Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan vastuulle on muuttanut Kelan asiakasty\u00f6t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4 etuuksien hakemiseen liittyv\u00e4st\u00e4 neuvonnasta enemm\u00e4n auttamisty\u00f6n suuntaan ja tuonut asiakaspalveluty\u00f6h\u00f6n piirteit\u00e4 sosiaality\u00f6n asiakaskohtaamisista. Siksi on keskeist\u00e4 tarkastella Kelan ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa ja roolia auttamisty\u00f6n kokonaisuudessa ja selvent\u00e4\u00e4, miten eri vastuut ja velvollisuudet yhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa jakautuvat.<\/p>\n
Tarkastelen ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni Kelan asiakaspalvelijoiden ja toimeentulotuen etuusk\u00e4sittelij\u00f6iden kokemuksia siit\u00e4, millaisena lapsiperhek\u00f6yhyys ja sen eri ilmi\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t perustoimeentulotukeen liittyv\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja millaista k\u00f6yh\u00e4n lapsiperheen ohjaaminen asiakasty\u00f6ss\u00e4 on. Opinn\u00e4ytety\u00f6n aineisto koostui syksyn 2018 aikana ker\u00e4tyist\u00e4, yhteens\u00e4 20 Kelan asiakaspalvelijan ja perustoimeentulotuen etuusk\u00e4sittelij\u00e4n ryhm\u00e4haastatteluista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/p>\n
Tulokset osoittavat, ett\u00e4 lapsiperheiden k\u00f6yhyyden monet eri ilmi\u00f6t ovat n\u00e4kyv\u00e4 osa perustoimeentulotuen asiakasty\u00f6t\u00e4, mutta samalla uusi sosiaality\u00f6n ulottuvuus luo ep\u00e4selvyytt\u00e4 ty\u00f6ntekemiseen ja perheen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ty\u00f6ntekij\u00f6iden rooliin kaivataan selkeytt\u00e4.<\/p>\n
Lapsiperhek\u00f6yhyys n\u00e4kyy Kelan perustoimeentulotukeen liittyv\u00e4ss\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4 monitahoisesti. K\u00f6yhyytt\u00e4 ja siihen liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vanhempien puheen ja kokemusten kautta, toisaalta tilanne konkretisoituu Kelaan toimitettujen selvitysten ja niist\u00e4 tehtyjen laskelmien perusteella. Kelassa asioivilla, perustoimeentulotuen tarpeessa olevilla perheill\u00e4 on yleens\u00e4 vaikeuksia selvit\u00e4 el\u00e4misen perusmenoista, kuten ruokaostoksista, laskuista ja asumisen menoista.<\/p>\n
Toisaalta ty\u00f6ntekij\u00f6ille tulee joltain osin n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s k\u00f6yhyyden aineettomat ulottuvuudet; rajoittunut mahdollisuus osallistua ja tehd\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 valintoja, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4, liikkua edes paikallisliikenteell\u00e4 sek\u00e4 lasten harrastaa ja viett\u00e4\u00e4 yhteiskunnassa normaaliksi katsottua vapaa-aikaa. Vaikka erilaisten liitteiden toimittaminen ja virastoissa asioiminen n\u00e4htiin vanhempien voimavaroja kuluttavana, silti joillain ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli kokemus, ett\u00e4 joskus vanhempien toimintatavat ja asiakkuus n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t periytyv\u00e4n sukupolvelta toiselle jo varhain ja eri viranomaisten kanssa asioimista pidet\u00e4\u00e4n arkeen kuuluvana ja osana normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta konkreettinen menoista ja tuloista puhuminen miellettiin hyvin luontevaksi osaksi Kelan ja perustoimeentulotukeen liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mutta k\u00f6yhyyteen liittyv\u00e4t heijasteilmi\u00f6t, el\u00e4m\u00e4nhallinnan ongelmat ja muut huolet, joita ty\u00f6ntekij\u00e4t kohtaavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, voivat olla vaikeita ottaa puheeksi perheen ja vanhempien kanssa. Hankaluutta aiheuttaa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6n rakenteelliset tekij\u00e4t kuten aika ja tavoitteet mutta toisaalta merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osin my\u00f6s tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys erilaisista palveluista sek\u00e4 oman osaamisen ja ty\u00f6v\u00e4lineiden puutteet huolten puheeksi ottamisessa vanhemman kanssa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaikutusmahdollisuudet ja harkintavalta n\u00e4ihin asioihin koetaan paikoin hyvinkin v\u00e4h\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n
Kuten t\u00e4ss\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4, my\u00f6s aiemmin on havaittu, ett\u00e4 juuri katutason ty\u00f6ntekij\u00e4t (ns. street-level bureaucrats<\/em>) joutuvat noudattamaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tiukasti lakeja, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevia ohjeistuksia ja toisaalta ammatillisia tavoitteita, mutta samalla ty\u00f6ntekemisen taustalla on ristiriitaa ty\u00f6n tavoitteiden kanssa ja sen, kenen puolella ja ehdoilla ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n (N\u00e4rhi ym. 2014: 242).<\/p>\n Suomessa noin 130\u00a0000 lasta el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kasvussa. Esimerkiksi tilastokeskuksen mukaan lasten pienituloisuusaste vuonna 2016 oli 10,2%, kun se vuonna 2017 oli jo 11,1% (Tulonjakotilasto 2017). Kansainv\u00e4lisesti tarkasteltuna lapsik\u00f6yhyytt\u00e4 on Suomessa v\u00e4h\u00e4n, mutta lasten ja lapsiperheiden suhteellinen k\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt nopeasti eik\u00e4 ole palannut talouden nousukausinakaan aiemmalle 90-luvun talouden lamaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle. Lapsiperhek\u00f6yhyyden taustalla vaikuttavia syit\u00e4 on muun muassa vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myys, p\u00e4tk\u00e4- ja matalapalkkat\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 perheiden etuuksiin kohdistuneet leikkaukset. (Salmi, Karvonen, N\u00e4rvi & Lammi-Taskula 2016: 68.)<\/p>\n K\u00f6yhiss\u00e4 lapsiperheiss\u00e4 taloudelliset haasteet vaikuttavat perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja perheen taloudellisilla ongelmilla on havaittu olevan yhteyksi\u00e4 muun muassa lasten my\u00f6hempiin hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteisiin sek\u00e4 kohonneeseen riskiin kodin ulkopuoliselle sijoitukselle. Vanhempien toimeentulotuen asiakkuudella on vahva yhteys lasten toimeentulotuen asiakkuuteen ja usein toimeentulotukea saavalla nuorella on toimeentulotukea saanut vanhempi. (Vauhkonen, Kallio, Erola 2017: 509; Paananen ym. 2012: 27; Ristikari ym. 2016.) \u00a0Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vauvaik\u00e4iset ovat erityisen herkki\u00e4 perheen taloudellisille ongelmille ja seuraukset voivat vaikuttaa pitk\u00e4lle lapsen tulevaisuuteen (THL 2018).<\/p>\n K\u00f6yhyyden tuoma h\u00e4pe\u00e4 ja sosiaalinen erist\u00e4ytyneisyys voivat aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 psykologisia, fyysisi\u00e4, suhteellisia sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 haittavaikutuksia perheiden el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilla (esim. Ridge 2009; Hooper Gorin, Cabral & Dyson 2007). My\u00f6s lapsissa perheen pienituloisuus voi aiheuttaa h\u00e4pe\u00e4n lis\u00e4ksi muita erilaisia negatiivisia tunteita, kuten syyllisyytt\u00e4 ja kokemusta erilaisuudesta sek\u00e4 tarvetta salailla k\u00f6yhyytt\u00e4 perheess\u00e4 (Lapsen \u00e4\u00e4ni 2018).<\/p>\n Honkasen, Poikolaisen ja Karlssonin (2018) mallinnusta hy\u00f6dynt\u00e4en opinn\u00e4ytety\u00f6n tuloksista ilmenee, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 perustoimeentulotuen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t asiakaspalvelijat ja etuusk\u00e4sittelij\u00e4t turvautuvat herk\u00e4sti torjumisen<\/em> eli tiukan palvelun rajaamisen tai huomioivan<\/em> eli auttamisen toimintatapoja vahvistaviin rooleihin perheit\u00e4 kohdatessaan. Usein perheen tilanteesta ei muodostu kokonaiskuvaa ja huoliin liittyv\u00e4t asiat siirret\u00e4\u00e4n kunnan sosiaalitoimeen, kun akuutit asiat Kelan palvelussa on hoidettu.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 rooleja vahvistavia syit\u00e4 ilmeni monia. Toisaalta siirtoja tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6n rakenteellisten tekij\u00f6iden kuten kiireen ja tavoitteiden saavuttamisen vuoksi, toisinaan syyn\u00e4 on kokemus puutteellisista ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4 ja joissain tapauksissa kyse on asenteista sit\u00e4 kohtaan, mik\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4n vastuuksi Kelan ty\u00f6ss\u00e4. Etenkin asiakaspalvelussa ty\u00f6skentelevien vastauksissa ilmeni kuitenkin halukkuutta vahvistaa enemm\u00e4n my\u00f6s kohtaajan roolia, jossa vastavuoroisuus ja aktiivinen toimijuus korostuvat.<\/p>\n Osalla valinnat toimintatavoille n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan tietoisia, joidenkin ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta tiettyyn rooliin ajaudutaan ehk\u00e4 arjen normien pakottamana. N\u00e4m\u00e4 roolit on merkityksellist\u00e4 tunnistaa, jotta toimintatapoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4, perheen asiointikokemusta parantaa ja hyvi\u00e4 kokemuksia edist\u00e4\u00e4. (Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018: 541.) Merkitt\u00e4v\u00e4 huomio on my\u00f6s se, millainen kokemus ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on omasta kyvyst\u00e4\u00e4n vaikuttaa perheen ja muiden asiakkaiden asioihin ja el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Haastatteluissa nousseet huolet ovat ajoittain hyvinkin suuria ja voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4 kuormitustekij\u00e4 asiakaspalvelussa ja etuusk\u00e4sittelyss\u00e4 ty\u00f6skenteleville.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6lliset erot k\u00f6yhyyden kokemuksissa ja yhteys k\u00f6yhyyden ja perheen toiminnan v\u00e4lill\u00e4 opitaan tunnistamaan, jotta ty\u00f6ntekij\u00f6iden valmiuksia keskustella k\u00f6yhyydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntilanteesta perheenj\u00e4senten kanssa voidaan kehitt\u00e4\u00e4, ja jotta k\u00f6yhyyden vastaisia toiminnallisuuksia voidaan tukea asiakasty\u00f6ss\u00e4 (Jack & Gill 2013: 224, 231). Turvattu toimeentulo, riitt\u00e4v\u00e4 sosiaaliturva mukaan lukien, ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa perheen hyvinvoinnin kokonaisuutta. Siksi n\u00e4iss\u00e4 perheiss\u00e4 tuen tarve korostuu ja on keskeist\u00e4, ett\u00e4 koko palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 muodostaa perheen hyvinvointia kannattelevan kokonaisuuden.<\/p>\n Osa perheist\u00e4 ei tarvitse muuta kuin taloudelliselta tukea, mutta on my\u00f6s perheit\u00e4, joiden tuen tarve on paljon laajempi ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 muun muassa el\u00e4m\u00e4nhallintaan ja jaksamiseen liittyvi\u00e4 ongelmia (STM loppuraportti 2015: 13).<\/p>\n Ty\u00f6ntekij\u00f6iden kertoman mukaan v\u00e4h\u00e4varaisten lapsiperheiden tarve Kelassa asioidessaan liittyy keskeisesti tiedon ja tulojen ennakoitavuuden lis\u00e4\u00e4miseen, palvelun jatkuvuuden ja perheen p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen varmistamiseen sek\u00e4 perheen itsen\u00e4isen selviytymisen tukemiseen. Tuen tarve pienituloisilla liittyy oikea-aikaisten etuuksien saamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s kunnioittavaan ja kohtaavaan vuorovaikutukseen, autetuksi tulemisen kokemukseen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n osoittamaan kiinnostukseen perheen el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4varaisuus ja sen mukanaan tuoma avuttomuus ja riippuvuus ulkopuolisesta avusta sek\u00e4 konkreettinen perustarpeiden puute, on perheen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 uhkatekij\u00f6it\u00e4. Siksi ongelmien ennakoiminen varmistamalla toimivat prosessit ja yhteisty\u00f6kanavat on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Huolellisella ja tavoitteellisella perheen jatko-ohjauksella puolestaan v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n vanhempien luukulta luukulle asioimista ja turvaverkon ja riitt\u00e4vien tukitoimien ulkopuolelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 ennen kaikkea estet\u00e4\u00e4n haastavan tilanteen negatiivisia vaikutuksia lapseen.<\/p>\n Yksitt\u00e4isell\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ei ole mahdollisuutta vaikuttaa laissa m\u00e4\u00e4riteltyihin tuen m\u00e4\u00e4riin ja my\u00f6nt\u00f6edellytyksiin tai poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vahvistaa pystyvyyden kokemusta auttamisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa perheen hyvinvointiin muiden kanavien ja yhteisty\u00f6n kautta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi lapseen liittyvien kysymysten huomioiminen nousee merkitykselliseksi perustoimeentulotukeen liittyv\u00e4ss\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4 ja siksi osaamisen vahvistaminen lapsen edun ja perheen tukitoimien tunnistamiseksi ja puheeksi ottamiseksi tulisi riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin varmistaa esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden perehdytyksi\u00e4, toimintamalleja, ohjeita ja koulutuksia suunniteltaessa.<\/p>\n Kirjoitus perustuu Essi Tesarczykin – Lapsiperhek\u00f6yhyys Kelan perustoimeentulotuen asiakasty\u00f6ss\u00e4 – Ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4 kohtaamisista palvelun arjessa<\/a>, sosiaalialan ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n Metropolia Ammattikorkeakoulussa.<\/em><\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong> L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n Hooper, Carol-Ann, Gorin, Sarah, Cabral, Christie & Dyson, Claire 2007. Living with Hardship 24\/7: The Diverse Experiences of Families in Poverty in England 2007. The Frank Buttle Trust. London.<\/p>\n Honkanen, Kati, Poikolainen, Jaana & Karlsson, Liisa 2018. Hyvinvointipalvelukokemukset tuentarvitsijan institutionaalista luottamusta rakentamassa? Tarkastelussa lapsiperheiden vanhempien sek\u00e4 nuorten aikuisten kokemukset hyvinvointipalveluista. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018): 5-6. s. 532-543.<\/p>\n Jack, Gordon & Gill, Owen 2013. Developing cultural competence for social work with families living in poverty. European Journal of Social Work 2013. Volume 16, Issue: 2. s. 220-234. Saatavana osoitteesta: <https:\/\/www-tandfonline-com.ezproxy.metropolia.fi\/doi\/pdf\/10.1080\/13691457.2011.649347?needAccess=true<\/a>> Luettu 15.2.2019.<\/p>\n Lapsen \u00e4\u00e4ni 2018. Lasten kokemuksia v\u00e4h\u00e4varaisuudesta ja kiusaamisesta kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Pelastakaa lapset ry 2018. Saatavana osoitteessa: <https:\/\/s3-eu-west-1.amazonaws.com\/pelastakaalapset\/main\/2018\/08\/20163238\/Pelastakaa_Lapset_Lapsen_Aani_2018_web.pdf<\/a>> 26.2.2019.<\/p>\n N\u00e4rhi, Kati, Kokkonen, Tuomo & Matthies Aila-Leena 2014. Asiakkaiden osallisuus ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden harkintavalta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Janus vol. 22 (3) 2014, 227\u2013244. Saatavana osoitteessa: <https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/51212\/15670<\/a>> Luettu 11.12.2018.<\/p>\n Paananen, Reija Ristikari, Tiina, Merikukka, Marko, R\u00e4m\u00f6, Antti & Gissler, Mika 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntym\u00e4kohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Helsinki: THL. Raportti 52\/2012. Saatavana osoitteessa: <http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/102984\/THL_RAPO52_2012_web.pdf<\/a>> Luettu 17.2.2019.<\/p>\n Ridge, Tess 2009. Living with Poverty: A Review of the Literature on Children\u2019s and Families\u2019 Experiences of Poverty. 2009. Department for Work and Pensions. London. Saatavana osoitteessa: < http:\/\/www.bristol.ac.uk\/poverty\/downloads\/keyofficialdocuments\/Child%20Poverty%20lit%20review%20DWP.pdf<\/a>> Luettu 4.10.2018.<\/p>\n Ristikari, Tiina, T\u00f6rm\u00e4kangas, Liisa, Lappi, Aino, Haapakorva, Pasi, Kiilakoski, Tomi, Merikukka, Marko, Hautakoski, Ari, Pekkarinen, Elina & Gissler, Mika 2016. Suomi Nuorten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. 25 vuoden seuranta vuoden 1987 Suomessa syntyneist\u00e4 nuorista aikuisista. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9\/2016.<\/p>\n Salmi, Minna, Karvonen, Sakari, N\u00e4rvi, Johanna ja Lammi-Taskula, Johanna 2016. Lapsik\u00f6yhyys on ajankohtaista my\u00f6s Suomessa: yhteenveto ja suosituksia. Teoksessa Sakari Karvonen & Minna Salmi (toim.) 2016. Lapsik\u00f6yhyys Suomessa 2010-luvulla. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ty\u00f6paperi 30\/2016. 68 \u2013 69. Saatavana osoitteessa: <http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/131589\/URN_ISBN_978-952-302-742-8.pdf?sequence=1<\/a>> Luettu 3.3.2018.<\/p>\n STM 2015. Toimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4neen ty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2015. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2015:28. Saatavana osoitteessa: <http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/74538\/URN_ISBN_978-952-00-3591-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>> Luettu 30.9.2018.<\/p>\n THL 2018. Vauvaik\u00e4isen perheen k\u00f6yhyys vaarantaa nuoruuden. Tiedote. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. P\u00e4ivitetty 22.8.2018. Saatavana osoitteessa: <https:\/\/thl.fi\/fi\/-\/vauvaikaisen-perheen-koyhyys-vaarantaa-nuoruuden<\/a>> Luettu 20.5.2019.<\/p>\n Tulonjakotilasto 2017. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto (verkkojulkaisu). ISSN=1795-8121. Tuloerot (kansainv\u00e4linen vertailu) 2017, 1. Pienituloisuuden kehitys Suomessa vuosina 1966-2017. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavana osoitteessa: <http:\/\/www.stat.fi\/til\/tjt\/2017\/01\/tjt_2017_01_2018-12-19_kat_001_fi.html<\/a>> Viitattu 26.2.2019.<\/p>\nMiksi k\u00f6yhyytt\u00e4 tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4?<\/h3>\n
Ty\u00f6ntekij\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n asiakasperheen kohtaajana<\/h3>\n
Etuusneuvonnasta auttavaan asiakasty\u00f6h\u00f6n<\/h3>\n
\nEssi Tesarczyk, sosionomi (ylempi AMK)<\/p>\n