Korjaavat erityispalvelut kohtaavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan nykyisist\u00e4 nuorista aikuisista (Ristikari ym. 2016: 104). Lapsi- ja perhepalvelujen muutoksen tarpeeseen on her\u00e4tty viimeist\u00e4\u00e4n 2000-luvulla alati kasvavien erityispalvelumenojen my\u00f6t\u00e4. 1990-luvun laman vaikutukset ovat tulleet n\u00e4kyviksi, ja niist\u00e4 on saatu tutkittua tietoa.<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt seurantatutkimuksen sek\u00e4 vuonna 1987 syntyneist\u00e4 lama-ajan lapsista ett\u00e4 vuonna 1997 syntyneist\u00e4 nousukauden lapsista. Tutkimusten mukaan toimeentulotukeen joutui vuonna 1997 syntyneiden perheist\u00e4 turvautumaan 36 prosenttia, ja vuonna 1987 syntyneiden perheist\u00e4 38 prosenttia. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 eriarvoisuus ja perheeseen kasautuneet riskitekij\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, miksi yh\u00e4 laman j\u00e4lkeen yht\u00e4 suurella osalla perheist\u00e4 menee huonosti. Vanhempien ongelmat periytyv\u00e4t lapsille, kun niihin ei saada riitt\u00e4v\u00e4sti tukea. THL:n erikoistutkijan Tiina Ristikarin mukaan on puhuttu jo kohta 30 vuotta siit\u00e4, ett\u00e4 lapsiperheit\u00e4 tulee tukea ja ongelmia ehk\u00e4ist\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu. (Valtavaara \u2013 Takala 2018.)<\/p>\n
Osassa kuntia erityispalvelumenot on saatu v\u00e4henem\u00e4\u00e4n ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Imatralla hyvinvointineuvola on palkittu Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnolla vuonna 2013. Perusteina palkinnon my\u00f6nt\u00e4miselle oli, ett\u00e4 Imatran kaupunki on onnistunut hyvinvointineuvolallaan panostamaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n lastensuojeluty\u00f6h\u00f6n ja perheiden varhaiseen tukemiseen. Palkinnon my\u00f6nt\u00e4misen perusteet ovat my\u00f6s syit\u00e4, joiden vuoksi hyvinvointineuvolatoimintaa l\u00e4hdettiin 2000-luvun alussa ideoimaan. Neuvolapalvelut ovat yksi esimerkki 1990-luvun laman leikkausten kohteesta, eik\u00e4 niiden palvelujen tasoa ole saatu lamaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle asiantuntijoiden suosituksista huolimatta. (Vehvil\u00e4inen 2015: 199.)<\/p>\n
THL:n vuonna 1997 syntyneiden seurantatutkimusraportin suosituksissa todetaan olevan erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perheet, joissa kasautuneita ongelmia kohdataan, saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut viivytyksett\u00e4. Esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntyneet teini-ik\u00e4isten lasten sijoitukset kertovat palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n oikea-aikaisuuden toimimattomuudesta. (Ristikari ym. 2018.) Lapsiperheiden, my\u00f6s ylisukupolvisten ongelmien ratkaisu olisi siis hyviss\u00e4 ennaltaehk\u00e4iseviss\u00e4 palveluissa, joista neuvolalla on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli. Suomesta ovat my\u00f6s puuttuneet pitk\u00e4lti lapsi- ja perhel\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t rakenteet, joiden avulla voitaisiin nivoa yhteen eri hallinnonalojen vastuulle kuuluvia, mutta yhteisten asiakkaiden hyv\u00e4ksi olevia palvelukokonaisuuksia.\u00a0 (Paananen ym. 2012: 43; Heinonen \u2013 Ikonen \u2013 Kaivosoja \u2013 Reina 2018: 16.)<\/p>\n
Ratkaisuja on haettu ja hyvi\u00e4 suunnitelmia on laadittu my\u00f6s valtakunnallisesti ainakin vuodesta 2005, jolloin Matti Vanhasen hallitus laati strategian lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi, ja sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 valmisteli perhepoliittista tavoiteohjelmaa. Strategian tavoitteina olivat muun muassa vanhempien ja perheiden yhten\u00e4isyyden tukeminen ja ty\u00f6n ja perhe-el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamisen helpottaminen. (Paavola ym. 2006.)<\/p>\n
Juha Sipil\u00e4n hallitus valitsi vuonna 2015 hallitusohjelman yhdeksi k\u00e4rkihankkeeksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toteuttamisen vuosina 2017\u22122018. LAPE-hankkeen tavoitteena olivat entist\u00e4 lapsi- ja perhel\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4t, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sek\u00e4 toimintakulttuurin uudistaminen. Ensisijaisia asioita uudistuksessa olivat lapsen etu ja vanhemmuuden tuki. (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2016.) Viime t\u00f6ikseen Sipil\u00e4n hallitus valmisteli my\u00f6s kansallisen lapsistrategian vahvistamaan suomalaisen yhteiskunnan lapsil\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja luomaan yhteist\u00e4, kansallista lapsipolitiikan tahtotilaa. Kansallisen lapsistrategian valmisteluty\u00f6n projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Marianne Heikkil\u00e4n mukaan lapsistrategia tulee olemaan merkitt\u00e4v\u00e4 lapsi- ja perhepolitiikkaa ohjaava v\u00e4line (Valtioneuvosto 2018.) Lapsen aika -lapsistrategiaraportin viesti on, ett\u00e4 lapsi- ja perhemy\u00f6nteinen yhteiskunta asettaa lapset, nuoret ja perheet politiikan keski\u00f6\u00f6n ja tarjoaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 tukea kohti tasa-arvoista hyvinvointia. Yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen panostaminen on tuottava investointi tulevaisuuteen. (Lapsistrategian ty\u00f6ryhm\u00e4t 2017.)<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 valtakunnallisten ohjelmien ohjaamasta toimintamallista on perhekeskus, jonka kehitt\u00e4minen alkoi Suomessa vuonna 2005. Perhekeskustoiminnan kehitt\u00e4minen on nostettu tavoitteeksi my\u00f6s LAPE-hankkeessa. Toimintamallin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vastaavan lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelujen haasteisiin, kuten palvelujen hajanaisuuteen ja sektorimaisuuteen sek\u00e4 avun saannin hitauteen. Perhekeskustoiminnan kehitt\u00e4misen tavoitteena on lasten ja perheiden voimavarojen, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen vahvistuminen ja avun ja tuen saannin parantuminen ja varhentuminen mm. verkostoimalla ja yhteensovittamalla palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Lapsistrategiaty\u00f6ryhm\u00e4n lapsifoorumeissa ker\u00e4\u00e4m\u00e4n tiedon mukaan verkostojen kehitt\u00e4misess\u00e4 sosiaali- ja terveysalaa laajemmalle on kuitenkin viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. (Heinonen ym. 2018: 80; Lapsistrategian ty\u00f6ryhm\u00e4t 2017.)<\/p>\n
On hankalaa arvioida, onko uudessa kansallisessa lapsistrategiassa aineksia tuomaan vihdoin muutosta siihen, mist\u00e4 on puhuttu kohta kolmekymment\u00e4 vuotta, sill\u00e4 hyvi\u00e4 strategioita on laadittu aiemminkin. Ainakin valtakunnalliset linjaukset luovat toivoa lapsi-, nuori- ja perhel\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. Ne ovat viesti siit\u00e4, ett\u00e4 muutoksen tarve on n\u00e4hty, kuultu ja otettu vakavasti koko valtakunnan tasolla. Kansalliset tavoitteet auttavat my\u00f6s hyviksi todettujen toimintamallien ja -tapojen juurruttamisessa, kun juurruttaminen ei j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten kuntien ja satunnaisten hyvien johtajien vastuulle. Ne my\u00f6s her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, yhteiskunnallista keskustelua. Valtakunnallisten linjausten lis\u00e4ksi tarvitaan kuitenkin my\u00f6s vahvaa paikallista dialogia ja alueellisten erojen huomiointia. Kasvukeskusten Suomi on hyvin erilainen kuin autioituva maaseutu, mutta molempien lapset, nuoret ja perheet yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n
Kirjoitus perustuu ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6ni \u201dHyvinvointineuvolamallin sis\u00e4lt\u00f6 ja kehitt\u00e4mistarpeet Pyht\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>\u201d.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong> L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Halttunen Veera 2019. Hyvinvointineuvolamallin sis\u00e4lt\u00f6 ja kehitt\u00e4mistarpeet Pyht\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/171870<\/a>.<\/p>\n Heinonen, Olli-Pekka \u2013 Ikonen, Anna-Kaisa \u2013 Kaivosoja, Matti \u2013 Reina, Timo 2018. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvist\u00e4 yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 8\/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Verkkodokumentti. http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160555\/LAPE-loppuraportti_FINAL.pdf<\/a>.<\/p>\n Lapsistrategian ty\u00f6ryhm\u00e4t \u2013 Heikkil\u00e4, Marianne (toim.)\u00a0 2019. Lapsen aika. Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Verkkodokumentti. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-698-0<\/a>.<\/p>\n Paananen, Reija \u2013 Ristikari, Tiina \u2013 Merikukka, Marko \u2013 R\u00e4m\u00f6, Antti \u2013 Gissler, Mika 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntym\u00e4kohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 52\/2012. Verkkodokumentti. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/102984\/THL_RAPO52_2012_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n Paavola, Auli \u2013 Rousu, Sirkka \u2013 Laiho, Kristiina 2006. Lasten hyvinvointi kunnan yhteiseksi asiaksi. Lapsipolitiikan kuntakyselyn 1.4.2005 tuloksia. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.<\/p>\n Ristikari, Tiina \u2212 Keski-S\u00e4ntti, Markus \u2212 Sutela, Elina \u2013 Haapakorva, Pasi \u2013 Kiilakoski, Tomi \u2013 Pekkarinen, Elina \u2013 K\u00e4\u00e4ri\u00e4l\u00e4, Antti \u2212 Aaltonen, Mikko \u2212 Huotari, Tiina \u2212 Merikukka, Marko \u2212 Salo, Jarmo \u2212 Juutinen, Aapo \u2212 Pesonen-Smith, Anna \u2212 Gissler, Mika 2018. Suomi lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneist\u00e4. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 7\/2018. Verkkodokumentti. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/137104\/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n Ristikari, Tiina \u2013 T\u00f6rm\u00e4kangas, Liisa \u2013 Lappi, Aino \u2013 Haapakorva, Pasi \u2013 Kiilakoski, Tomi \u2013 Merikukka, Marko \u2013 Hautakoski, Ari \u2013 Pakkarinen, Elina \u2013 Gissler, Mika 2016. Suomi nuorten kasvuymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneist\u00e4 nuorista aikuisista. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 9\/2016. Verkkodokumentti. https:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/images\/julkaisuja\/suomi_nuorten_kasvuymparistona.pdf<\/a>.<\/p>\n Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2016. Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelma. Hankesuunnitelma. Verkkodokumentti. http:\/\/stm.fi\/documents\/1271139\/1953486\/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja%20perhepalveluiden%20muutosohjelma.pdf<\/a>.<\/p>\n Valtavaara, Marjo \u2013 Takala, Anna 2018. Laman ja Nokia-Suomen lapset ovat nyt nuoria aikuisia \u2013 kolmekymppiset kokivat lapsuudessaan laman piiskan, mutta nousukaudella Suomi jakautui viel\u00e4 vahvemmin kahtia. Artikkeli. Helsingin Sanomat.<\/p>\n Valtioneuvosto 2018. Kansallinen lapsistrategia vahvistamaan suomalaisen yhteiskunnan lapsil\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Tiedote. Verkkodokumentti. https:\/\/valtioneuvosto.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410845\/kansallinen-lapsistrategia-vahvistamaan-suomalaisen-yhteiskunnan-lapsilahtoisyytta<\/a>.<\/p>\n
\nVeera Halttunen, sosionomi (ylempi AMK)<\/p>\n