Talentia-lehti k\u00e4sitteli sote-valinnanvapautta sosiaalialan n\u00e4k\u00f6kulmasta kes\u00e4kuussa 2016. Artikkelin mukaan selvitysmiesryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi suosittamaan v\u00e4est\u00f6vastuista sosiaali- ja terveyskeskusta, lis\u00e4ttyn\u00e4 \u00e4itiys- ja lastenneuvolapalveluilla. Sosiaali- ja terveyskeskuksella on valinnanvapauden kannalta keskeinen rooli. Keskus voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toteuttama. Henkil\u00f6 voisi valita, mink\u00e4 sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi h\u00e4n haluaa listautua.<\/p>\n
Talentia-lehden artikkelissa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kertoo olevansa tyytyv\u00e4inen perusratkaisuun. Etenkin, kun terveysalalla on ihmetelty, mihin tarvitaan sosiaalipalveluita terveyskeskuksissa. Sote-uudistuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli vaikuttavuuden ja s\u00e4\u00e4st\u00f6jen hakeminen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Esimerkiksi, jos vanhus tulee toistuvasti akuuttip\u00e4ivystykseen ilman terveydellisi\u00e4 ongelmia, taustalla on todenn\u00e4k\u00f6isesti turvattomuutta ja yksin\u00e4isyytt\u00e4, joihin tarvitaan el\u00e4m\u00e4ntilanteen selvitt\u00e4mist\u00e4 ja sosiaalialan osaamista.<\/p>\n
Uusi sote-malli vaatii kansalaisilta aktiivista roolia palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4. Asiakasosallisuus tulee nousemaan uuteen merkitykseen. Kansalaistoiminnan j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 kolmannen sektorin rooli on t\u00e4rke\u00e4. Vertailukohdan voi hakea Iso-Britanniasta, jossa asukasryhm\u00e4t ovat aktiivisia ja asiakasosallisuus arkea palvelutuotannossa. Oma lukunsa ovat asiakkaat, jotka eiv\u00e4t osaa valita eiv\u00e4tk\u00e4 vaatia. He tarvitsevat tukea ja apua. Palveluohjaus tulee nousemaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4n asemaan.<\/p>\n
Antti M\u00e4ntyl\u00e4 L\u00e4\u00e4kealan turvallisuus- ja kehitt\u00e4miskeskuksesta Fimeasta toteaa, ett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden l\u00e4\u00e4kehoidossa on paljon pulmia. (Tesso 1\/16). Terveydenhuollon toimijat n\u00e4kev\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n monil\u00e4\u00e4kityksen aiheuttamia ongelmia p\u00e4ivitt\u00e4in. Suurin syy l\u00e4\u00e4kitysongelmiin on se, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t tue potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.<\/p>\n
Tehokkaalla ennaltaehk\u00e4isyll\u00e4 saataisiin kuitenkin paljon aikaan. Ik\u00e4ihmisten kanssa ty\u00f6skentelevien ammattilaisten pit\u00e4isi seurata asiakkaitten terveydentilaa ja siin\u00e4 tapahtuviin muutoksiin pit\u00e4isi pysty\u00e4 puuttumaan ajoissa. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s johtamisen ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n asia. Ammattilaisilla tulee olla aikaa ja kyky\u00e4 hoitaa asioita kokonaisvaltaisesti.<\/p>\n
Muistisairaitten ihmisten hyvinvoinnista vastaavien ammattilehti Memo julkaisi numerossaan 2\/2016 Ulla Eloniemi-Sulkavan syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n artikkelin aiheesta psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen.<\/p>\n
Ihmisen psykososiaalisiin tarpeisiin kuuluvat kaikki muut paitsi fyysiset tarpeet. Lis\u00e4\u00e4ntynyt kiinnostus psykososiaalisiin tarpeisiin ja menetelmiin muistity\u00f6ss\u00e4 nivoutuu ihmisl\u00e4ht\u00f6isyyden (person-centredness) periaatteeseen. T\u00e4m\u00e4 periaate on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 hoidon l\u00e4ht\u00f6kohta esimerkiksi Iso-Britanniassa. Me Suomessa puhumme edelleen asukas-, potilas- ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Meill\u00e4 on viel\u00e4 pitk\u00e4 matka rakenteiden, toimintatapojen ja arviointimenetelmien kehitt\u00e4misess\u00e4, jotta todellinen ihmisl\u00e4ht\u00f6isyys voi juurtua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen tutkimuskirjallisuus tuo esiin, kuinka psykososiaaliset tarpeet j\u00e4\u00e4v\u00e4t tyypillisesti vastaamatta muistisairaan ihmisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Muistisairaiden itsens\u00e4 kertomana suurin vastaamaton tarve on psyykkiseen h\u00e4t\u00e4\u00e4n saatu tuki. Muut vastaamattomat tarpeet ovat tiedon tarve, seuran tarve ja arkisten aktiviteettien tarve. Hoito- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tarpeiden arviointia ja niihin vastaamista tuleekin kehitt\u00e4\u00e4 sellaiseksi, ett\u00e4 ihmisten omat kokemukset tulevat nykyist\u00e4 paremmin huomioiduksi.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voi pohtia, tuotammeko tukea ja hoitoa ihmisen tarpeiden vai kunnan palveluvalikon pohjalta.<\/p>\n
Tuntuu itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4 ajatella, ett\u00e4 ihmiset ovat itse oman hyvinvointinsa ja terveytens\u00e4 asiantuntijoita. Se ei kuitenkaan usein ole selvi\u00f6 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Etenkin i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden, muistisairaitten tai muuten heikommassa asemassa olevien henkil\u00f6iden \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 helposti kuulumatta. Nettijulkaisu Sciencedaily on julkaissut aiheesta mielenkiintoisen artikkelin. Person-centred care on yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva toimintamalli Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Nyt hyv\u00e4ksi koettu malli on saanut n\u00e4kyvyytt\u00e4 my\u00f6s USA:ssa. Siell\u00e4 ihmisl\u00e4ht\u00f6isyyden periaatteen mukaista toimintatapaa on tutkittu tieteellisesti. The Journal of the American Geriatrics Society on julkaissut tutkimuksen tuloksia sek\u00e4 monialaisen asiantuntijatiimin kommentteja. Tutkijat ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit toteavat artikkelissa, ett\u00e4 heill\u00e4 on nyt selke\u00e4 visio siit\u00e4, kuinka siirt\u00e4\u00e4 ihmisl\u00e4ht\u00f6isyyden periaate k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Iso-Britanniassa ja Amerikassa tehtyjen tutkimusten ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen kautta on havaittu ett\u00e4 ihmisl\u00e4ht\u00f6inen toimintatapa sitouttaa ihmiset yhdess\u00e4 sovittuihin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin hoidossa ja kuntoutuksessa. Sen on havaittu olevan avainasemassa, kun kehitet\u00e4\u00e4n korkealuokkaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Se on parantanut palveluiden laatua ja oikea-aikaisuutta. Ihmiset ovat my\u00f6s ottaneet enemm\u00e4n vastuuta omasta terveydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ihmisl\u00e4ht\u00f6isyyden periaate palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa tapaa ajatella ja n\u00e4hd\u00e4 terveys- ja sosiaalipalveluja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihmiset tasaveroisina toimijoina silloin, kun heid\u00e4n hoitoaan suunnitellaan ja sosiaalisen avun tarvettaan kartoitetaan. Ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 asiantuntijoina. Kun ihmiset ja heid\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 otetaan mukaan hoidon tai hoivan suunnitteluun, saadaan parempia tuloksia ja ihmiset ovat sitoutuneempia yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Ihmisl\u00e4ht\u00f6isyyteen sosiaali- ja terveysalalla voi ottaa erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin ihmisen arvostaminen ja h\u00e4nen asettaminen toiminnan suunnittelun keski\u00f6\u00f6n. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on my\u00f6s huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutus ja kommunikaatio eri tahojen kesken toimii. Ihmisille on puhuttava kielt\u00e4, jota he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t. Jos ammattihenkil\u00f6st\u00f6 piiloutuu vaikeiden termien taakse, ei esimerkiksi i\u00e4k\u00e4s ihminen tunne olevansa tasa-arvoisessa asemassa. H\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 saamiaan ohjeita eik\u00e4 sitoudu sovittuihin asioihin, kuten onnistuneeseen l\u00e4\u00e4kehoitoon tai omaan kuntoutussuunnitelmaansa.<\/p>\n
Tavoitteena palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4 pit\u00e4isi olla, ett\u00e4 tulevaisuuden palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 huomioi ihmisen yksil\u00f6n\u00e4. Henkil\u00f6n omat voimavarat otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4nt\u00e4 kannustetaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja kuntoutumisestaan. L\u00e4heiset muodostavat vankan lis\u00e4n turvaverkkoon, silloin kun se on mahdollista. Aina l\u00e4heisten tuki ei ole realismia, silloin ihmisen on saatava tukea ja turvaa (niin konkreettista kuin henkist\u00e4kin) palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4. Ihminen pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuudeksi, jossa pyykkinen tai fyysinen hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 voi erottaa toisistaan.<\/p>\n