Opinn\u00e4ytety\u00f6mme prosessin aikana olemme paljon pohtineet sit\u00e4, mink\u00e4 takia sosionomeja ty\u00f6skentelee Helsingin peruskouluissa vain muutamia ja mink\u00e4 vuoksi projektiluonteiset kokeilut eiv\u00e4t saa jatkoa? Kartoitimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014 kouluja, joissa ty\u00f6skentelee kuraattorin lis\u00e4ksi toinen sosiaalialan edustaja. T\u00e4m\u00e4 osoittautui vaikeammaksi teht\u00e4v\u00e4ksi kuin luulimme. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Helsingiss\u00e4 sosionomeja ty\u00f6skentelee muutamassa yksityisess\u00e4 koulussa, mutta kunnallisen puolen kouluissa sosionomien edustus on melko suppea. T\u00e4m\u00e4 tieto yll\u00e4tti meid\u00e4t, sill\u00e4 n\u00e4emme eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sosionomien ty\u00f6kentt\u00e4n\u00e4 nuorten luonnolliset kasvuymp\u00e4rist\u00f6t, kuten koulut. Mielest\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4misen kohde olisikin juurruttaa t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6muoto my\u00f6s kunnan kouluihin.<\/p>\n
Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta lasten ja nuorten kanssa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 silloin, kun ongelmia ei ole viel\u00e4 syntynyt, olisi ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Aito kohtaaminen ja tulevaisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 olisi my\u00f6s taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kannattavaa. \u00a0Talous tuntuu olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi merkitt\u00e4vimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joka vaikuttaa palveluiden kehitt\u00e4miseen ja juurruttamiseen, niin eik\u00f6 olisi edullisempaa panostaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n kuin korjaavaan ty\u00f6h\u00f6n? Sosiaalialalla yleinen haaste on se, ett\u00e4 ty\u00f6n arvoa on hankala mitata lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 vaikutukset ihmisten kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 saattavat n\u00e4ky\u00e4 vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Haluaisimme kuitenkin nostaa tarkasteluun kysymyksen; eik\u00f6 ole edullisempaa palkata sosiaalialan ammattilainen kouluihin nuorten kasvun ja kehityksen tueksi, jotta voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja ajautumista muiden korjaavien palveluiden piiriin?<\/p>\n
Kuraattorit on palkattu kouluun vastaamaan sosiaalisiin ongelmiin, joita oppilailla on. Helsingiss\u00e4 kunnan kouluissa yhdell\u00e4 kuraattorilla voi olla monta koulua ty\u00f6kentt\u00e4n\u00e4, jolloin yksil\u00f6llinen tai jalkautuva ty\u00f6 ja kaikkien apua tarvitsevien oppilaiden l\u00f6yt\u00e4minen on mahdotonta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tunnutaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n energiaa kuraattorin p\u00e4tevyysvaatimusten laatimiseen kuin siihen, ett\u00e4 miten saataisiin enemm\u00e4n sosiaalialan ammattilaisia kouluun t\u00f6ihin. Sosiaalialan ammattilaisia tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 vastaamaan kuraattorin ty\u00f6taakkaan, ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa kuraattorin tilalle. Palataankin ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n ydinkysymykseen, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tilanteen kriisiyty\u00e4 ennen kuin apua on tarjolla?<\/p>\n
Rovaniemell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 koulukuraattori Sirkka Veijonaho kertoo ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyvist\u00e4 huolenaiheista haastattelussaan Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Talentiassa. H\u00e4n nostaa esille koulukuraattorin ty\u00f6n haasteeksi sen, jos tulevat muutokset viev\u00e4t kuraattorin ty\u00f6kent\u00e4n pois kouluilta. Veijonaho pit\u00e4\u00e4 huonona kehityssuuntana sit\u00e4, jos koulukuraattorien ty\u00f6t keskitet\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 yhdell\u00e4 kuraattorilla on useamman koulun oppilaat asiakkaina ja ty\u00f6skentely kussakin koulussa rajoittuu muutamaan kertaan viikossa. (Ahonen 2014: 36.) Mielest\u00e4mme Helsingiss\u00e4 tulisi kuunnella my\u00f6s muiden kuntien koulujen kokemuksia toimivista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 Veijonahon esitt\u00e4m\u00e4 huolenaihe kuulosta osittain jo Helsingiss\u00e4 olevalta mallilta?<\/p>\n
Moniammattillisen yhteisty\u00f6n onnistumiseksi tarvittaisiin virastojen v\u00e4list\u00e4 sujuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tiedon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 puolin ja toisin. Sosiaalialan ja opetusalan moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 tulisi tehd\u00e4 jo varhaisessa vaiheessa, kun nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tarvitaan kodin ulkopuolista tukea. Voiko sosionomien ty\u00f6kent\u00e4n juurruttamisessa koulumaailmaan haasteena olla virastojen v\u00e4linen byrokratia ja vanhat tottumukset. Opetusvirastossa keskityt\u00e4\u00e4n tietysti p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti opetukseen, niin kuin kuuluukin. Sosiaaliset ongelmat ja opetuksen ulkopuolella olevien sosiaalisten taitojen kasvattaminen kuuluvat sosiaalialan ammattilaisille, joten ehk\u00e4 siirr\u00e4mmekin katseen sosiaalivirastoon, miksi sosionomit eiv\u00e4t ole juurtuneet koulumaailmaan? Mit\u00e4 muutoksia tulisi tehd\u00e4 organisaatiotasolla, ett\u00e4 opetusviraston tiloissa ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelisi eri viraston alaisuudessa olevia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Koemme, ett\u00e4 sosiaali- ja opetusalan yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan ehdottomasti tulevaisuudessa. Markku Aunola ja Petteri Ora kirjoittaa Helsingin sanomissa (HS 16.8.2013) siit\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4vuosi koulussa ei yksin\u00e4\u00e4n ole vastaus nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn. Nuorten ongelmat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 rajoitu suoranaisesti oppimiseen tai sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, vaan ongelmat voivat olla laaja-alaisempia. Maili Malin kirjoittaa Lastensuojelun k\u00e4sikirjassa kouluik\u00e4isten nuorten syrj\u00e4ytymiseen ajavista vaiheista, joita ovat vaikeudet kotona, koulussa tai sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. H\u00e4lytt\u00e4vin vaihe on Malinin mukaan se, ett\u00e4 nuori keskeytt\u00e4\u00e4 koulun tai laiminly\u00f6 kouluteht\u00e4vi\u00e4. N\u00e4ihin vaiheisiin juuri sosionomi voisi puuttua. Sosionomin ty\u00f6kentt\u00e4n\u00e4 voisi olla koti ja sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 kouluymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4ksi, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t varjoon kuraattorin ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 opetusty\u00f6ss\u00e4. Haetaanko ratkaisua liian kaukaa asioihin, vai onko ty\u00f6malli jo eri projektien kautta kehitetty? Kuten sanontakin kuuluu, \u201dei py\u00f6r\u00e4\u00e4 kannata uudelleen keksi\u00e4\u201d.<\/p>\n
K\u00e4vimme haastattelemassa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 yksityisess\u00e4 koulussa kasvatusohjaajaa, sosionomia, joka toimi kuraattorin ty\u00f6parina. Haastattelussa ilmeni, ett\u00e4 sosionomin ty\u00f6 koulussa on eritt\u00e4in arvokasta. H\u00e4n ty\u00f6skentelee nuorten keskuudessa v\u00e4litunneilla ja koulun l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jolloin h\u00e4n on helposti l\u00e4hestytt\u00e4viss\u00e4. H\u00e4n pystyy my\u00f6s puuttumaan erilaisiin kahinoihin heti ja n\u00e4kee kiusaamistilanteet helpommin kuin kuraattori, joka ty\u00f6skentelee p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti omassa ty\u00f6huoneessa yksil\u00f6keskusteluiden merkeiss\u00e4. Oppilaalla ei tarvitse olla valmiiksi ongelmaa, jotta h\u00e4n voi jutella sosionomin kanssa. Nuorelle kuraattorin l\u00e4hestyminen voi olla iso kynnys, koska kuraattorilla harvoin on aikaa jutella pelkki\u00e4 kuulumisia, vaan kuraattorin luokse menn\u00e4\u00e4n ja varataan ongelman kanssa aika. Eik\u00f6 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuorilla olisi enemm\u00e4n turvallisia aikuisia, suojaavia tekij\u00f6it\u00e4, heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4t ja hiljaiset oppilaat olisi mielest\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4 kentt\u00e4 sosionomin ty\u00f6lle koulussa. Hiljaiset ja ujot nuoret eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskalla hakea itse apua. Niin sanottu etsiv\u00e4 ty\u00f6 kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kentt\u00e4, jossa sosionomin ammattitaito olisi omiaan ja nuorten ongelmia voitaisiin yritt\u00e4\u00e4 havaita jo varhaisessa vaiheessa. Mervi Juusola kirjoittaa Helsingin sanomissa (HS 17.1.2014) siit\u00e4, ett\u00e4 nuoret eiv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ydy, vaan heid\u00e4t syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Juusola kirjoittaa my\u00f6s siit\u00e4, kun nuori ei jaksa en\u00e4\u00e4 nousta s\u00e4ngyst\u00e4 yl\u00f6s. Silloin on jo paljon nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja syrj\u00e4ytymisprosessissa ehtinyt tapahtua.<\/p>\n
Sosionomin ammattitaidolla voitaisiin vastata my\u00f6s osallisuuden lis\u00e4\u00e4misen, tukemisen ja vahvistamisen t\u00e4rkeyteen. Elokuussa 2014 voimaan tuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolakihan my\u00f6s painottaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4 ty\u00f6otetta. Uudistuvassa laissa tuodaan esille my\u00f6s oppilaiden osallisuus ja osallistaminen muun muassa ongelmien ehk\u00e4isyss\u00e4. Sosionomi voisi ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 koulukuraattorin ja muun opetuspuolen henkil\u00f6st\u00f6n kanssa vastata osallisuuden toteuttamisen tavoitteisiin. Osallisuuteen kasvetaan ja kasvatetaan (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2008: 32; Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287\/2013.)<\/p>\n
Meid\u00e4n sosiaalialan ammattilaisten tulisi vied\u00e4 koulusosiaality\u00f6n t\u00e4rkeytt\u00e4 eteenp\u00e4in ja saada levitetty\u00e4 sosiaalialan osaamista niihin ymp\u00e4rist\u00f6ihin, jotka ovat ihmisille luonnollisia ja ty\u00f6kent\u00e4t p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t laajenemaan virastojen ulkopuolelle, sinne miss\u00e4 apua tarvitaan! Puhutaan kuitenkin lapsista, jolloin on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada paljon tukea varhaisessa vaiheessa, jotta saa hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sosionomi (ylempi AMK) opiskelijat Jaana ja Niina<\/b><\/p>\n
Aiheeseen liittyvi\u00e4 blogipostauksia l\u00f6ytyy alla olevien linkkien alta:<\/b><\/p>\n
Vihre\u00e4t<\/a><\/p>\n OutiAlanko<\/a><\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Helsingin Sanomat 16.8.2013, Verkkojulkaisu. <\/a><\/p>\n