Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suuri muutos tulee koskemaan asiakkaan roolia palvelunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/u>: tulevaisuudessa ihminen itse valitsee kenen palveluja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja sen mukaisesti palveluntuottaja saa maksun. Tosin viranomaisteht\u00e4viss\u00e4, joilla voidaan my\u00f6s vastentahtoisesti puuttua ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n – j\u00e4rjest\u00e4mistapana on tarpeen s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 viranomaisehtoinen <\/u>toimintamalli.<\/p>\n
Terveydenhuoltolain mukaan asiakas on voinut vuodesta 2011 l\u00e4htien valita terveyskeskuksen ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin. Sen sijaan 1.4.2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki ei anna vastaava valintaoikeutta<\/u> asiakkaalle. Selityst\u00e4 ja perusteluja t\u00e4lle ei l\u00f6ydy esimerkiksi hallituksen SH-lakiesityksest\u00e4.<\/p>\n Yhden mallin mukaan sote-itsehallintoelin valitsee tuottajat avoimella kilpailutuksella, jossa julkiset palveluntuottajat eli kunnat ja kuntayhtym\u00e4t sek\u00e4 yritykset ja yhteis\u00f6t kisaavat yht\u00e4laisin perustein p\u00e4\u00e4syst\u00e4 palveluntuottajaksi.<\/p>\n Toisen valinnanvapausmallin mukaan palveluntuottaja ilmoittautuu tuottajarekisteriin ja tulee hyv\u00e4ksytyksi mik\u00e4li t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asetetut kriteerit. Ja kaikille tuottajille maksettaisiin sama hinta asiakkaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 palvelusta.<\/p>\n Suomessa jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva valinnanvapausmalli on palveluntarvitsijalle my\u00f6nnetty palveluseteli. Siin\u00e4kin palvelusta vastaava viranomainen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mihin palveluun seteli my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 palveluntuottajien joukon, jossa asiakas voi seteli\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Sote:n valinnanvapauskeskusteluissa on j\u00e4\u00e4nyt kokonaan vaille huomiota henkil\u00f6kohtaisen budjetoinnin malli, jossa asiakkaan valinnanvapaus toteutuu laajimmin, ja joka on tutkimusten mukaan hyvin kustannusvaikuttava.<\/p>\n Monissa maissa, kuten Hollanti ja Englanti, potilas- ja asiakas on voinut jo vuosien ajan valita sosiaali- ja terveydenhuoltolakien mukaan henkil\u00f6kohtaiseen budjetointiin (HB) perustuvan palvelumallin viranomaisten kautta j\u00e4rjestetyn palvelu- ja hoitomallin sijaan.<\/p>\n HB-toimintamallissa asiakkaan kanssa kartoitetaan h\u00e4nen palvelutarpeensa. Asiakas laatii yhdess\u00e4 tukihenkil\u00f6ns\u00e4\/l\u00e4hipiirins\u00e4 kanssa tukisuunnitelman. Tukisuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ne palvelut ja palvelujen j\u00e4rjest\u00e4mistavat, joilla asiakas itse katsoo tulevansa autetuksi. Budjettisumma pohjautuu palvelutarpeen arvioinnin ja tukisuunnitelman tavoitteisiin.<\/p>\n Budjettisumman puitteissa asiakas p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 palveluja tai hoitoa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mist\u00e4 palvelut hankkii, julkisten palvelujen ohella suoraan yrityksilt\u00e4, yhteis\u00f6ilt\u00e4 ja my\u00f6s l\u00e4hiverkostolta. HB-mallin valinneet voivat joustavasti rakentaa omaa hyvinvointiaan ja arkeaan tukevia palvelu- ja hoitoratkaisuja.<\/p>\n HB-toimintamallissa ihminen itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 millaisesta tuesta h\u00e4n hy\u00f6tyy kulloisessakin el\u00e4m\u00e4ntilanteensa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy asiakkaan hyvinvoinnin kokemisena ja tyytyv\u00e4isyyten\u00e4. HB-malli my\u00f6s laajentaa asiakkaan omia toimintavaihtoehtoja hankkia palveluja asiakkaan omista verkostoista, yhteis\u00f6ilt\u00e4 sek\u00e4 yrityksilt\u00e4, toki sovitun asiakassuunnitelman ja -budjetin puitteissa – mutta siis asiakasehtoisesti.<\/u><\/p>\n HB-palvelunk\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 voisivat Suomessakin olla erilaiset asiakkaat, kuten pitk\u00e4aikaissairaat, erilaista kuntoutusta tarvitsevat tai vammais-, vanhus- tai lapsiperhepalveluja tarvitsevat.<\/p>\n Henkil\u00f6kohtainen budjetointi perustuu asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen ja siin\u00e4 luotetaan asiakkaan kykyyn tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 koskevia ratkaisuja. Kun tuetaan asiakkaiden osallisuutta ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, saadaan aikaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laajentumisen positiivinen kierre.<\/p>\n Kustannusten osalta kyse ei ole lis\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista asiakkaan palveluihin, vaan jo muutoinkin palveluihin budjetoitujen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 asiakkaan itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla tukisuunnitelmaan perustuen. HB-mallin kustannukset ovat olleet p\u00e4\u00e4osin pienemm\u00e4t kuin vastaavat viranomaisehtoisesti j\u00e4rjestetyt palvelut. Eri maiden HB- toimintamallit ja niiden hallinnointi ovat erilaisia, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s kokonaiskustannuksiin, mm. Hollannissa ollaan muuttamassa HB-mallia kasvaneiden kustannusten johdosta.<\/p>\n Ongelmittakaan eri maiden HB-malleissa ei ole selvitty: kaikilla ihmisill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa palveluvalintojen tekemiseksi ja taitoa hallita omaa budjettiaan. My\u00f6s palvelujen l\u00f6yt\u00e4minen ja vertailu vaatii harjaantumista. T\u00e4m\u00e4 vaatiikin kehitt\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s yritysten pit\u00e4\u00e4 osata tarjota palvelunsa suoraan asiakkaan ostettavaksi. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi olla tietoa erilaisten palvelu- ja hoitovaihtoehtojen arvioimiseen olipa sote-palvelujen j\u00e4rjest\u00e4mismallimme millainen tahansa.<\/p>\n Suomessa on ollut vasta pienimuotoisia kokeiluja vammaispalveluissa, Helsingin Lauttasaaren vanhuspalveluissa ja Tampereen kaupungin omaishoidossa. Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtym\u00e4 Eksote oli mukana vammaispalvelujen Tied\u00e4n mit\u00e4 tahdon-kokeilussa. Siin\u00e4 asiakkailla on ollut mahdollisuus vaihtaa palvelu henkil\u00f6kohtaiseen budjettiin.<\/p>\n Kokemukset ovat olleet my\u00f6nteisi\u00e4: asiakkaat olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja j\u00e4rjestiv\u00e4t luovalla ja omiin palvelutarpeisiinsa soveltuvalla tavalla palvelunsa. Kustannukset eiv\u00e4t kasvaneet. Asiakkaan rooli muuttui palvelujen kohteesta aktiiviseksi omien palvelujensa asiantuntijaksi. Lis\u00e4arvona on my\u00f6s muutos palveluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 kuten palvelutarpeen arvioinnissa sek\u00e4 asiakkaan kohtaamisessa ja kuulemisessa.<\/p>\n Eksote:ssa vammaispalvelujen asiakas, jolle h\u00e4nen kanssaan arvioiden HB-mallin arvioidaan soveltuvan, voi nykyisinkin valita HB-toimintatavan palvelujensa j\u00e4rjest\u00e4mistavaksi. Toimintamalli vahvistaa palvelujen muutosta kohti kumppanuutta, luottamusta ja asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden tasavertaisuutta palveluprosesseissa. HB-toimintamalli on toiminut asenteiden muuttajana ty\u00f6ntekij\u00f6ille, asiakkaille, asiakkaiden l\u00e4hiomaisille ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 vastaaville sek\u00e4 yksityisille palveluntuottajille.<\/p>\n Kokemusten mukaan HB- budjetin suunnittelussa on otettava huomioon erilaisten asiakasryhmien tarpeet sek\u00e4 varmistettava riitt\u00e4v\u00e4t tuki- ja neuvontapalvelut – asiakas hy\u00f6tyisi esimerkiksi valmennetusta HB-avustajasta. Lis\u00e4ksi budjetin on oltava riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. Budjetin koostamiseen tulee kehitt\u00e4\u00e4 palvelutarpeen arviointiin pohjautuvaa mallia, jolla taataan suuruudeltaan tasapuolinen, tarpeeseen perustuva budjetti.<\/p>\n Palvelut tulisi my\u00f6s tuotteistaa eli kuvata asiakkaalle soveltuvalla tavalla, esimerkiksi v\u00e4est\u00f6alueella toimivat yritysten, yhteis\u00f6jen ja julkisen sektorin palveluntuottajien valikoimat kootaan hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Syksyll\u00e4 2015 Kuntaliiton L\u00e4hipalvelu-kilpailun voittikin Kainuun sote:n kehitt\u00e4m\u00e4 Hyvinvoinnin palvelutarjotin-malli. My\u00f6s asiakkaan nime\u00e4mien l\u00e4heisten tiiviimpi mukanaolo voi lis\u00e4t\u00e4 asiakkaan toimintakyky\u00e4 sek\u00e4 tarjota uusia voimavaroja. Samoin yhteis\u00f6llinen, esimerkiksi vertaistuki voimaannuttaa. Asiakkaalla tulee olla omaty\u00f6ntekij\u00e4 mm. uuden sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain mukaan.<\/p>\n HB-toimintamalli haastaa yritykset ja yhteis\u00f6t tuottamaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia palveluja asiakkaan itsens\u00e4 hankittaviksi. Asiakaskohtaista r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 edellytt\u00e4vien palvelujen hankintalain mukaisessa kilpailuttamisessa on ongelmia, jotka voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 HB-mallissa.<\/p>\n Suomen verottajan tulkinnan mukaan (mm. Sitra 2012 ja 2015) asiakkaalle suoraan annettava rahabudjetti katsottaisiin asiakkaan veronalaiseksi tuloksi, josta syyst\u00e4 asiakkaan omalle pankkitilille ei voida suoraan siirt\u00e4\u00e4 rahaa erilaisten palvelujen hankkimiseksi. Esimerkiksi Hollannissa asiakas voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 budjettiaan s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 maksukortilla. T\u00e4m\u00e4 olisi tietenkin oltava my\u00f6s Suomessa mahdollista. Asiakas tarvitsee my\u00f6s teknisen asiointiyhteyden omaan tukisuunnitelmaan, palvelutarjottimeen, budjettiin ja palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. N\u00e4it\u00e4 tulee kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Eri maissa on erilaisia HB-hallinnointimalleja, my\u00f6s yritys- ja yhteis\u00f6vastuisia. Asiakkaan HB-hallinnoivana vastuutahona olisi tarpeen Suomessakin kokeilla joko julkista toimijaa tai sitten yhdistys- tai yrityspohjaista HB-toimintamallia. Erityisesti kevyemmiss\u00e4 palvelutarpeissa saattaisi olla tarkoituksenmukaista kokeilla HB-toimintamallia, jossa hallinnoiva taho voisi olla yhdistys- tai yritys. Toisaalta viranomaisteht\u00e4vien piiriin kuuluvassa, esimerkiksi lastensuojelun j\u00e4lkihuollon asiakkaiden HB-mallin hallinnointi saattaa olla tehokkainta toteuttaa julkisen toimijan ty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n Suomen sote-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 HB-j\u00e4rjest\u00e4mistapa siis viel\u00e4 puuttuu. HB-malliin perustuvaa toimintatapaa tulisi rohkeasti kokeilla erilaisilla asiakasryhmill\u00e4, jotta HB:n toimivuudesta saadaan tietoa osaksi valinnanvapauslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Sirkka Rousu, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Kirjoitus on muokattu Kauppalehdess\u00e4 26.11.2015 sek\u00e4 Helsingin Sanomissa 30.11.2015 julkaistujen mielipidekirjoitusten pohjalta. Julkaistuissa artikkeleissa on Rousun lis\u00e4ksi toisena kirjoittajana ollut vammaispalvelujen johtaja Riitta Hakoma, Etel\u00e4-Karjalan sote-kuntayhtym\u00e4 Eksote:sta.<\/p>\n Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 on joulun alla nimennyt mm. valinnanvapauslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja palvelutuotantoa valmistelevia ryhmi\u00e4.<\/p>\n Metropolia on yhdess\u00e4 useiden<\/strong> edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4kaupunkien ja kuntayhtymien, yritysten ja j\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 ammttikorkeakoulujen kanssa hakenut marraskuussa 2015 TK-rahoitusta henkil\u00f6kohtaisen budjetointimallin kehitt\u00e4miseen. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa ei ole viel\u00e4 tietoa rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 Sosiaali- ja terveysministereri\u00f6n sote-kehitt\u00e4misest\u00e4 http:\/\/alueuudistus.fi\/etusivu<\/a><\/p>\n Artikkelin l\u00e4htein\u00e4 mm.<\/p>\n HB-toimintamallin kokemuksista tehtyj\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 tutkimuksia ja suomalaisia kuvauksia niist\u00e4, esimerkiksi<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suuri muutos tulee koskemaan asiakkaan roolia palvelunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4: tulevaisuudessa ihminen itse valitsee kenen palveluja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja sen mukaisesti palveluntuottaja saa maksun. Tosin viranomaisteht\u00e4viss\u00e4, joilla voidaan my\u00f6s vastentahtoisesti puuttua ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n – j\u00e4rjest\u00e4mistapana on tarpeen s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 viranomaisehtoinen toimintamalli. Terveydenhuoltolain mukaan asiakas on voinut vuodesta 2011 l\u00e4htien valita terveyskeskuksen ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin. Sen sijaan 1.4.2015 […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":220,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[419,421,423,257,75,425],"class_list":["post-219","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-eksote","tag-henkilokohtainen-budjetointi-hb","tag-riitta-hakoma","tag-sirkka-rousu","tag-sote-uudistus","tag-valinnavapaus"],"acf":[],"yoast_head":"\nAsiakkaan valinnanvapautta voidaan lis\u00e4t\u00e4 erilaisin tavoin<\/strong><\/h4>\n
HB-toimintamalli on tavoitteellinen asiakasohjautuva vaihtoehto<\/strong><\/h4>\n
Suomalaisen HB-mallin kehitt\u00e4misen k\u00e4ynnist\u00e4minen<\/strong><\/h4>\n
Asiakasryhmien erilaiset tarpeet huomioitava HB-mallin kehitt\u00e4misess\u00e4<\/strong><\/h4>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n