Taiteen hyvinvointivaikutukset ovat viime vuosina her\u00e4tt\u00e4neet paljon kiinnostusta sosiaali- ja terveysalalla. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta on pyritty parantamaan ja hyvinvointialoille on kehitetty erilaisia soveltavan taiteen menetelmi\u00e4. Kiinnostuksen taustalla ovat taiteen kokemisesta ja harrastamisesta seuraavat moninaiset positiiviset hyvinvointivaikutukset.<\/p>\n
Osallistuin k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sosionomi (ylempi amk) \u2013tutkintoon liittyv\u00e4ll\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ll\u00e4ni, jossa arvioin Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja asuinalueilla vuosien 2011 – 2012 toteutettujen Taidekuuri -yhteis\u00f6taideprojektien vaikutuksia. Arviointi kohdistui 13 erilliseen, mutta toiminnan tasolla samalla \u201dkaavalla\u201d toteutettuun yhteis\u00f6taideprojektiin, jotka toteutin yhdess\u00e4 taiteilija-ty\u00f6parin kanssa. Projektien tavoitteena oli tarjota lapsille mahdollisuus taiteen tekemisen ja onnistumisen kokemuksiin, lis\u00e4t\u00e4 lasten n\u00e4kyvyytt\u00e4 kaupunkitilassa sek\u00e4 tuoda taidetta ja kulttuuria asuinalueiden arkeen.<\/p>\n
L\u00e4hestyin arvioinnissa yhteis\u00f6taiteellista toimintaa sosiaalipedagogisen kansalaiskasvatuksen ja sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksen sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksest\u00e4. Sosiokulttuurinen innostaminen on sosiaalipedagogisesta teoriasta nouseva moninainen kasvatus- ja kansalaistoiminnan metodologia, jota toteutetaan ihmisten arkisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4. Sosiokulttuurisessa innostamisessa on aina mukana kolme ulottuvuutta ja niist\u00e4 nousevaa perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4: kasvatuksellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen.<\/p>\n
Kasvatuksellisen ulottuvuuden ydin on persoona ja osallistavan kasvatuksen avulla tavoitellaan ihmisen persoonallista kehittymist\u00e4, asenteiden muutosta, kriittisen ajattelun kehittymist\u00e4, oman vastuun tiedostamista, herkistymist\u00e4 ja motivaation her\u00e4\u00e4mist\u00e4. Sosiaalisen ulottuvuus keskittyy ryhm\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6\u00f6n, jolloin olennaiseksi nousee ihmisen oman osallistumisen kautta tapahtuva integroituminen yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan sek\u00e4 samalla pyrkimys n\u00e4iden laadullisen muutokseen. Kulttuurisessa ulottuvuudessa toiminnan tavoitteena on ihmisen luovuuden ja monipuolisen ilmaisun kehittyminen. (mm. Kurki 2006: 154 -155, Nivala 2008)<\/p>\n
Erilaiset taiteelliset aktiviteetit voivat toimia sosiokulttuurisen innostamisen v\u00e4linein\u00e4. Innostamisen yhteydess\u00e4 taiteen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n olevan keino ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden tutkimiseen ja yhteis\u00f6lliseen toimintaan innostamiseen. Yhteis\u00f6llist\u00e4 taidekasvatusta tutkinut Mirja Hiltunen (2009) toteaa postmodernin taidekasvatuksen korostavan taiteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisen todellisuuden symbolien rakentajana, sosiaalisen ja kulttuurisen alueen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja syvemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen mahdollistajana. H\u00e4nen mukaansa yhteis\u00f6llisen taidekasvatuksen l\u00e4ht\u00f6kohdan tulisi l\u00f6yty\u00e4 sosiokulttuurisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta toisten kanssa.<\/p>\n
Taidekasvatuksen tavoitteena on, ett\u00e4 yhteis\u00f6ille syntyy uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 niist\u00e4 sosiaalisista ja kulttuurisista maailmoista, joissa ne el\u00e4v\u00e4t. Yhteis\u00f6lliset taidekasvatusprosessit synnytt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 toiminnallista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ett\u00e4 symbolista yhteisyytt\u00e4, mik\u00e4 tukee osallistujan yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n toimijuutta, voimaantumista ja emansipaatiosta. (Hiltunen 2009: 253-257)<\/p>\n
Leikkipuistossa toteutettava Taidekuuri on taiteellinen seikkailu, jossa puistojen lapset osallistuvat asuinalueiden julkiseen tilaan sijoitettavan yhteis\u00f6taideteoksen taiteiluun. \u00a0Arvioinnin kohteena olevien projektien teokset syntyiv\u00e4t tilan, taiteilijan ja lasten v\u00e4lisiss\u00e4 dialogeissa siten, ett\u00e4 taiteilija haki asuinalueen tilasta tai historiasta teeman lapsille tulkittavaksi ja eteenp\u00e4in ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
Teosten teemat toimivat leikin ja mielikuvituksen liikkeelle l\u00e4hett\u00e4jin\u00e4 ja rajasivat leikkikent\u00e4n sopivaksi. Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja minne menee Taikametro? Millainen on Kiiltokala? Mit\u00e4 aarteita l\u00f6ytyy puiston paikalla olleen Lammen pohjalta? Lapset taiteilivat teoksen osat puistoissa j\u00e4rjestetyn kahden viikon mittaisen kuvataidety\u00f6pajan aikana. \u00a0Taiteilija sommitteli ja kokosi yhteis\u00f6taideteokset sill\u00e4 periaatteella, ett\u00e4 kaikkien lasten tulkinnoille tuli yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 paikka niiss\u00e4. Teokset ripustettiin esille lasten omalle asuinalueelle, jolloin lapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t muokkaamaan julkista tilaa sek\u00e4 kuulemaan yhteis\u00f6lt\u00e4 tulevan palautteen. Suurin osa teoksista sijoitettiin kirjastoon, yksi metroasemalle ja yksi kauppakeskuksen liiketilan ikkunaan.<\/p>\n
Yhteis\u00f6taideteoksia syntyi tarkastellulla ajanjaksolla 13. Niiden sis\u00e4\u00e4n mahtui yhteens\u00e4 2610 erillist\u00e4 lasten tekem\u00e4\u00e4 teosta. Ohjaajien arvioiden mukaan leikkipuistoissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4hoidon koululaisista ty\u00f6pajoihin osallistui puistosta riippuen 70 -100 % kaikista iltap\u00e4iv\u00e4kerholaisista. Vapaaehtoisiin ty\u00f6pajoihin osallistui lapsia, joiden puistohenkil\u00f6kunta ei uskonut aiemman kokemuksen perusteella osallistuvan mihink\u00e4\u00e4n yhteiseen aktiviteettiin sek\u00e4 lapsia, jotka saivat mahdollisuuden n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 uudessa ja positiiviseksi tulkitussa roolissa taiteellisen ty\u00f6skentelyn avulla.<\/p>\n
Erityinen huomio kiinnittyi poikien aiemmasta poikkeavaan osallistumisaktiivisuuteen; pojat osallistuivat innolla ja kertoivat motivoituvansa siit\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 saa \u201dkerrankin tehd\u00e4 sellaista mit\u00e4 itse haluu<\/em>\u201d. \u00a0Taidekuurien toiminnallisten prosessien aikana syntyi erilaisia kohtaamisen tiloja, joiden puitteissa oli mahdollista herkisty\u00e4 tarkastelemaan itse\u00e4\u00e4n, maailmaa ja yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 uudella tavalla. Omat ja toisten onnistumiset, oivallukset ymp\u00e4rist\u00f6n olemuksesta ja kuvallisen ilmaisun kehittyminen innostivat lapsia osallistumaan ty\u00f6pajaan jakson aikana useita kertoja.<\/p>\n Toiminnan seurauksena syntyi mahdollisuus tarkastella yhdess\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, millaisia yhteis\u00f6tason osallistumismahdollisuuksia instituutioissa ja kaupunkitilassa lapsille on. Fyysiseen kaupunkitilaan suunniteltu yhteis\u00f6taideteos ja sen ehdoilla toteutettu projekti toivat toiminnan my\u00f6t\u00e4 esiin tilaan \u201dk\u00e4tkeytyneit\u00e4\u201d kulttuurisia rakenteita ja tiedostamattomia ajattelumalleja.\u00a0 Prosessin aikana oli mahdollista kyseenalaistaa ja arvioida uudelleen sit\u00e4, miten lapset n\u00e4kyv\u00e4t kaupunkitilassa. Lapsiin kaupunkitiloissa kohdistuva rajoittava hallinta (ks. Strandell 2012 , Kiili 2011, Koskela 2009) tuli n\u00e4kyviin siin\u00e4, miten tiedostamattomasti teoksille tarjottiin tilaa lastenosastoilta eik\u00e4 suinkaan sielt\u00e4, miss\u00e4 ne olisivat kaikkien n\u00e4kyvill\u00e4.<\/p>\n Teosten yleis\u00f6palautteessa painottui ilo siit\u00e4, ett\u00e4 lapset saavat k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4\u00e4n kerrankin n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle. Vahvimmillaan lasten n\u00e4kyminen noteerattiin yleis\u00f6kommentilla, jonka mukaan lasten ilmaisua sis\u00e4lt\u00e4nyt teos edusti ainoaa asiaa, jossa asuinalueen lapset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t positiivisessa valossa. Teosten sijoittaminen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n paikkaan ja kaikkien n\u00e4kyville oli my\u00f6s tekij\u00e4, joka motivoi lapsia osallistumaan, sai yleis\u00f6n reagoimaan ja vahvisti osaltaan yhteis\u00f6llisyyden kokemusta.<\/p>\n Arvioinnin perusteella leikkipuistoissa toteutettava taidetoiminta tulisi ottaa todelliseksi vaihtoehdoksi, kun lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin sek\u00e4 yhteiskunnalliseen osallistumiseen toteutetaan. Taidekuuri-toiminnan kokemusten perusteella Helsingin kaupungin leikkipuistot soveltuvat toimintaymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4 sosiokulttuuriselle innostamiselle ja yhteis\u00f6taideprojekteille, koska niiss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 toiminta on helposti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa kaikille alueen lapsille ja niiden toimintaperiaatteet vapaaehtoisuuteen perustuvasta osallistumisesta ja kaikille avoimista tiloista tukevat sosiokulttuuriseen innostamisen mahdollisuuksia ja yhteis\u00f6llist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa.<\/p>\n Taidekuuri-projektien keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 saavutettavuuden ja rakenteen suhteen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muissakin projekteissa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 menetelm\u00e4tason soveltamiseen liittyy siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin taiteen ja sosiokulttuurisen innostamisen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 osaamista, ett\u00e4 sellaisenaan siit\u00e4 ei toivottua \u201dtaidel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4\u201d kannattanut kehitt\u00e4\u00e4. Taidekuurien arvioinnin perusteella taiteilijoiden ohjaamat yhteis\u00f6taideprojektit tulisi menetelm\u00e4kehitt\u00e4misen sijaan n\u00e4hd\u00e4 avoimina prosesseina ja interventioina, jotka avaavat tiet\u00e4 asuinalueiden ja yhteis\u00f6jen kehittymiselle.<\/p>\n Taiteen tuomista hyvinvointipalveluiden osaksi ei tulisikaan l\u00e4hesty\u00e4 vain menetelm\u00e4kehitt\u00e4misen tai saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan my\u00f6s ja nimenomaan sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 taiteen keinoin on mahdollisuus tukea lasten osallisuutta niin l\u00e4hiyhteis\u00f6iss\u00e4 kuin laajemminkin yhteiskunnassa.<\/em> T\u00e4h\u00e4n tarvitaan avuksi yhteis\u00f6ihin jalkautuvia taiteen ammattilaisia ja vapautta toimia taiteellisen prosessin ehdoilla.<\/p>\n Tuija Salovaara,<\/strong> sosionomi ylempi AMK<\/p>\n Artikkelin pohjana oleva opinn\u00e4ytety\u00f6: Tuija Salovaara 2014: Taidekuureja leikkipuistoihin \u2013 Yhteis\u00f6taidetta ja osallisuutta kaupunkitilaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosionomi ylempi Amk-tutkinto 2014.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Hiltunen, Mirja 2009: Yhteis\u00f6llinen taidekasvatus – Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ymp\u00e4rist\u00f6issa. Lapin Yliopistokustannus.<\/p>\n Kiili, Johanna 2011: Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja sukupolvisuhteiden hallinta. Teoksessa: Alanen, Leena\u00a0 \u2212 Harrikari, Timo \u2013 Pekkarinen, Elina \u2013 Satka, Mirja (toim.): Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Tampere: Osuuskunta Vastapaino. 167 \u2013 204.<\/p>\n Koskela, Hille 2009: Pelkokierre \u2013 Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Gaudeamus: Helsinki.<\/p>\n Kurki, Leena 2006: Kansalainen persoonana yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Teoksessa: Kurki, Leena \u2013 Nivala, Elina (toim.) : Hyv\u00e4 ihminen ja kunnon kansalainen \u2013 Johdatus kansalaisuuden sosiaalipedagogiikkaan. Tampere: Tampere University Press.<\/p>\n Nivala, Elina 2008: Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa \u2013 kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen viitekehys. Snellman instituutin A-sarja 24\/2008. Kuopio: Snellman instituutti.<\/p>\n Strandell, Harriet 2012: Lapset iltap\u00e4iv\u00e4toiminnassa \u2013 koululaisten valvottu vapaa-aika. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Taiteen hyvinvointivaikutukset ovat viime vuosina her\u00e4tt\u00e4neet paljon kiinnostusta sosiaali- ja terveysalalla. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta on pyritty parantamaan ja hyvinvointialoille on kehitetty erilaisia soveltavan taiteen menetelmi\u00e4. Kiinnostuksen taustalla ovat taiteen kokemisesta ja harrastamisesta seuraavat moninaiset positiiviset hyvinvointivaikutukset. Osallistuin k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sosionomi (ylempi amk) \u2013tutkintoon liittyv\u00e4ll\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ll\u00e4ni, jossa arvioin Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja asuinalueilla vuosien […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[57,61,85,81,107,239],"class_list":["post-140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-alumnit","tag-ehkaiseva-lastensuojelu","tag-hyvinvointia-kulttuurista","tag-kasvatus","tag-opinnaytetyot","tag-osallisuus","tag-taidekuuri"],"acf":[],"yoast_head":"\nYhteis\u00f6taide osallisuuskasvatuksen v\u00e4lineeksi<\/strong><\/h3>\n