Helsingiss\u00e4 ja Vantaalla on pilotoitu henkil\u00f6kohtaista budjetointia kehitysvammaisten henkil\u00f6iden ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toiminnoissa. Kokeiluun osallistujat \u2013 p\u00e4\u00e4miehet \u2013 vaihtoivat yhden toimintap\u00e4iv\u00e4n haluamaansa muuhun toimintaan. Perinteisen toiminnan tilalle he valitsivat tavallisella ty\u00f6paikalla ty\u00f6skentely\u00e4, maatilan t\u00f6it\u00e4 ja vapaa-ajan toimintoja.<\/i><\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 palveluja tarvitseva henkil\u00f6 saa itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 palvelujaan ja hallinnoida niihin k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 rahoja (1). Vantaalla henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin kokeilu k\u00e4ynnistyi syksyll\u00e4 2011. Kokeilu oli osa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten palvelus\u00e4\u00e4ti\u00f6n koordinoimaa \u2019Tied\u00e4n mit\u00e4 tahdon!\u2019 \u2013hanketta. Helsingiss\u00e4 kokeilu k\u00e4ynnistettiin ilman taustatoimijoiden apua syksyll\u00e4 2012. Prosessien my\u00f6t\u00e4 Vantaalla on my\u00f6nnetty henkil\u00f6kohtainen budjetti kahdelle ja Helsingiss\u00e4 nelj\u00e4lle henkil\u00f6lle. Prosessit k\u00e4ynnistyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4miesten toiveiden ja tarpeiden kartoituksella yksil\u00f6keskeist\u00e4 ty\u00f6otetta k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n
Kukaan p\u00e4\u00e4miehist\u00e4 ei halunnut kokonaan luopua toimintakeskustoiminnasta, vaan he vaihtoivat yhden toimintap\u00e4iv\u00e4n haluamaansa muuhun toimintaan. Kukin p\u00e4\u00e4mies k\u00e4ytti oman budjettinsa henkil\u00f6kohtaisen avustajan palkkaamiseen, jotta saisi tarvittavan tuen haluamansa toiminnan toteuttamiseen. Sek\u00e4 p\u00e4\u00e4miehet, heid\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin kokeiluihin. Erityisesti p\u00e4\u00e4miesten vaikuttamismahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4ntyminen sai kiitosta. Ilman henkil\u00f6kohtaista budjettia he eiv\u00e4t olisi saaneet mahdollisuutta toteuttaa haaveitaan p\u00e4iv\u00e4aikaisen toiminnan suhteen.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toiminta \u2013 perinteit\u00e4 ja uusia tuulia<\/b><\/p>\n
Ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toiminnassa on perinteisesti tehty paljon alihankinta- ja k\u00e4dentaidon t\u00f6it\u00e4, ja n\u00e4in edelleen on (vrt. 2). Toiminnan sis\u00e4lt\u00f6jen monipuolistamista pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja erityisesti halutaan lis\u00e4t\u00e4 asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Yksil\u00f6keskeisyys ja valinnanvapauden lis\u00e4\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4 tavoitteita Helsingiss\u00e4 ja Vantaalla, ja henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin k\u00e4ynnist\u00e4minen liittyi juuri n\u00e4iden tavoitteiden saavuttamispyrkimyksiin. Palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen on kuitenkin toiminnassa viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ja sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6keskeisell\u00e4 ty\u00f6otteella ja henkil\u00f6kohtaisella budjetoinnilla.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toiminnan palveluvalikoima toiminnan sis\u00e4lt\u00f6jen suhteen on jo jossain m\u00e4\u00e4rin monipuolistunut ja toimintojen uudistamisen tarve tiedostetaan kent\u00e4ll\u00e4. Keskeisin muutos tapahtuu kuitenkin ty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelussa. Henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on halukkuutta toiminnan kehitt\u00e4miseen ja yksil\u00f6keskeisen ty\u00f6otteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta muutosvastarintaakin on ilmennyt. Perinteisen ty\u00f6tavan poisoppiminen ja uuden opettelu ei ole helppoa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 suuntaus on palvelujen yksil\u00f6llisyyteen ja j\u00e4rjestelm\u00e4n uudenlaiseen joustavuuteen.<\/p>\n
Keskeisimm\u00e4t tekij\u00e4t vammauttavien ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen toteutumisen esteiden poistamisessa ovat riitt\u00e4v\u00e4 tuki ja yksil\u00f6keskeinen ty\u00f6ote. N\u00e4iden avulla valtaa siirtyy henkil\u00f6lle itselleen, poisp\u00e4in j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. Aktiiviseen tukeen liittyy aito kuuleminen ja ihmissuhteiden, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen (3). Jos henkil\u00f6 ei itse tee aloitteita, tulee h\u00e4nelle antaa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita. Henkil\u00f6lle tulee antaa tietoa eri vaihtoehdoista ja tarjota kokemuksia erilaisista asioista. Kaiken perustana on tuetun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon idea: kun henkil\u00f6ll\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa asian taustoista, mahdollisista ratkaisuista ja niiden seurauksista, h\u00e4n voi tehd\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 \u2013 tarvittavaa tukea unohtamatta. Ty\u00f6ntekij\u00e4n rooli muuttuukin yksil\u00f6keskeisen ty\u00f6otteen avulla hoitajasta tai ohjaajasta mahdollistajaksi (vrt. 4).<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin haasteita ja mahdollisuuksia<\/b><\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin haasteina esille nousi toiminnan koordinointi, budjettien kohdentaminen sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen tuen j\u00e4rjest\u00e4minen. Palveluohjauksen ja sosiaality\u00f6n merkitys n\u00e4ytt\u00e4ytyi toiminnan koordinoinnissa suurena, ja niihin resurssointia pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin mahdollisuudet n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t asiakkaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen paranemisessa. Vaikka henkil\u00f6n toiveet ja tarpeet saataisiinkin esille yksil\u00f6keskeisen suunnittelun keinoin, eiv\u00e4t henkil\u00f6n vaikuttamismahdollisuudet lis\u00e4\u00e4nny, mik\u00e4li toiveita ja tarpeita ei pystyt\u00e4 toiminnassa huomioimaan eik\u00e4 tavoitteita toteuttamaan. Henkil\u00f6kohtainen budjetointi toimii yhten\u00e4 keinona toiveiden toteuttamisessa, yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4aikaisen toiminnan j\u00e4rjest\u00e4mistapana. Tuolloin henkil\u00f6 saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4ivisin tekee saaden toimintaan osallistumiseensa tarvittavan tuen.<\/p>\n
Helsingin ja Vantaan kokeilujen perusteella henkil\u00f6kohtainen budjetointi on toimiva vaihtoehto perinteisille ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toiminnoille. Etenkin kehitysvammaisten henkil\u00f6iden kohdalla tarvitaan kuitenkin yksil\u00f6keskeist\u00e4 suunnittelua budjetoinnin perustana. Ilman yksil\u00f6keskeist\u00e4 suunnittelua voi tukea tarvitsevan henkil\u00f6n olla hyvinkin vaikeaa ilmaista toiveitaan ja tarpeitaan. Riitt\u00e4v\u00e4n tiedon saanti ja monipuoliset kokemukset erilaisista asioista helpottavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n
Minna Eronen<\/b>, Sosionomi (Ylempi amk). Kirjoittaja on laatinut aiheesta opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/p>\n