Laki lasten p\u00e4iv\u00e4hoidosta laadittiin vuonna 1973 ja se alkoi viimeist\u00e4\u00e4n 2000 \u2013luvulla olla aikansa el\u00e4nyt. P\u00e4iv\u00e4hoidon hallinto siirtyi sosiaali- ja terveysministeri\u00f6st\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hallinnonalalle vuonna 2013, mik\u00e4 antoi viimeist\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 odottaa lain p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Uusi laki, nimelt\u00e4\u00e4n Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Laissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dvarhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka\u201d<\/em> (Varhaiskasvatuslaki 36\/1973, 1\u00a7).<\/p>\n Lain mukaan jokaiselle lapselle tulee laatia varhaiskasvatussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa. My\u00f6s enimm\u00e4isryhm\u00e4koko on m\u00e4\u00e4ritelty; p\u00e4iv\u00e4kodin yhdess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 saa olla yht\u00e4 aikaa l\u00e4sn\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kolmea hoito- ja kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevaa henkil\u00f6\u00e4 vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 lapsia. (Varhaiskasvatuslaki 36\/1973, 5a\u00a7; 7a\u00a7.)<\/p>\n Ep\u00e4onnisesti uuden lain s\u00e4\u00e4t\u00e4minen osui taloudellisesti huonoon ajankohtaan, joten p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituksen leikkaustoimenpiteet kohdistuivat my\u00f6s varhaiskasvatukseen rankalla k\u00e4dell\u00e4. Hallitus muutti Asetusta lasten p\u00e4iv\u00e4hoidosta (239\/1973, 6\u00a7) siten, ett\u00e4 1.8.2016 alkaen ryhm\u00e4ss\u00e4 saa olla kahdeksan kolme vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 lasta seitsem\u00e4n sijaan yht\u00e4 kasvattajaa kohden. Eduskunta p\u00e4\u00e4tti lis\u00e4ksi rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa. Oikeus t\u00e4t\u00e4 laajempaan varhaiskasvatukseen lapsella on vain, jos siihen on perusteet vanhempien ty\u00f6- tai opiskelutilanteen vuoksi, tai jos se on perusteltavissa lapsen tai huoltajien erityistarpeiden kautta. (Varhaiskasvatuslaki 36\/1973, 11a\u00a7.)<\/p>\n Varhaiskasvatuslaki painottaa vahvasti tasa-arvoa ja kaikkien lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset p\u00e4iv\u00e4kotien ryhm\u00e4kokojen kasvattamisesta ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta j\u00e4iv\u00e4t kuntien vastuulle, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 useat kunnat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t olla ottamatta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n n\u00e4it\u00e4 varhaiskasvatuksen laatua heikent\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen heikennykset uhkaavat lasten yhdenvertaista oikeutta varhaiskasvatukseen ja eriarvoistavat lapsia asuinpaikan ja vanhempien ty\u00f6llisyystilanteen mukaan. (Tuukkanen & Helander 2016.)<\/p>\n Varhaiskasvatuksen hyv\u00e4t vaikutukset on todistettu useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi brittil\u00e4isen Eppe \u2013tutkimuksen mukaan eniten korkealaatuisesta varhaiskasvatuksesta hy\u00f6tyiv\u00e4t ne lapset, joilla oli muita huonommat elinolot tai paljon tuen tarpeita. Erityisen paljon varhaiskasvatuksesta hy\u00f6tyv\u00e4t maahanmuuttajataustaiset lapset. (Tikkanen 2016.) N\u00e4iden tietojen valossa heikennykset kohdistuvat juuri niihin lapsiin, jotka varhaiskasvatusta tarvitsisivat eniten, siis jos sattuvat asumaan heikennyksi\u00e4 tehneess\u00e4 kunnassa. Her\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kysymys, t\u00e4m\u00e4k\u00f6 on yhdenmukaisuutta ja tasa-arvoa?<\/p>\n Varhaiskasvatuslain pohjalta Opetushallituksessa laaditaan my\u00f6s uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, jonka luonnos julkaistiin 15.8.2016. Sen mukaan \u201d<\/em>varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehta\u0308va\u0308na\u0308 on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen ja\u0308rjesta\u0308mista\u0308, toteuttamista ja kehitta\u0308mista\u0308 seka\u0308 edista\u0308a\u0308 laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa\u201d <\/em>(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 \u2013luonnos 2016, 3). Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta puhutaan suunnitelmassa monessa eri yhteydess\u00e4. Erityisesti painotettaessa pedagogiikkaa laatu liittyy l\u00e4heisesti varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6n koulutustasoon.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa on havaittu varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6n koulutustason yhteys lasten hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun. Korkeamman koulutuksen omaavat ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat sensitiivisempi\u00e4 ja sitoutuneempia my\u00f6nteiseen vuorovaikutukseen, kuten kehumiseen, kuulemiseen ja tukemiseen lasten kanssa. He my\u00f6s osaavat kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa lasten kannalta parhaaseen suuntaan, integroida erilaisia oppisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 leikkiin sek\u00e4 tukea lasten oppimista ja kielen kehittymist\u00e4. (Hermanfors & Eskelinen, 2016.) My\u00f6s varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkityst\u00e4 ja lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettaja, ja my\u00f6s perhep\u00e4iv\u00e4hoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa teht\u00e4ess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n lastentarhanopettajan ammattitaitoa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 \u2013luonnos 2016, 5; 11.)<\/p>\n Etenkin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla vallitseva pula p\u00e4tevist\u00e4 lastentarhanopettajista heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varhaiskasvatuksen laatua. Olen viime viikkojen aikana kiert\u00e4nyt tekem\u00e4ss\u00e4 lyhyit\u00e4 sijaisuuksia viidess\u00e4 eri p\u00e4iv\u00e4kodissa Helsingiss\u00e4 ja olen saanut ty\u00f6tarjouksen jokaisesta p\u00e4iv\u00e4kodista. Joissakin yksik\u00f6iss\u00e4 on puuttunut lastentarhanopettaja useammasta ryhm\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ik\u00e4v\u00e4kseni n\u00e4kynyt my\u00f6s ryhmien toiminnassa, tai oikeastaan toiminnan puutteessa, mik\u00e4 my\u00f6s osaltaan sotii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastaan. Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo, ett\u00e4 syyn\u00e4 ty\u00f6voimapulaan on yliopiston aloituspaikkojen v\u00e4h\u00e4isyys. Lastentarhanopettajia koulutetaan my\u00f6s ammattikorkeakoulujen sosionomi-tutkinnossa. Heikko palkkaus my\u00f6s vaikuttaa: palkka ei ole riitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun elinkustannuksiin. (Turtola 2016.) P\u00e4iv\u00e4kotiryhmien kasvattaminen ei ainakaan lis\u00e4\u00e4 alan vetovoimaisuutta, eik\u00e4 palkkaukseenkaan ole n\u00e4kyviss\u00e4 parannusta. Tilanne on mielest\u00e4ni hyvin huolestuttava.<\/p>\n Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta, joiden tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat ajattelu ja oppiminen; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; itsest\u00e4 huolehtiminen ja arjen taito; monilukutaito ja osallistuminen ja vaikuttaminen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 15.)<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 erityisesti monilukutaito vastaa erinomaisesti t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n globalisoituvan maailman haasteisiin. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja ja se tukee vuorovaikutusta moninaisissa kulttuurisissa ja kielellisissa\u0308 ympa\u0308risto\u0308issa\u0308. Tieto- ja viestint\u00e4teknologiaosaaminen on osa monilukutaitoa. My\u00f6s oppimisen alueissa teknologiakasvatus on huomioitu. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 17; 34.) T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lasten arkeen kuuluvat tablettitietokoneet ja \u00e4lypuhelimet. Jo taaperoik\u00e4iset osaavat operoida pyyhk\u00e4isyn\u00e4yt\u00f6n kanssa ja v\u00e4h\u00e4n isommat tiet\u00e4v\u00e4t varsin hyvin, ett\u00e4 puhelimesta voi kuunnella tuttuja lauluja tai etsi\u00e4 tietoa melkeinp\u00e4 mihin vaan asiaan.<\/p>\n Professori Marja-Leena Laakso toi viime marraskuussa j\u00e4rjestetyss\u00e4 Varhaiskasvatus 20 vuotta \u2013juhlaseminaarissa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 esiin, ett\u00e4 Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna enemm\u00e4n digivastaisuutta siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 yhteiskunnan digitoituminen on nostettu hallitusohjelmaa my\u00f6ten keskeiseksi tulevaisuuden suunnaksi. Digitaalisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lasten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uutena ja uhkaavana elementtin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Laakson mukaan tarvitaankin tutkimusperustaista tietoa siit\u00e4, kuinka lapsia kasvatetaan ja opetetaan jatkuvasti digitaalisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa ja miten uusin tutkimustieto voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lastentarhanopettajien koulutuksessa ja kent\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. (Siippainen & Salminen 2016.) Oman kokemukseni mukaan varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 tarvitsee t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta edell\u00e4 mainittujen taitojen opettamiseen, jotta esimerkiksi tablettitietokoneita voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla my\u00f6s varhaiskasvatusik\u00e4isten opetuksessa.<\/p>\n Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 valmistunee viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana. Niiden mukaan laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2017 alkaen. (Opetushallitus.) Varhaiskasvatuslaki ja sen pohjalta laaditut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 korostavat mielest\u00e4ni aivan oikeita asioita lapsen edun kannalta: tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, laadukasta pedagogiikkaa sek\u00e4 lapsen \u00e4\u00e4nen kuulemista ja osallistamista. Jotta n\u00e4m\u00e4 kaikki voisivat toteutua, tarvitaan osaavia, koulutettuja ja motivoituneita ammattikasvattajia, virikkeellisi\u00e4 ja laadukkaita varhaiskasvatusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 kohtuullisen kokoisia ryhmi\u00e4, joissa on riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja huomioida jokaisen lapsen yksil\u00f6lliset tarpeet. Uuden lain arvot ovat oikeat, mutta toteutus viel\u00e4 ontuu. Positiivisena n\u00e4en, ett\u00e4 aihe on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vahvasti tapetilla ja puhututtaa niin varhaiskasvatuksessa ty\u00f6skentelevi\u00e4 kuin palveluiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4kin. Toivoa saattaa, ett\u00e4 se lopulta johtaa lapsen kannalta parempaan tulevaisuuteen.<\/p>\n <\/p>\n Tiina Lallukka, <\/strong>lastentarhanopettaja \/ sosionomi ylempi AMK -opiskelija<\/p>\n Lis\u00e4tietoa ja l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Hermanfors & Eskelinen 2016. Varhaiskasvatuksen nykytila. Kasvatus 1\/2016, 70-75.<\/p>\n Opetushallitus. Verkossa.<\/a><\/p>\n Siippainen & Salminen 2016. Minne menet varhaiskasvatus(tiede)? Kasvatus 1\/2016, 82-85.<\/p>\n Tikkanen 2016. Tukien pienikin ponnistaa. Opettaja 7\/2016, 24-25.<\/p>\n Turtola 2016. Pula p\u00e4tevist\u00e4 lastentarhanopettajista vaivaa p\u00e4\u00e4kaupunkiseutua \u2013 lis\u00e4\u00e4 tarvittaisiin l\u00e4hes 470. Verkossa.<\/a><\/p>\n Tuukkanen & Helander 2010. Toteutuuko yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen? Verkossa.<\/a><\/p>\n Varhaiskasvatuslaki 36\/1973. Verkossa.<\/a><\/p>\nVarhaiskasvatus edist\u00e4\u00e4 lapsen kehityst\u00e4<\/h4>\n
Pula lastentarhanopettajista huolestuttava<\/h4>\n
Osaaminen varhaiskasvatuksessa<\/h4>\n
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat ty\u00f6t\u00e4 ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4<\/h4>\n