Varhaiskasvatuslain uudistusta odotetaan. Keskustelua ovat k\u00e4yneet niin alan ammattilaiset, erilaiset j\u00e4rjest\u00f6t ja liitot kuin poliitikotkin. Varsinkin subjektiivisen p\u00e4iv\u00e4hoidon rajaamista koskeva keskustelu on k\u00e4ynyt ajoittain kuumana, mutta yhteist\u00e4 keskustelijoille on ollut se, ett\u00e4 he kaikki ajavat mielest\u00e4\u00e4n lapsen etua ja parasta.<\/p>\n
Useimmissa kannanotoissa ja keskusteluissa painotetaan tutkimustuloksiin vedoten laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityst\u00e4 lasten hyvinvoinnissa. Useiden tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus tukeekin lapsen kasvua ja kehityst\u00e4 ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Esimerkiksi Britanniassa vuosina 1999\u20132004 tehty kolmentuhannen lapsen tutkimus osoitti, ett\u00e4 laadukkaan varhaiskasvatuksen hyv\u00e4t vaikutukset ulottuvat pitk\u00e4lle kouluvuosiin. Kaikkein eniten varhaiskasvatuksesta hy\u00f6tyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4osaiset lapset, jotka ovat my\u00f6hemmin vaarassa syrj\u00e4yty\u00e4 koulutuksesta. (Kalliala & Onnismaa 2014.)<\/p>\n
Vaikka useat tutkimustulokset puoltaisivatkin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityst\u00e4, on kuitenkin eritt\u00e4in vaikea sanoa miten p\u00e4iv\u00e4hoito vaikuttaa lasten kehitykseen, sill\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tutkimusasetelmaa ei ole mahdollista muodostaa. Tutkimusasetelman muodostaminen edellytt\u00e4isi t\u00e4ysin samanlaisista perheoloista tulevien lasten satunnaisen jakamisen eri ryhmiin, joissa osa lapsista on kotihoidossa ja osa jaettaisiin laadultaan eritasoisiin p\u00e4iv\u00e4koteihin.<\/p>\n
On vaikeaa vastata my\u00f6s siihen, tukeeko laadukas p\u00e4iv\u00e4hoito my\u00f6s sellaisten lasten kehityst\u00e4, joilla on hyv\u00e4 olla kotona. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan varhain aloitettu p\u00e4iv\u00e4hoito tukee lasten kehityst\u00e4 paremmin kuin kotihoito (Andersson 1992, 1996), on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua ehk\u00e4 juuri siksi, ett\u00e4 vastaavanlaisia tutkimustuloksia on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muualta. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 asiassa tutkimustulokset ovat kuitenkin yksiselitteiset: p\u00e4iv\u00e4hoitoon voi liitty\u00e4 sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t suuresti lapsen kehityksen vaurioitumisen riski\u00e4. (Kalland 2011, 149, 152-153.)<\/p>\n
Varhaiskasvatuksen johtajat ovat omassa kannanotossaan varhaiskasvatuslain uudistukseen olleet huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 keskusteluissa on unohdettu huoltajien osuus ja merkitys pienen lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Suomessa on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 pienten lasten vanhemmat ovat kokop\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4, jolloin hoitop\u00e4iv\u00e4t voivat veny\u00e4 jopa kymmentuntisiksi. (Kalland 2011, 147). Lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta varhaiskasvatukseen osallistuminen esimerkiksi kolme- nelj\u00e4 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 voisi olla varhaiskasvatuksen johtajien mielest\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Mill\u00e4 voidaan perustella, ett\u00e4 ilman perusteltua syyt\u00e4 olisi lapsen edun mukaista viett\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4 aika ohjatussa toiminnassa erossa omista huoltajista.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n asetettu reunaehtoja p\u00e4iv\u00e4hoidon saamiselle, joten pieni lapsi voi olla p\u00e4iv\u00e4hoidossa yli kymmenenkin tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, vaikka sille ei olisi erityist\u00e4 tai perusteltua tarvetta. Mm. The Effective Provision of Pre-School Education (EPPE) tutkimuksessa on todettu, ett\u00e4 ryhm\u00e4muotoiseen varhaiskasvatukseen osallistumisella on my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia lapsen kehitykseen, mutta samalla my\u00f6s se, etteiv\u00e4t kokop\u00e4iv\u00e4iset hoitoajat tuota lis\u00e4hy\u00f6ty\u00e4 lapselle verrattuna osap\u00e4iv\u00e4iseen toimintaan. (Anttila ym. 2014)<\/p>\n
My\u00f6s Mannerheimin Lastensuojeluliitto pit\u00e4\u00e4 omassa kannanotossaan varhaiskasvatuslain uudistukseen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 vanhemmilla on aito mahdollisuus valita lapsen yksil\u00f6llisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidon muoto. He esitt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 lakiin kirjattaisiin kunnan velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 sen alueella on tarjolla varhaiskasvatuksen ja p\u00e4iv\u00e4hoidon lis\u00e4ksi my\u00f6s avointa varhaiskasvatusta.\u00a0<\/strong>(Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 27.5.2014 opetus \u2013 ja kulttuuriministeri\u00f6lle).\u00a0<\/strong><\/p>\n N\u00e4kisin ett\u00e4 olisi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota vanhemmille my\u00f6s muunlaisia vaihtoehtoja kuten kerhotoimintaa ja tuoda n\u00e4iden palvelujen etuja ja hy\u00f6tyj\u00e4 enemm\u00e4n julkiseen keskusteluun. Laadukkaita kerhoja tai avoimia p\u00e4iv\u00e4koteja ei ole viel\u00e4 ainakaan kaikilla alueilla riitt\u00e4v\u00e4sti, eik\u00e4 palvelua n\u00e4in ollen tarjota aktiivisesti esimerkiksi kotona oleville vanhemmille.<\/p>\n Tukemalla vanhempia ja vanhemmuutta heid\u00e4n kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, voidaan my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 lasten ja koko perheen hyvinvointia. Esimerkiksi KASTE- hankkeen juurruttama perhekeskustoiminta on mielest\u00e4ni loistava esimerkki palveluista joita on l\u00e4hdetty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaan tarpeesta k\u00e4sin siten, ett\u00e4 asiakkaiden omat voimavarat ja asiantuntijuus huomioidaan. Perhekeskustoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 on pyritty korostamaan sen merkityst\u00e4 sek\u00e4 lasten, ett\u00e4 koko perheen terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja varhaista tukea tarjoavana rakenteena. Niiden tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen paikkoina ja tuoda apu ja tuki ihmisen arkiymp\u00e4rist\u00f6ihin. Perhekeskusten tavoitteina on muun muassa vahvistaa vanhempia kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, ja tukea perheen arkea. (Halme, Kekkonen & Per\u00e4l\u00e4 2012, 53)<\/p>\n Jotta vanhempien valinnan vapaus toteutuisi, tulisi my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n joustaa. Ty\u00f6n ja perheen yhteen sovittaminen on usein vaativaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien v\u00e4syneet lapset. Suomessa ei hy\u00f6dynnet\u00e4 viel\u00e4 samalla tavoin osa-aikaty\u00f6n mahdollisuutta kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi Hollantilaiset arvostavat lasten kotihoitoa, eik\u00e4 siell\u00e4 edes ole vuorohoitop\u00e4iv\u00e4koteja. Hollannissa osa-aikaty\u00f6 on yleist\u00e4 ja molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus tehd\u00e4 lyhyemp\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yksi Perheet 24\/7- tutkimuksen johtajista ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kasvatustieteen professori Anna R\u00f6ng\u00e4ll\u00e4 onkin viesti suomalaisille ty\u00f6yhteis\u00f6ille.<\/p>\n R\u00f6ng\u00e4n mukaan hyv\u00e4 esimies pystyy ottamaan huomioon ty\u00f6ntekij\u00f6iden erilaiset el\u00e4m\u00e4nvaiheet ja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n pienten lasten vanhempien ty\u00f6vuorot niin, ettei tulisi pitki\u00e4 vuoroja. Lastenhoito on my\u00f6s helpompi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, jos tiet\u00e4\u00e4 ty\u00f6vuoronsa ajoissa. Vanhempien ep\u00e4tyypillisill\u00e4 ty\u00f6ajoilla voi nimitt\u00e4in olla kielteinen vaikutus lasten hyvinvointiin. (Siljam\u00e4ki 2014)<\/p>\n Kaikkea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tulisi mielest\u00e4ni ohjata aina lapsen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 etu ja hyvinvointi. Toivon, ett\u00e4 uudessa varhaiskasvatuslaissa huomioitaisiin p\u00e4iv\u00e4hoidossa tapahtuvan varhaiskasvatuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s avoimen varhaiskasvatuksen palvelut ja perhekeskustyyppinen toiminta ja keskitytt\u00e4isiin my\u00f6s n\u00e4iden palvelujen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Vanhemmilla tulisi olla oikeus valita juuri ne palvelut, jotka edist\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n lastensa ja perheidens\u00e4 hyvinvointia ja terveytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yh\u00e4 tasa-arvoisempaa palkkaus \u2013 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4politiikkaa ja tosiasioiden my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4: inhimillisen kehityksen ja yhteiskunnan tulevaisuuden arvokkain tekij\u00e4 ovat lapsuus ja lapset. Yhteiskunnallisten tavoitteiden k\u00e4rjess\u00e4 tulee olla kaikkien lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen, oli yhteiskunnan talouden tila mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. (Kalland 2011, 171.)<\/p>\n Leyla Uzun\u00a0<\/strong><\/p>\n L\u00c4HTEET:<\/p>\n Anttila, M.-R., Askola-Vehvil\u00e4inen, S., Gammelg\u00e5rd, L., Harju, M., Koskinen, E., Kemppainen, S., Kemppainen, T. Kuusisto, H., Kyt\u00f6laakso, K., Koski-Santti, K. Lahtinen, J. Liuski, P. N\u00e4s\u00e4nen, A.-M.,\u00a0 Rantanen, M.-l., Rauvala, K., Rissanen, U., Sairanen, A.-L., Tossavainen, T., Vartiainen, P., Virkki, P. V\u00e4lim\u00e4ki, R., & Wikstr\u00f6m, M. 2014.\u00a0 Varhaiskasvatusjohtajien verkosto. Varhaiskasvatusjohtajien kannanotto varhaiskasvatuslain uudistamiseen.<\/p>\n Halme, N., Kekkonen, M. & Per\u00e4l\u00e4, M.-L 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja\u00a0 johtaminen. Raportti 62\/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n Kalland, M. 2011. P\u00e4iv\u00e4hoito kiintymyssuhdeteorian valossa. Teoksessa M. Kalland & J. Sinkkonen (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro Oy, 147-172.<\/p>\n Kalliala, M. & Onnismaa, E.-L. 2014. Varhaiskasvatuksen laatu on turvattava. Helsingin Sanomat. Nettilinkki.<\/a><\/p>\n Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 27.5.2014 opetus \u2013 ja kulttuuriministeri\u00f6lle. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus \u2013 MLL:n lausunto varhaiskasvatuksesta. Nettilinkki.<\/a><\/p>\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4nk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen \u00a0tulee my\u00f6s kehitty\u00e4<\/strong><\/h3>\n