p>\n Rousu Sirkka 2018. Uusi lastensuojelu kehittyy monien kulttuurien ristipaineissa<\/a>. Metropolia Ammattikorkeakoulu, AATOS-sarja.<\/p>\nLastensuojelun perusteht\u00e4v\u00e4 on turvata lapsen kehitys ja terveys<\/h2>\n
Katse lastensuojelun onnistumistekij\u00f6ihin!<\/h2>\n
Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n
AVAIN-mittarilla tietoa Osallistavan sosiaaliturvan kokeiluissa<\/h2>\n
Terveydenhuollon uusien digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudesta<\/h2>\n
Kirjoittajat<\/h3>\n
\nSirkka Rousu<\/strong>, yliopettaja, HT ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 & Katriina Rantala-Nenonen,<\/strong> lehtori, YTM.<\/p>\nL\u00e4hteet \/ Kirjallisuutta<\/h3>\n