{"id":464,"date":"2018-12-07T00:00:00","date_gmt":"2018-12-06T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2018\/12\/07\/vapaaehtoistoiminnan-harjoittelussa-opitaan-tulevaisuuden-tyoelamataitoja\/"},"modified":"2024-10-01T13:54:36","modified_gmt":"2024-10-01T10:54:36","slug":"vapaaehtoistoiminnan-harjoittelussa-opitaan-tulevaisuuden-tyoelamataitoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2018\/12\/07\/vapaaehtoistoiminnan-harjoittelussa-opitaan-tulevaisuuden-tyoelamataitoja\/","title":{"rendered":"Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6n murroksesta on puhuttu jo pitk\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 millaista ty\u00f6 on vuonna 2040, on vaikea tarkasti tiet\u00e4\u00e4. Ajatuksena kuitenkin on, ett\u00e4 haluamme tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Julkisessa keskustelussa on puhuttu ty\u00f6paikkojen katoamisesta ja toisaalta taas mahdollisuuksista uudenlaisiin ty\u00f6tapoihin. N\u00e4kemys on, ett\u00e4 taidot haastavat tiedot, kun ihmisten ulottuvilla oleva tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi internetin avulla kasvaa. Samalla kuitenkin kriittisen ja analyyttisen ajattelun ja osaamisen tarve nousee suureksi. (Sitra 2017; 2018.)<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuessa tarvitsemme my\u00f6s uudenlaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n taitoja tai jo olemassa olevien vanhojen taitojen vahvistamista. Erilaisissa strategioissa, raporteissa ja hankkeissa yhdistyv\u00e4t tietyt ajatukset tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidoista. N\u00e4it\u00e4 ovat monikulttuuriset, sosiaaliset ja innovaatiotaidot (esim. Davies, Fidler & Gorbis 2011; Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2012; Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto 2011).<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 odotetaan tulevaisuudessa yhteisty\u00f6kyky\u00e4, kehitt\u00e4mishalukkuutta, kekseli\u00e4isyytt\u00e4 ja ongelmanratkaisukyky\u00e4. N\u00e4kyviss\u00e4 onkin suuntaus, jolloin pelkk\u00e4 ammattitaito ja teoriatieto eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaan tarvitaan taitoja vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimiseksi ja toisinajattelemiseksi. N\u00e4it\u00e4 taitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 jo opintojen aikana yhteis\u00f6llisen oppimisk\u00e4sityksen mukaisesti toisten kanssa vuorovaikutuksessa ja osallistumalla. (Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto 2011.)<\/p>\n

Verkkovirta-hanke opinnollistamismallin kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h3>\n

Metropolia on osallistunut Verkkovirta-hankkeeseen vuosina 2015-2017 tavoitteenaan kehitt\u00e4\u00e4 vapaaehtoistoiminnan opinnollistamismallia (Metropolia 2017). Mallia toteutetaan vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa (5 op) ja sen voivat valita osaksi opintojaan kaikki Metropolian opiskelijat.<\/p>\n

Vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli on kehitetty Service Learning -toimintamallista. Toimintamallin perusteet ovat hahmoteltu jo 1960-luvulla. Sen taustalla on John Deweyn ajatus kokemuksesta oppimisesta. Service Learning -toimintamallin hy\u00f6dynt\u00e4minen opinnoissa on vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden opintosuunnitelmissa ulkomailla, mutta Suomessa sit\u00e4 on sovellettu varsin v\u00e4h\u00e4n. (Manninen & Raatikainen 2014.)<\/p>\n

Aikuisoppimisen teorian mukaan oppiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyvin paljon laajemmin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luokkahuoneessa tapahtuvaksi oppimiseksi. Kaikki kohtaamispaikat, joissa ihmiset tapaavat toisiaan, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mahdollisuuden oppimiselle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kaikki el\u00e4m\u00e4ntilanteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mahdollisuuden luovuuden, ongelmanratkaisukyvyn, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyvyn ja asenteenmuutoksen omaksumiselle. Oppiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkuvaksi, el\u00e4m\u00e4n mittaiseksi prosessiksi. Oppimiseen tarvitaan my\u00f6s vuorovaikutusta ihmisen ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 ja tieto onkin sosiaalisen tiedon ja henkil\u00f6kohtaisen tiedon vaikutusta toisiinsa. (Kolb 1984.)<\/p>\n

Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu on osa sosionomin opintoja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Sen p\u00e4\u00e4tteeksi opiskelija arvioi oppimistaan\u00a0itsearviointilomakkeella (Metropolia 2015). Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni olen analysoinut n\u00e4it\u00e4 opiskelijoiden kokemuksia vapaaehtoistoiminnassa oppimisesta: millaisia taitoja vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa on opittu.<\/p>\n

Vapaaehtoistoiminnassa opitaan monikulttuurisia, sosiaalisia ja innovaatiotaitoja<\/h3>\n

Opiskelijat toimivat harjoittelun aikana hyvin erilaisissa vapaaehtoistoiminnan paikoissa, joten heid\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4kin vaihtelivat suuresti. Suunnittelu- ja organisointitaitoja opittiin kuitenkin toimintaa ja sen toteutusta suunniteltaessa. Vapaaehtoistoiminnan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t koettiin ajoittain haastaviksi niiss\u00e4 nopeastikin tapahtuvien muutosten vuoksi. T\u00e4ll\u00f6in toimintaan kaivattiin suunnitelmallisuutta ja toisaalta taas omaa ammatillista osaamista ep\u00e4varmuuden siet\u00e4miseen.<\/p>\n

Muutosten n\u00e4htiin kehitt\u00e4v\u00e4n opiskelijan sopeutumistaitoja erilaisiin tilanteisiin, jolloin luovien menetelmien k\u00e4ytt\u00e4minen ja spontaanin toteuttamisen osaaminen vahvistuivat. Toisaalta taas spontaanin toiminnan toteuttamiseen kaivattiin my\u00f6s enemm\u00e4n konkreettisia v\u00e4lineit\u00e4 ja menetelmi\u00e4. Suunnitelmien muuttuessa joustavuus n\u00e4htiin vahvuudeksi.<\/p>\n

Vapaaehtoistoiminnan harjoittelun my\u00f6t\u00e4 tutustuttiin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan ja vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n. Harjoittelun kautta saatiin yleiskuva vapaaehtoistoiminnasta, sen erityispiirteist\u00e4 ja merkityksest\u00e4 sosiaalialalla. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden verkostoitumiseen ja sen my\u00f6t\u00e4 luotiin uusia kontakteja.<\/p>\n

Opiskelijan vuorovaikutustaidot kehittyiv\u00e4t sek\u00e4 vapaaehtoistoiminnan organisaation ty\u00f6ntekij\u00f6iden, toisten vapaaehtoisten ett\u00e4 asiakkaiden kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 toimiessa. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa kohdattiin erilaisia asiakasryhmi\u00e4 ja onnistuttiin luottamuksellisten asiakassuhteiden luomisessa. Asiakkaita kuuntelemalla ja heid\u00e4n kanssa keskustelemalla opittiin paljon, vaikka asiakkaan kohtaaminen vaatii joidenkin opiskelijoiden itsearviointien mukaan viel\u00e4 my\u00f6s kehittymist\u00e4. Asiakkaan kohtaamisessa t\u00e4rkeiksi asioiksi n\u00e4htiin pys\u00e4htyminen, paikalla ja hetkess\u00e4 oleminen.<\/p>\n

Opiskelijoiden vastauksissa n\u00e4kyi tietynlainen kriittisyys itse\u00e4 ja omaa toimintaa kohtaan. Tunnollisuus asiakkaita ja vapaaehtoistoiminnan organisaatiota kohtaan heijastui muun muassa oman jaksamisen pohtimisena. Rajan vet\u00e4mist\u00e4 oman yksityisyyden ja ty\u00f6n v\u00e4lille harjoiteltiin viel\u00e4. Opiskelijat totesivat reflektoinnin ja toisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa keskustelemisen auttaneen vaikeiden tilanteiden k\u00e4sittelyss\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisessa.<\/p>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 opiskelijat oppivat vapaaehtoistoiminnan harjoittelun aikana sellaisia taitoja, joiden voidaan ajatella olevan t\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaikkakin opiskelijat olivat oppimisessaan viel\u00e4 hyvin erilaisissa vaiheissa. Monikulttuurisia, sosiaalisia ja innovaatiotaitoja opittiin ihmisten kanssa muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimiessa.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n