”M\u00e4 en viel\u00e4k\u00e4\u00e4n 24-vuotiaana tied\u00e4, mit\u00e4 haluaisin tehd\u00e4, niin miten m\u00e4 olisin silloin muka tiennyt.<\/i>”<\/p>\n
Vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu painottaa toisen asteen koulutuksen t\u00e4rkeytt\u00e4. Nuorisotakuuseensis\u00e4\u00e4nkirjoitettu koulutustakuu pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n lupauksen siit\u00e4, ett\u00e4 ”jokaiselle peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, ty\u00f6pajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu toteutetaan luomalla jokaiselle peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle tosiasialliset mahdollisuudet siirty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jatkokoulutukseen<\/i>.” Nuorisotakuussakorostetaan sit\u00e4, kuinka ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on siirty\u00e4 mahdollisimman nopeasti perusasteen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 jatkokoulutukseen.<\/p>\n
Kavereiden imussa \u2026<\/b><\/p>\n
Tavoite on kaunis (joskin koulutuspaikka <\/i>kuntoutuksessa tai ty\u00f6pajalla kuulostaa jokseenkin oudolta), mutta logiikka taustalla ontuu. Nelj\u00e4sosa toisen asteen koulutuksessa keskeytt\u00e4\u00e4 aloittamansa opinnot joko kokonaan tai alaa vaihtaakseen. Keskeytt\u00e4misen syit\u00e4 vertailtaessa painottuu nuoremmalla ik\u00e4ryhm\u00e4ll\u00e4 (15-18-vuotiaat) selv\u00e4sti enemm\u00e4n koulutusvalinnan ep\u00e4onnistuminen.<\/p>\n
Keskeytt\u00e4miseen vaikuttavat my\u00f6s nuorten omat kokemukset pakkoyhteishausta ja sen seurauksena tehdyt v\u00e4\u00e4r\u00e4t valinnat, opiskeluun liittyv\u00e4t ep\u00e4realistiset odotukset ja n\u00e4ist\u00e4 seuraavat motivaatio-ongelmat. Ihatsun ja Koskelan (2001) tutkimuksen mukaan pakkovalintojen seurauksena sitoutuminen opintoihin on heikkoa ja keskeytt\u00e4miset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6vaiheessa valintoja tekev\u00e4 nuori suuntaa helposti kavereiden imussa alalle, jonne muutkin hakeutuvat, vaikkei ala olisi ehk\u00e4 itselle kaikkein sopivin. Nuorella ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole muodostunut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 omista kyvyist\u00e4\u00e4n, taidoistaan ja ammattisuuntautumisestaan, tutkimuksessa todetaan.<\/p>\n
Ohjausta valintoihin<\/b><\/p>\n
Toisen asteen koulutuksen aloittavista l\u00e4hes kolmanneksella on takanaan ainakin yksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toisen asteen tutkinto. Viel\u00e4 useammalla on takanaan ainakin yksi keskeytynyt toisen asteen koulutus. Nuoren kannalta alan vaihtamisen jouheva mahdollisuus on mainio, mutta yhteiskunnan rahoissa tuplakouluttautuminen ja kesken j\u00e4\u00e4neet opinnot kyll\u00e4 tuntuvat.<\/p>\n
Nyt koulutustakuun my\u00f6t\u00e4 oppilaaksi ottamisen kriteereit\u00e4 muutetaan siten, ett\u00e4 juuri peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neill\u00e4 on etuajo-oikeus opintopaikkoihin. T\u00e4m\u00e4 tekee alanvaihdon aiempaa vaikeammaksi. Nuoren olisi siis syyt\u00e4 osua koulutusvalinnassaan ensiyritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 napakymppiin! Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ohjausta t\u00e4m\u00e4 tuskin on mahdollista.<\/p>\n
Lehtori Marko Varjos kirjoitti Helsingin Sanomien yleis\u00f6nosastossa napakasti siit\u00e4, kuinka ammatillisesta peruskoulutuksesta ollaan nyt tekem\u00e4ss\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vain ensimm\u00e4inen opiskelupaikka, nuorten p\u00e4iv\u00e4hoitopaikka vailla ammatillisia tavoitteita. Varjos jatkaa, ettei tulevaisuuden miettiminen vasta ammattiopinnoissa ole tavoiteltava tila. N\u00e4in on kuitenkin k\u00e4ynyt, eik\u00e4 suunta ole oikea.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia ammatilliseen koulutukseen hakeutuneista uskoo opiskelevansa oikealla alalla. Suurimpana syyn\u00e4 nuorten kokemaan uravalinnan ep\u00e4varmuuteen Salmela-Aro pit\u00e4\u00e4 peruskoulun riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 oppilaanohjausta. Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ohjauksen seurauksena nuori ei saa kriittisess\u00e4 vaiheessa tarpeeksi tietoa eri aloista eik\u00e4 tukea koulutusalan valintaan.<\/p>\n
Kaksi vuosiviikkotuntia ohjausaikaa<\/b><\/p>\n
Nuorten yhteiskuntatakuussamainitaan peruskoulun ohjauksen riitt\u00e4vyyden olleen mennein\u00e4 vuosina esill\u00e4 useissa valtakunnallisissa ty\u00f6ryhmiss\u00e4. Merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia ei kuitenkaan olla saatu aikaan pohdinnoista huolimatta. Uudessa, 2016 voimaan tulevassa perusopetuksen tuntijaossa oppilaanohjauksen vuosiviikkotuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yh\u00e4 se samat kaksi, kuten aiemminkin. Oppilaanohjauksen tavoitteissa mainitaan seuraavaa:<\/p>\n
”Oppilaalle tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Oppilaalle tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 pienryhm\u00e4ohjausta, jonka aikana h\u00e4n oppii ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikille yhteisi\u00e4 tai kunkin ryhm\u00e4\u00e4n osallistuvan opiskelijan henkil\u00f6kohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksi\u00e4. Perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6vaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sek\u00e4 ohjata k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n opetus- ja ty\u00f6hallinnon sek\u00e4 muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.<\/i>”<\/p>\n
Kuinkahan mahtavat tavoitteet toteutua kahden vuosiviikkotunnin puitteissa.<\/p>\n
Aihetta kommentoineet Vamos Starttity\u00f6pajan nuoret kokevat, etteiv\u00e4t he ole peruskoulun j\u00e4lkeen viel\u00e4 valmiita p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omista koulutusvalinnoistaan eiv\u00e4tk\u00e4 ammattihaaveet ole viel\u00e4 muotoutuneet kovinkaan selkeiksi. He kokevat, ett\u00e4 yhteiskunta odottaa heilt\u00e4 tuottavuutta, ja mielell\u00e4\u00e4n mahdollisimman pian heti peruskoulun j\u00e4lkeen. Nuoret ahdistuvat erilaisten mahdollisuuksien valinnanpaljouden edess\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 koe olleensa niin nuorina valmiita tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 haluavat tulevaisuudelta. Suuri osa ei tied\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaikka peruskoulusta on jo useampi vuosi.<\/p>\n
Miten tehd\u00e4 valintoja?<\/b><\/p>\n
Yksi nuorista kiteytti niin hyvin valinnanvaikeuksien ytimen, ett\u00e4 haluan siteerata h\u00e4nen kommenttiaan kokonaisuudessaan:<\/p>\n
”Kun ihmiset kasvavat teineist\u00e4 nuoriksi aikuisiksi he eiv\u00e4t oikein tied\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi tai mit\u00e4 he haluaisivat tehd\u00e4. Jos vaihtoehtoja on v\u00e4hemm\u00e4n on valintoja helppo tehd\u00e4, mutta jos valinnanvaraa on liikaa, eiv\u00e4t ihmiset valitse mit\u00e4\u00e4n. Jos ajattelen vaikka omia mahdollisuuksia, voisin menn\u00e4 lukioon, ammattikouluun, yliopistoon, ammattikorkeakouluun, oppisopimuskoulutukseen, perustaa oman yrityksen, menn\u00e4 t\u00f6ihin, voisin j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin makaamaan sosiaalituelle, voisin tehd\u00e4 mit\u00e4 vain, mutta ei ole mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 <\/i>pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Jos olisin syntynyt 100 vuotta sitten ei tarvitsisi tehd\u00e4 valintoja. Vaikka valinnanvapaus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, tuki ei ole lis\u00e4\u00e4ntynyt samassa suhteessa. Kun peruskoulu, amis tai lukio loppuu, monella on vaikeuksia tiet\u00e4\u00e4 mihin siit\u00e4 l\u00e4htisi, on tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja se on asia, johon ei paljon koulussa valmisteta. Opo neuvoo kyll\u00e4, jos tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 haluaa, mutta sit\u00e4 ei opeteta, ett\u00e4 mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 haluaa, miten tehd\u00e4 valintoja.<\/i>”<\/p>\n
Pohditaan nuorten kanssa ryhmiss\u00e4!<\/b><\/p>\n
Varjos per\u00e4\u00e4nkuuluttaa kymppiluokkia ja ammattistartteja, joissa tulevaisuuttaan voi mietti\u00e4 rauhassa. Samaa mielt\u00e4 ovat my\u00f6s Starttity\u00f6pajan nuoret. He kokevat pakkoyhteishaun turhana pakkona, jos ei viel\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 haluaa. Usealla on j\u00e4\u00e4nyt toisen asteen koulutus kesken siksi, ettei p\u00e4\u00e4ssyt sinne minne halusi. Vaihtoehdot olivat usein ei mit\u00e4\u00e4n tai pakko menn\u00e4. Ep\u00e4kiinnostavakin koulutus aloitettiin, sill\u00e4 se tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin ei mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nuoret kokevat, ettei yhteiskunnan pit\u00e4isi painostaa ihmisi\u00e4 hakemaan johonkin vain siksi, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakea. He toivovat enemm\u00e4n sellaisia vaihtoehtoja, joissa voisi mietti\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tulevaisuuttaan, enemm\u00e4n kymppiluokkia, ammattistartteja, valmentavaa koulutusta ja ihan uusiakin toimintamuotoja. He haluavat pohtia tulevaisuuttaan ryhm\u00e4ss\u00e4 yhdess\u00e4 muiden kanssa. Ihminen pystyy yhdess\u00e4 muiden kanssa ja muiden kautta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ja vastaukset ongelmiinsa.<\/p>\n
Kuten yksi nuori totesi, t\u00e4llaisia asioita ei voi parhaiten ratkaista antamalla ihmiselle pieni lehtinen, jossa lukee, miten ongelmat ratkaistaan. Nuoret ideoivat ryhm\u00e4muotoista kolmas sektori meets koulu -tyyppist\u00e4 toimintaa, jossa voisi tulevaisuuden miettimisen ohella my\u00f6s opiskella. My\u00f6s yl\u00e4asteelle ideoitiin opotuntien pohjalta kursseja, joissa pienryhmiss\u00e4 voisi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 pitkin yl\u00e4astetta mietti\u00e4 tulevaisuutta yhdess\u00e4 samojen ihmisten kanssa. Ideat siit\u00e4, mit\u00e4 haluaa tehd\u00e4 olisivat hautumassa pidemm\u00e4n aikaa, eik\u00e4 tulevaisuuttaan alkaisi mietti\u00e4 vasta ysiluokalla. Silloin on jo kiire.<\/p>\n
Mielek\u00e4st\u00e4 toimintaa<\/b><\/p>\n
Toisen asteen koulutuksen pakkoyhteishaun sijaan yhteiskunnan tulisi kannustaa nuoria hakeutumaan valmentaviin ja ohjaaviin koulutuksiin, ty\u00f6pajoihin tai muuhun toimintaan, jossa tulevaisuuttaan voi rakentaa kaikessa rauhassa. Starttity\u00f6pajan nuorten mielest\u00e4 pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n kannustusta pit\u00e4\u00e4 v\u00e4livuosi. He kokevat, ett\u00e4 v\u00e4livuosi ja muut vaihtoehdot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n liian usein ep\u00e4onnistumisena, vaikka olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko vuoden siihen, ett\u00e4 tutustuisi eri oppilaitoksiin ja ty\u00f6paikkoihin. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 suurin osa nuorista ei ole kypsi\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 he haluavat tehd\u00e4 kymmenen vuoden kuluttua, osa heist\u00e4 kaipaa tukea ammatinvalinnan lis\u00e4ksi my\u00f6s muuhun arjen ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan sek\u00e4 min\u00e4kuvan ja identiteetin selkiytt\u00e4miseen.<\/p>\n
Paitsi ohjausta ja neuvontaa tulisi lis\u00e4t\u00e4 nuorten mahdollisuuksia mielekk\u00e4\u00e4seen toimintaan, jossa omaa minuuttaan ja tulevaisuuttaan saa viel\u00e4 rakentaa kaikessa rauhassa ilman paineita siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n suuria p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 t\u00e4ytyisi tehd\u00e4 itse viel\u00e4 keskener\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n
”On vaikea l\u00e4hte\u00e4 juoksemaan, jos ei tied\u00e4, mihin suuntaan pit\u00e4isi juosta. Sanotaan vaan ett\u00e4 tee, muttei anneta mit\u00e4\u00e4n ohjeita.<\/i>”<\/p>\n
Eeva Piha,<\/b> sosionomi ylempi amk-opiskelija<\/p>\n
Lis\u00e4tietoa alla olevista linkeist\u00e4<\/p>\n
Nuorten yhteiskuntatakuu<\/a><\/p>\n Vamos Starttity\u00f6paja Ihatsu-Koskela:<\/a><\/p>\n
\n<\/a><\/p>\n