Professori Urpo Kankaan mielest\u00e4 suomalaiset pit\u00e4isi velvoittaa el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhempiaan ja\u00a0 vastuu omien vanhempien vanhuuden hoivasta tulisi olla lapsilla, ainakin jos n\u00e4m\u00e4 ovat varakkaita – mit\u00e4 mielt\u00e4 olet ehdotuksesta? Pit\u00e4isik\u00f6 elatusvelvollisuus ulottaa omiin vanhempiin? Ent\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 perint\u00f6 ansaita huolehtimalla vanhemmistaan?\u00a0 Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 lapsille j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perint\u00f6\u00e4 vai tulisiko omaisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oman hoivan kustantamiseen?<\/p>\n
Yle Uutisten haastattelussa Urpo Kangas ehdotti, ett\u00e4 aikuiset lapset pit\u00e4isi velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma el\u00e4ke ei t\u00e4h\u00e4n riit\u00e4. H\u00e4nen mukaansa suomalaiset pit\u00e4isi velvoittaa el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omat vanhempansa, sill\u00e4\u00a0Suomessa vanhemmat on velvoitettu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta alaik\u00e4isist\u00e4 lapsista ja avioliitossakin on pidett\u00e4v\u00e4 huolta puolisosta.\u00a0 \u201dJos \u00e4idin el\u00e4ke ei riit\u00e4 laitoshoitopaikkaan tai omaishoitoon, niin silloin varakas lapsi saa luvan auttaa, koska h\u00e4n tulee my\u00f6hemmin mahdollisesti perim\u00e4\u00e4n omaisuutta. Oikeudenmukaisuus suorastaan huutaa sit\u00e4 sellaisissa tapauksissa, joissa lapsi on hyvin varakas, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuhlailevaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n omia varojaan, ja on hyl\u00e4nnyt omat vanhempansa<\/i>\u201d sanoi Kangas haastattelussa. (Yle Uutiset a 2014.)<\/p>\n
Kankaan mukaan my\u00f6s aikuisten lasten velvollisuus auttaa k\u00f6yhi\u00e4 vanhempia voitaisiin kirjata lakiin. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 ajatus elatusvelvollisuuden ulottamisesta omiin vanhempiin ei ole uusi. Vastaava laki on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useissa Euroopan maissa. Vanhempien elatusvelvollisuus oli aiemmin my\u00f6s Suomen laissa, joka oli vuodelta 1922 per\u00e4isin ollut k\u00f6yh\u00e4inhoitolaki. Kyseinen laki\u00a0 kumottiin kuitenkin hyvinvointivaltion arvoihin huonosti sopivana vuonna 1970.\u00a0\u00a0Vuodelta 1922 per\u00e4isin olevassa k\u00f6yh\u00e4inhoitolaissa luki seuraavasti: Kukin on tarvittaessa velvollinen kykyns\u00e4 mukaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta vanhemmistaan. <\/em>Professori Kankaan mukaan poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t ovat asiaa varmasti miettineet, mutta kukaan ei ole kuitenkaan uskaltanut avata aiheesta edes arvokeskustelua. (Yle Uutiset a 2014.)<\/em><\/p>\n Kuka tai mik\u00e4 laitos valvoisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lain toteutumista ja mit\u00e4 kustannuksia valvonta aiheuttaisi yhteiskunnalle?<\/em> Onko Urpo Kangas lainkaan pohtinut, ett\u00e4 el\u00e4mme yhteiskunnassa, jossa 1970- luvulta l\u00e4htien naisten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin seurauksena perheet ovat vieneet omat lapsensa p\u00e4iv\u00e4hoitoon. T\u00e4m\u00e4n hetken ik\u00e4\u00e4ntyneet ihmiset ovat juuri se ryhm\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka tuolloin totuttivat lapsensa kyseiseen ajatukseen, eli ett\u00e4 yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 huolen ja hoitaa hoivaa tarvitsevia. My\u00f6s vanhukset siirrettiin tuolloin vanhainkoteihin paljon paremmassa kunnossa kuin mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kangas totesi lis\u00e4ksi, ett\u00e4 jos velvoite omista vanhemmista huolehtimiseen ei saa kannatusta, olisi toisena vaihtoehtona perinn\u00f6njaon muuttaminen. Kankaan ehdotuksessa perinn\u00f6n lakiosa ei en\u00e4\u00e4 kuuluisi lapselle automaattisesti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 jos lakiosaj\u00e4rjestelm\u00e4 kumottaisiin, niin is\u00e4ll\u00e4 tai \u00e4idill\u00e4 olisi oikeus palkita se rintaperillisist\u00e4, joka on auttanut heit\u00e4 ja pit\u00e4nyt huolta heist\u00e4 heid\u00e4n vanhuudessaan. Toisin sanoen, mik\u00e4li ei osallistu vanhempiensa avustamiseen, ei tule perint\u00f6\u00e4k\u00e4\u00e4n. Varsinkin omaishoitamisessa oikeudenmukaisuus toteutuisi professorin mukaan n\u00e4in parhaiten. (Yle Uutiset a 2014.) <\/em><\/p>\n Ymm\u00e4rr\u00e4n Kankaan ajatuksen kyseisess\u00e4 asiassa, mutta siin\u00e4 ei oteta huomioon sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 monella vanhemmalla, ei ole perint\u00f6\u00e4 lapsilleen j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi. Miten laki tuolloin kohtelisi lapsia, jotka kielt\u00e4ytyisiv\u00e4t omien vanhempiensa hoitamisesta, kun mit\u00e4\u00e4n perint\u00f6\u00e4 ei kuitenkaan tulisi?\u00a0Kangas ei huomioi sit\u00e4, ett\u00e4 moni suomalainen perhe, jolla on omat apua tarvitsevat vanhemmat elossa, ovat itse ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 ja heill\u00e4 on mahdollisesti viel\u00e4 omat lapset huollettavana.<\/p>\n Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Harriet Finne-Soveri ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannata ajatusta laista, jolla lapset velvoitettaisiin kustantamaan i\u00e4kk\u00e4iden vanhempiensa hoitoa. Finne-Soveri n\u00e4kee useita uhkatekij\u00f6it\u00e4, jos huoltovelvollisuudesta s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin lailla. H\u00e4nen mukaan perheill\u00e4 on jo nyt suuria taloudellisia vastuita omien lastensa el\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja vanhempien el\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 voisi olla kyse useisiin tuhansiin euroihin nousevista summista kuukaudessa. Finne-Soveri vastaa professori Urpo Kankaan ehdotukseen, ett\u00e4 lasten olisi osallistuttava k\u00f6yhien vanhempiensa el\u00e4tt\u00e4miseen kysym\u00e4ll\u00e4 miksei yhteiskuntaa voida kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 huolenpito vanhemmista olisi houkuttelevaa. (Yle Uutiset c 2014.)<\/p>\n Monet ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t ihmiset ovat my\u00f6s itse oman jaksamisen \u00e4\u00e4rirajoilla, varsinkin jos heill\u00e4 on viel\u00e4 omia lapsia hoidettavana tai jos he itse kamppailevat oman terveytens\u00e4 kanssa. Voiko tuolloin aikuisia lapsia velvoittaa tekem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ilman, ett\u00e4 vaikean stressin tai uupumisen diagnoosit lis\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti? Mik\u00e4li lapset j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois t\u00f6ist\u00e4 hoitamaan omia vanhempiaan esimerkiksi omaishoitajaksi, he ovat poissa ty\u00f6voimasta ja siit\u00e4 on taas omat ty\u00f6n tarjontaan liittyv\u00e4t ongelmat, kuten Soininvaara toteaa nettisivuillaan (Soininvaara 2014).<\/p>\n Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei innostu ehdotuksesta, ett\u00e4 aikuiset lapset velvoitettaisiin maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhemman oma el\u00e4ke ei riit\u00e4. Huovisen mukaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta taataan samat hyvinvointipalvelut. H\u00e4n ei pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ainakaan nyt lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 realistisena tapana vied\u00e4 eteenp\u00e4in palveluasioita ja toteaa, ett\u00e4 monissa Euroopan maissa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuotettu julkisin varoin ”yht\u00e4 laadukasta hyvinvointiyhteiskuntaa” kuin Suomessa. Ministeri korostaa my\u00f6s, ett\u00e4 palvelut eiv\u00e4t saisi kytkeyty\u00e4 varallisuuteen. (Yle Uutiset b 2014.)<\/p>\n Kankaan ehdotus ei huomio sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikilla vanhemmilla ei ole omia lapsia, tai sit\u00e4, ett\u00e4 lapset voivat asua esimerkiksi ulkomailla. Tuolloin vanhemman hoitaminen on mahdoton yht\u00e4l\u00f6, ellei se sitten perustu pelkkiin laskujen maksuihin. Monet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule toimeen omien vanhempiensa kanssa ja v\u00e4lit ovat voineet menn\u00e4 poikki kokonaan. Kuten Finne-Soveri toteaa, voivat vanhempien ja lasten suhteet olla riitaisia tai sitten suhteet voivat olla muuten niin toimimattomia, ett\u00e4 edes henkist\u00e4 yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n Hyv\u00e4\u00e4 huoltovelvollisuudessa voisi Finne-Soverin mukaan olla se, ett\u00e4 lapset voisivat taloudellisten menetysten pelossa osallistua enemm\u00e4n vanhempiensa hoitamiseen ja sukupolvet voisivat l\u00e4henty\u00e4 toisiaan. Silti h\u00e4n ei kannata lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, vaan kannattaa yhteiskunnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Finne-Soveri muistuttaa edelleen, ett\u00e4 varakkailla ihmisill\u00e4 on mahdollisuus ostaa vanhemmilleen enemm\u00e4n hoitoa. \u201dKaikenkaltainen eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen tietysti kuuluu hyvinvointivaltion perustavoitteisiin\u201d Finne-Soveri sanoo. (Yle Uutiset c 2014.)<\/p>\n Ajankohtainen kysymys voi kuitenkin olla se, ett\u00e4 tarvitseeko vanhemman ihmisen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollista perint\u00f6\u00e4 lapsilleen vai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n rahat itseens\u00e4 ja omaan hoitoonsa? Urpo Kangas kannustaakin ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ihmisi\u00e4 siihen, ett\u00e4 he k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ennen kuolemaansa.(Yle Uutiset a 2014). Soininvaara toteaa puolestaan, ett\u00e4 Suomen vanhustenhoito on kallista ja laadultaan huonoa. H\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoito ei ole ammatillisesti huonoa vaan, ett\u00e4 vanhusten el\u00e4m\u00e4 Suomessa on kolkkoa ja ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Viranomainen on vain harvoin yht\u00e4 hyv\u00e4 omainen kuin oikea omainen Soininvaaran mukaan. (Soininvaara 2014.)<\/p>\n Vanhusten hoidon laatu ei parane siit\u00e4, ett\u00e4 omaisia pakotetaan hoitamaan vanhusta vasten tahtoaan. Se olisi edelleen kolkkoa ja ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Eskolan ja Saarenheimon (2005) tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan apua tarvitsevat vanhukset tyypillisesti korostivat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t halua kuormittaa lapsiaan likaa, koska lapsilla on oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, ty\u00f6ns\u00e4 ja perheens\u00e4. Suhteet lapsiin my\u00f6s edustivat hoitamisen ulkopuolista maailmaa, eik\u00e4 lasten odotettu lainkaan osallistuvan arjen j\u00e4rjestelyihin, vaan k\u00e4yv\u00e4n tapaamassa silloin kun heille sopii. (Eskola & Saarenheimo 2005.)<\/p>\n Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laki ei sido rikastakaan lasta auttamaan k\u00f6yh\u00e4\u00e4 vanhempaansa, mutta suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisia auttaa ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 vanhempiaan vapaaehtoisesti. Jo nyt valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisia auttaa ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 vanhempiaan my\u00f6s n\u00e4iden rahavaikeuksissa. Kun lakia ei ole, on kaikki perustunut vapaaehtoisuuteen. \u00a0J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on eritt\u00e4in vaikea muuttaa toiseksi kesken kaiken, kuten Soininvaara (2014) toteaa. \u201dTosin n\u00e4in taidetaan pikkuhiljaa kuitenkin tehd\u00e4. Julkisen vallan antama palvelulupaus on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 niin heppoiseksi, ett\u00e4 kelvollisesta hoidosta on maksettava itse. K\u00f6yhien sukujen vanhusten kannalta t\u00e4m\u00e4 vaihtoehto on huonoin<\/i>.\u201d (Soininvaara 2014.)<\/p>\n Ritva Mieronkoski<\/b>, sosionomi (Ylempi Amk) opiskelija<\/p>\n Lis\u00e4tietoa<\/p>\n Eskola, P\u00e4ivi & Saarenheimo, Marja\u00a0 2005. Omaishoitoperheen sosiaalinen verkosto. Teoksessa Saarenheimo, Marja & Pietil\u00e4, Minna (toim.) Kaksin kotona. I\u00e4kk\u00e4iden omaishoitoperheiden arjen ulottuvuuksia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehitt\u00e4mishanke. Tutkimusraportti 6. Vanhusty\u00f6n Keskusliitto \u2013 Centralf\u00f6rbundet f\u00f6r de gamlas v\u00e4l ry. Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n Soininvaara, Timo 2014. Soininvaara.fi. Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta? Verkkodokumentti.<\/a><\/p>\n Yle Uutiset a 2014. Kangas, Urpo. Yle Uutiset. Kotimaa. Verkkodokumentti.\u00a0<\/a><\/p>\n Yle Uutiset b 2014. \u00a0Huovinen, Susanna. Yle Uutiset. Kotimaa. Verkkodokumentti.\u00a0<\/a><\/p>\n