Imatralla havahduttiin joitakin vuosia sitten siihen, ett\u00e4 lastensuojelun menot kasvoivat vuodesta toiseen. Ilmi\u00f6\u00f6n puututtiin uudistamalla perhepalvelut kokonaan ja katse k\u00e4\u00e4nnettiin ennaltaehk\u00e4iseviin palveluihin. Vuonna 2009 Imatralla perustettiin hyvinvointineuvola, joka yhdisti perinteisen lastenneuvolatoiminnan ja perhety\u00f6n. Terveydenhoitajat saivat ty\u00f6parikseen perhety\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6skentely vietiin vastaanottohuoneista perheiden omalle reviirille perheiden kotiin.<\/p>\n
Tavoitteena oli luoda kontakti lasta odottavaan perheeseen ja kartoittaa avuntarve jo ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4. Kotik\u00e4ynnit tehtiin kaikille lasta odottaville perheille, ei vain niille, joilla ajateltiin olevan ongelmia. Ty\u00f6skentelyss\u00e4 oli my\u00f6s vahvasti l\u00e4sn\u00e4 konkreettinen ja ratkaisukeskeinen ty\u00f6ote: asioihin tartuttiin oikeasti ja perhett\u00e4 autettiin niiss\u00e4 asioissa, jotka mietityttiv\u00e4t vanhempia tai aiheuttivat huolta.<\/p>\n
Imatran perhety\u00f6n malli<\/strong> sai nopeasti ilmaa siipiens\u00e4 alle ja se tuotti my\u00f6s taloudellista tulosta. Imatralla taidettiin yll\u00e4tty\u00e4 itsekin, kun lastensuojelun menot k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ja varhaisen tuen palveluiden vaikutukset saatiin ensi kertaa n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s numeroina. Investointi lapsiperheiden varhaiseen tukeen tuotti tulosta nopeammin kuin kukaan osasi odottaa ja siksi ei olekaan mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 Imatran mallista ollaan oltu kiinnostuneita my\u00f6s muualla Suomessa.<\/p>\n Helsingiss\u00e4 kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2015 talousarviok\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4, ett\u00e4 mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 lastensuojeluty\u00f6t\u00e4 Imatran mallin mukaisesti selvitet\u00e4\u00e4n. Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi lausuntonsa asiasta kaupunginhallitukselle 9.4.2015. Lausunnossa todetaan, ett\u00e4 Helsingin lapsiperhepalveluissa palveluvalikoima on valtakunnallisesti verraten kattava ja ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 lastensuojelua toteuttavia tahoja on runsaasti.<\/p>\n Helsingiss\u00e4 resursseja kohdennetaan niille perheille, joissa on erityisen tuen tarvetta. Kotik\u00e4yntej\u00e4kin tehd\u00e4\u00e4n jo: vuoden 2014 lopussa on aloitettu toimintamalli, jossa kotik\u00e4yntej\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n raskauden aikana alle 20-vuotiaille \u00e4ideille, sek\u00e4 \u00e4ideille, joilla on pitk\u00e4aikaisia mielenterveyden ongelmia, p\u00e4ihdeongelmia tai l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltaa. Raskauden j\u00e4lkeisi\u00e4 kotik\u00e4yntej\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kaikille ensisynnytt\u00e4jille. Kotik\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin noussut n. 17 prosenttia vuosina 2013-2014.<\/p>\n Sosiaali- ja terveyslautakunnan toive lausunnossa on, ett\u00e4 Imatran mallin mukaisia perhety\u00f6ntekij\u00f6iden kotik\u00e4yntej\u00e4 sovellettaisiin kaikille raskaana oleville \u00e4ideille. T\u00e4m\u00e4 tulisi ottaa huomioon erityisesti perhekeskus-toimintamallia suunniteltaessa.<\/p>\n My\u00f6s muita tukimuotoja, kuten sosiaaliohjausta, perhety\u00f6t\u00e4 ja kotipalvelua, l\u00f6ytyy. N\u00e4it\u00e4 palveluja voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, synnytyksen tai vamman perusteella<\/p>\n On totta, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 on valtakunnallisesti tarkasteltuna kattava palveluvalikoima. Lapsiperheill\u00e4 on mahdollisuuksia saada apua ja kynnyst\u00e4 palveluihin on madallettu viime vuosina. Avun hakemiseen ajoissa kannustetaan ja perheit\u00e4 rohkaistaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n palveluja. Kynnyst\u00e4 ei kuitenkaan ole saatu poistettua kokonaan. Kuten sosisaali- ja terveyslautakunnan lausunnossakin todetaan, resurssit kohdennetaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erityist\u00e4 tukea tarvitseville.<\/p>\n Apua saadakseen t\u00e4ytyy siis t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palveluille asetetut kriteerit, pelkk\u00e4 tunne avun tarpeesta ei riit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Imatralla mentiin pidemm\u00e4lle kun perhety\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ynnit tarjotaan kaikille. Imatran mallissa palveluista tehtiin universaaleja ja samalla h\u00e4ivytettiin palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja pelkoakin, joita yh\u00e4 edelleen liittyy palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Apua pyydet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vasta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4, kun omat voimavarat ovat jo loppumassa. Itse p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kulttuuri istuu syv\u00e4ll\u00e4 suomalaisessa lapsiperheess\u00e4. Leimautumista huonoksi vanhemmaksi pel\u00e4t\u00e4\u00e4n viimeiseen asti.<\/p>\n Mahdollisuus saada apua ilman erityist\u00e4 huolenaihetta antaa viestin kaupungin asukkaille: olet meille t\u00e4rke\u00e4, haluamme ett\u00e4 sin\u00e4 ja lapsesi voitte hyvin t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa, olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmiina, jos tarvitset apua. Se on hieno ja arvokas viesti, jonka toivottavasti my\u00f6s Helsinki haluaa tulevaisuudessa asukkailleen antaa.<\/p>\nApua ajoissa<\/strong><\/h3>\n