Vai mist\u00e4 on kyse? Ty\u00f6ss\u00e4ni oppilashuollon parissa olen paljon pohtinut t\u00e4t\u00e4 syrj\u00e4ytymisen dilemmaa. Olen yritt\u00e4nyt omasta perspektiivist\u00e4ni k\u00e4\u00e4nnell\u00e4 ja v\u00e4\u00e4nnell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen ytimeen. Ty\u00f6ss\u00e4ni lasten ja nuorten parissa havaitsen jatkuvasti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset ja nuoret todella kaipaavat ihmist\u00e4, joka kuuntelee, joka hyv\u00e4ksyy, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ja luo turvan asettamalla rajat.<\/p>\n
Helsingin Sanomat kirjoitti 12.3.2013 olevan tavallista, ett\u00e4 syrj\u00e4ytynyt nuori on kertonut tarinansa 150-200 ammattiauttajalle. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 ja ty\u00f6skentelyotteissa jotain pahasti pieless\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4? Kierre auttajalta toiselle kulkemisessa on l\u00e4htenyt todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4yntiin jo p\u00e4iv\u00e4hoitoik\u00e4isen\u00e4 ja jatkunut edelleen koko peruskoulun ajan, kunnes painiskellaan ehk\u00e4 jo isompien ja vaikeampien haasteiden kanssa – mukana kun ovat usein jo p\u00e4ihteet ja mielenterveyden ongelmat.<\/p>\n
Samassa lehtiartikkelissa (HS 12.03.13) Helsingin Diakonissalaitoksen tutkija Olli Alanen kertoo haastatelleensa 30: a nuorta syrj\u00e4ytymiseen johtavista poluista. N\u00e4it\u00e4 nuoria syrj\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 h\u00e4n toteaa olevan muun muassa: pallottelu palvelusta toiseen, \u201dei toivotun asiakkaan\u201d leima, yksin\u00e4isyys, kiusaaminen, masentuminen, peruskoulun kesken j\u00e4\u00e4minen, alhainen itsetunto ja v\u00e4h\u00e4inen itsekunnioitus, luottamuksen puute muihin ihmisiin, luottotietojen menetys, asunnottomuus. Alasen tutkimuksessa yhteisi\u00e4 olivat kokemukset yksin\u00e4isyydest\u00e4, masennuksesta, kouluvaikeuksista ja kiusaamisista. Puolet tutkimusjoukosta koki itsens\u00e4 ep\u00e4onnistuneeksi. N\u00e4m\u00e4h\u00e4n ovat asioita, joiden t\u00e4ytyisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 jokainen lasten ja nuorten parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 ammattilainen. Mit\u00e4 voimme tehd\u00e4 toisin, jotta edell\u00e4 mainituilta kokemuksilta v\u00e4ltytt\u00e4isiin tai niiden yli selvitt\u00e4isiin?<\/p>\n
Her\u00e4tk\u00e4\u00e4!<\/b><\/p>\n
T\u00e4ytyisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ammattilaiset, viranomaiset, palveluidentuottajat \u2026mutta miksi vain meid\u00e4t? Artikkelissa ei mainita sanallakaan n\u00e4iden lasten ja nuorten vanhempia. Yleisemminkin olen havainnut olevan niin, ett\u00e4 vanhemmuuteen kuuluvasta vastuusta ja teht\u00e4vist\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n puhumasta, ettei vain kukaan syyllistyisi. Onko niin, ett\u00e4 yksin viranomaistaho ja erilaiset palvelut voivat pelastaa nuoren syrj\u00e4ytymiskierteelt\u00e4? Jos nuori ei arvosta itse\u00e4\u00e4n ja luota kanssaihmisiin, miss\u00e4 ovat juuret sille? Eik\u00f6 kyse ole viime k\u00e4dess\u00e4 v\u00e4litt\u00e4misen ja rakkauden puutteesta? Voimmeko me ammattilaiset ty\u00f6skentelyll\u00e4mme korvata rakkauden ja v\u00e4litt\u00e4misen puutteen? Edell\u00e4 kuvattujen taustatietojen valossa emme ainakaan ole kovin onnistuneet n\u00e4in\u00e4 \u201drakkauden ammattilaisina\u201d. Mill\u00e4 tavoin voimme ammattilaisina est\u00e4\u00e4 saman rakkauden ja v\u00e4litt\u00e4misen puutteen jatkumon seuraavien sukupolvien ollessa kyseess\u00e4?<\/p>\n
Oppilashuollossa ty\u00f6skentelev\u00e4n\u00e4 en voi olla kommentoimatta edell\u00e4 mainittuun kiusaamisen kokemukseen. Miten voi olla mahdollista, ett\u00e4 koulukiusaamisesta on tullut niin suuri halvaannuttava tekij\u00e4 yhteiskunnassamme? Ketk\u00e4 kiusaavat? Eiv\u00e4tk\u00f6 ne ole heit\u00e4, joita itse\u00e4 kiusataan esimerkiksi kodin piiriss\u00e4 jollakin tavalla, heit\u00e4 joille ei ole tarpeeksi kerrottu, ett\u00e4 toisia ei saa loukata ja kaltoin kohdella tai heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t edes tied\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 voi ilmaista ihan yht\u00e4lailla kuin pahaa oloa?<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4hoidolla ja kouluilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 opettaa sosiaalisia taitoja ja toisten huomioonottamista, mutta aitoja rakkauden ja v\u00e4litt\u00e4misen kokemuksia sek\u00e4 arvostusta lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada vain l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 ei voi ulkoistaa perheilt\u00e4 pois, vaan ennemminkin tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kannustaa sek\u00e4 tukea perheit\u00e4 rakkauden ja v\u00e4litt\u00e4misen osoittamiseen. T\u00e4m\u00e4n uskon olevan meid\u00e4n ammattilaisten teht\u00e4v\u00e4n. On yritett\u00e4v\u00e4 tuoda esiin lapsista ja nuorista kaikki se hyv\u00e4, mik\u00e4 heiss\u00e4 on, ja kannustaa perheenj\u00e4seni\u00e4 ja muita l\u00e4heisi\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisistaan sanoin, puhein ja teoin, keinoja kaihtamatta.<\/p>\n
Katariina M\u00e4ki-Kokkila<\/b>, sosionomi YAMK-opiskelija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vai mist\u00e4 on kyse? Ty\u00f6ss\u00e4ni oppilashuollon parissa olen paljon pohtinut t\u00e4t\u00e4 syrj\u00e4ytymisen dilemmaa. Olen yritt\u00e4nyt omasta perspektiivist\u00e4ni k\u00e4\u00e4nnell\u00e4 ja v\u00e4\u00e4nnell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen ytimeen. Ty\u00f6ss\u00e4ni lasten ja nuorten parissa havaitsen jatkuvasti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset ja nuoret todella kaipaavat ihmist\u00e4, joka kuuntelee, joka hyv\u00e4ksyy, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ja luo turvan asettamalla rajat. Helsingin Sanomat […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[91,41,43],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijat","tag-kiusaaminen","tag-nuorten-hyvinvointi","tag-syrjaytyminen"],"acf":[],"yoast_head":"\n