Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustelua her\u00e4tt\u00e4neet aiheet, kuten perheiden pahoinvointi, murrosik\u00e4isten nuorten kasvun haasteet, nuoruusik\u00e4isten huostaanottojen lis\u00e4\u00e4ntyminen, nuorten syrj\u00e4ytyminen, palveluiden vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4minen ennaltaehk\u00e4isevill\u00e4 tukimuodoilla ennemminkin kuin hintavilla korjaavilla palveluilla sek\u00e4 viranomaisyhteisty\u00f6n haasteet loivat taustaa Kirkkonummella 2013 k\u00e4ynnistetylle kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6lle. Kehitt\u00e4misty\u00f6n kohdentaminen juuri nuoruusik\u00e4isiin ja heid\u00e4n vanhempiinsa perustui kunnan hyvinvointipalveluiden toimijoiden ty\u00f6st\u00e4 karttuneisiin kokemuksiin yl\u00e4kouluik\u00e4isten nuorten ja heid\u00e4n vanhempiensa tuen tarpeista.<\/p>\n
Kunnan hyvinvointipalveluiden toimijoiden kesken viranomaisyhteisty\u00f6t\u00e4 haluttiin l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00e4kouluik\u00e4isten nuorten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi, sill\u00e4 kyseiselle kohderyhm\u00e4lle suunnattujen palvelumuotojen katsottiin olevan v\u00e4hiss\u00e4. Kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n osallistuneita hyvinvointipalveluiden toimijoita olivat muun muassa nuoriso-ohjaajat kunnasta ja seurakunnasta, vapaa-aikapalveluiden suunnittelija, perheohjaajat, lastensuojelun sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t, Nuorten hyvinvointiaseman ty\u00f6ntekij\u00e4t, kouluterveydenhoitajat sek\u00e4 koulupsykologit ja -kuraattorit. Itse toimin koulukuraattorina Kirkkonummella ja kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6 liittyi kiinte\u00e4sti sosionomi (ylempi amk) -opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6ni.<\/p>\n
Kirkkonummen hyvinvointipalveluissa nuorten ja heid\u00e4n vanhempiensa parissa toimivien ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteinen n\u00e4kemys oli, ett\u00e4 palveluiden ja toimintamuotojen t\u00e4ytyy toimia aiempaa kohtaavammin ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isemmin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n ja asiakkaiden tarpeiden kautta n\u00e4htiin hyvinvointiteorioiden kanssa yht\u00e4l\u00e4isesti, ett\u00e4 yksil\u00f6n hyvinvoinnin on mahdollista lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 osallisuuden kokemusten vahvistumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Hyvinvointiteoreetikot Len Doyal ja Ian Gough (1991) ovat muun muassa hyvinvoinnin tarveteoriassaan esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ihmisen hyvinvoinnin kehittymisen perimm\u00e4isin\u00e4 kriteerein\u00e4 ovat \u201dedellytykset osallistua yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4nmuotoon\u201d ja \u201dvuorovaikutus\u201d. Heid\u00e4n teoriansa mukaan ihmisen hyvinvointi koostuu perustarpeista ja v\u00e4litt\u00e4vist\u00e4 tarpeista sek\u00e4 yhteiskunnallisista edellytyksist\u00e4 tarpeiden tyydytykselle kulttuurista riippuvilla tavoilla. Kyseisen teorian mukaan tarpeentyydytyksen ollessa optimaalinen, universaalina p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on ihmisen osallistuminen ja vapautuminen. (Kajanoja 2005: 93-98.)<\/p>\n
Kirkkonummen toimijoiden yhteisell\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 pyrittiin siis l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja kohderyhm\u00e4n osallisuuden vahvistamiseksi. Osallisuuden vahvistamisena voidaan pit\u00e4\u00e4 kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n kokemuksia yhteenkuuluvuudesta johonkin yhteis\u00f6\u00f6n. Sen elementtej\u00e4 ovat kuulluksi tuleminen, tasavertaisuus ja luottamus. Yhteis\u00f6, johon kuulutaan voi olla laajemmin katsottuna koko yhteiskunta, kunta ja asuinalue tai suppeammin n\u00e4htyn\u00e4 perhe, luokka- ja kouluyhteis\u00f6. (Rouvinen-Wilenius \u2013 Aalto-Kallio \u2013 Koskinen-Ollonqvist \u2013 Nikula 2011: 50.)<\/p>\n
Kirkkonummella l\u00e4hdettiinkin siten liikkeelle ajatuksesta, ett\u00e4 osallisuuden vahvistaminen voi olla monenlaista nuorille ja vanhemmille suunnattua toiminnan ja rakenteiden suunnitteluun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 ja jakaantua Kohosen ja Tialan (2002:5) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s -osallisuuden muotoihin, joista esimerkkein\u00e4 ovat: erilaiset vanhempaintilaisuudet, internet -sivut ja -kyselyt, palveluohjaukseen panostaminen, toimintojen suunnitteleminen yhdess\u00e4 kohderyhm\u00e4n kanssa, vertaisryhm\u00e4toiminta, vapaa-ajan vieton ja harrastustoiminnan muodot, oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset osallistuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon yhteisist\u00e4 toimintamuodoista.<\/p>\n
Toimijoiden kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6ryhm\u00e4 nimettiin KINUVA (Kirkkonummen nuoret ja vanhemmat)-verkostoksi, joka ehti opinn\u00e4ytety\u00f6ni ty\u00f6st\u00e4misen aikana kokoontua yhteens\u00e4 11 kertaa. Kokoontumiset sis\u00e4lsiv\u00e4t yhteist\u00e4 keskustelua, pohdintaa ja suunnittelua, joilla pyrittiin luomaan uusia ja erilaisia nuorille ja heid\u00e4n vanhemmilleen suunnattuja toimintamuotoja. Kyseiset kokoontumiset olivat my\u00f6s tiedonjakamisen foorumeita, joissa hyvinvointipalveluiden toimijoilla oli mahdollista tiedottaa toisilleen kohderyhm\u00e4n kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 tapahtumista ja toiminnoista kunnan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjausta haluttiin KINUVA-verkostossa kattavamminkin kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n pyrittiin hyvinvointipalveluiden yhteisen vuosikello -ty\u00f6v\u00e4lineen suunnittelemisella. Vuosikelloon kukin toimijataho merkitsisi tilaisuuksia, tapahtumia ja toimintoja, joita kunnassa yl\u00e4kouluik\u00e4isille ja heid\u00e4n vanhemmilleen olisi tarjolla ja joiden olisi palveluohjauksellisessa mieless\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4 olla muidenkin toimijoiden tiedossa. Kyseisen ty\u00f6v\u00e4lineen kehitt\u00e4minen on yh\u00e4 kesken, sill\u00e4 sen teknisess\u00e4 toteutuksessa tuli esiin haasteita, joiden johdosta vuosikello ei olisi ollut s\u00e4hk\u00f6isesti kaikkien toimijoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
KINUVA-verkoston toimijoiden keskuudessa nimenomaan vanhempien vaikutus nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4n tiedostettiin ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi verkoston yhteisty\u00f6ll\u00e4 erityisesti nuorten ja vanhempien vuorovaikutuksen toimimiseen haluttiin varhaisella tuella panostaa. Koettiin, ett\u00e4 kuulluksi tuleminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osallisuuden vahvistumisen kokemusten kannalta, ja juuri n\u00e4in ollen perheiden vuorovaikutukseen on hyv\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa. T\u00e4h\u00e4n perustuen yhteiseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyiv\u00e4t my\u00f6s kaksi nuorten vanhemmille suunnattua vuorovaikutuksellista tilaisuutta. \u201dVanhempainryhm\u00e4ytys\u201d j\u00e4rjestettiin kunnan yhden yl\u00e4koulun 7. luokkalaisten vanhemmille marraskuussa 2013. Lokakuussa 2014 j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 EHYT Ry:n kanssa \u201dLauantaifoorumi\u201d kaikille Kirkkonummen alueen yl\u00e4koululaisten vanhemmille.<\/p>\n
Eri toimialojen ty\u00f6ntekij\u00e4t yhdistiv\u00e4t voimansa ja toteuttivat kyseiset tilaisuudet yhteisty\u00f6ll\u00e4, vaikka kaikki eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti perusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n toimikaan yl\u00e4kouluik\u00e4isten nuorten vanhempien parissa. Kokemukset tilaisuuksista olivat positiivisia ja niiss\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 vanhemmat kaipaavat vertaiskeskusteluja sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tietoa murrosik\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheesta.<\/p>\n
Yhteisen kehitt\u00e4misen prosessi eteni hitaasti. Monia alkuvaiheessa suunniteltuja toimintoja jouduttiin lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in ja monia ei ole viel\u00e4 saatu toteutettua. T\u00e4m\u00e4 liittyi mit\u00e4 ilmeisimmin siihen, ett\u00e4 eri toimijoiden oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 \u201dsamalle kartalle\u201d eli saatava yhteinen ymm\u00e4rrys kehitt\u00e4misty\u00f6n etenemiseksi. Oli keskusteltava kunkin toimijan ja eri hallinnonaloilla ty\u00f6skentelevien n\u00e4kemyksist\u00e4 osallisuuteen, osallisuuden vahvistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiminnasta ja kohderyhm\u00e4n tarpeista. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 seuraavat KINUVA -kokoontumisissa yhteisen keskustelun pohjalta muodostetut n\u00e4kemykset nuorten tuen tarpeista:<\/p>\n
– Keskustelukumppanuuden t\u00e4rkeys: nuoren l\u00e4hell\u00e4 olevan yhdenkin aikuisen merkitys on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s tulevia ihmissuhteita silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en.<\/em><\/p>\n – Perheen sis\u00e4isen vuorovaikutuksen toimivuus ja siihen vaikuttaminen: vanhemmille puhumiseen motivoiminen, vaikka ty\u00f6ntekij\u00e4n tuella.<\/em><\/p>\n – Nuoret tarvitsisivat harrastuksia, jotka eiv\u00e4t maksa liikaa: harrastukset synnytt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6j\u00e4, joihin voi kuulua.<\/em><\/p>\n – Nuoret voisivat hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s toiminnasta, joka tapahtuu pienemmiss\u00e4 ryhmiss\u00e4: t\u00e4llaisissa ryhmiss\u00e4 sosiaalisia taitoja voi turvallisesti harjoitella. <\/em><\/p>\n KINUVA -yhteiskehitt\u00e4minen opetti paljon toisten toimijoiden ja eri hallinnonaloilla toimivien ty\u00f6skentelyst\u00e4. Tapahtui Engestr\u00f6min (2004: 13) m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4 ekspansiivista oppimista ja kohteen laajenemista. Eri toimijat ryhtyiv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 laajemmin, raja-aitoja ylitettiin ja asioita ryhdyttiin tekem\u00e4\u00e4n uudella tavalla. KINUVA-verkoston kokoontumiset mahdollistivat eri toimialoilla ty\u00f6skentelevien tiiviimm\u00e4n yhteisty\u00f6n, joka on ollut hyvin hy\u00f6dyllist\u00e4 ja ennakoivaa, kun otetaan huomioon 1.8.2014 voimaan tullut uusi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287\/2013) ja 1.4.2015 voimaan astunut uusi Sosiaalihuoltolaki (1301\/2014). Molemmat lait t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t aiempaa enemm\u00e4n ennaltaehk\u00e4isevyyteen ja hallintokuntarajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n hyvinvointipalveluissa.<\/p>\n Edellisess\u00e4 luvussa kuvattujen vanhempaintilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4misen avulla opittiin tekem\u00e4\u00e4n uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Niiden my\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 yl\u00e4kouluik\u00e4isten nuorten vanhemmat tarvitsisivat paljon lis\u00e4\u00e4 tukea kasvatusty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Vanhemmat tarvitsevat mahdollisuuksia vertaiskeskusteluihin ja palveluita, joissa voidaan ty\u00f6skennell\u00e4 perheterapeuttisella ty\u00f6otteella. T\u00e4m\u00e4nlaisia palveluita ei monissa kunnissa ole tarpeeksi tarjolla.<\/p>\n Mik\u00e4li hyvinvointipalveluiden varhainen tuki t\u00e4m\u00e4n osa-alueen kannalta olisi kattavaa, olisi mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 tapahtuisi nuoruusik\u00e4isten huostaanottoluvuille ja nuorten syrj\u00e4ytymiskehitykselle tulevaisuudessa. T\u00e4h\u00e4n kohtaan panostaminen kunnissa olisi investointi, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4isi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopistett\u00e4 korjaavista palveluista varhaisen tuen palveluiden suuntaan eli s\u00e4\u00e4st\u00e4isi kustannuksia.<\/p>\n Katariina M\u00e4ki-Kokkila, <\/strong>sosionomi (ylempi AMK)<\/p>\n Artikkeli perustuu sosionomi ylempi AMK-tutkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n 2015, Metropolia ammattikorkeakoulu.<\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Engestr\u00f6m, Yrj\u00f6. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely ty\u00f6ss\u00e4. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n Kajanoja, Jouko 2005. Hyvinvointi ja hyvinvointivaltio \u2013 Len Doyalin ja Ian Goughin hyvinvointiteoria. Teoksessa: Saari, Juho (toim.) 2010. Hyvinvointivaltio. Suomen mallia analysoimassa. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Koskinen-Ollonqvist, Pirjo – Rouvinen-Wilenius, P\u00e4ivi – Aalto-kallio, Mervi 2009. Osallisuus terveystekij\u00e4n\u00e4. Promo 60: 5\/2009, Terveyden edist\u00e4misen lehti. 30-31. Verkko-julkaisu<\/a>.<\/p>\n Kohonen, Kirsi & Tiala, Toni (toim.) 2002. Kuntalaiset ja hyv\u00e4 osallisuus. Lupaavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edist\u00e4miseksi. Sis\u00e4-asianministeri\u00f6. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.<\/p>\n M\u00e4ki-Kokkila Katariina 2015. KINUVA-verkosto: Nuoruusik\u00e4 ja hyvinvointipalveluiden tuki Kirkkonummella. Sosionomi (ylempi AMK). Metropolia ammattikorkeakoulu. Julkaisu saatavana Theseus.fi -sivustolta.<\/p>\n Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287\/2013). Finlex. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Verkkodokumentti.<\/a><\/p>\n