Resilienssi on noussut keskeiseksi teemaksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jossa jatkuvat muutokset, ep\u00e4varmuus ja kasvavat paineet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siirtyminen hyvinvointialueisiin ja taloudelliset haasteet muokkaavat palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista ajattelua ja kyky\u00e4 kohdata vastoink\u00e4ymisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Opinn\u00e4ytety\u00f6ni tulokset osoittavat, ett\u00e4 esihenkil\u00f6t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t resilienssin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitona: kykyn\u00e4 toimia ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 harkintakyky paineen alla sek\u00e4 palautua kuormituksesta. He korostavat, ett\u00e4 resilienssi kehittyy kokemuksen ja tuen kautta.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6iden autonomian sek\u00e4 nykyisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteys innovatiivisuuteen ja haasteisiin on keskeinen. Arvokkain omaisuus yrityksell\u00e4 2000-luvulla on ty\u00f6ntekij\u00e4t. Peter Drucker (2018) painotti, ett\u00e4 tietoty\u00f6ntekij\u00e4t ovat eritt\u00e4in taitavia ja heill\u00e4 on korkea autonomia. Tietoty\u00f6ntekij\u00f6iden on oltava luovia ja innovatiivisia, sill\u00e4 he kohtaavat usein ennakoimattomia haasteita ja monimutkaisia teht\u00e4vi\u00e4 (1). Druckerin n\u00e4kemys on kuin suoraan esihenkil\u00f6n k\u00e4sikirjasta. Kysymys kuuluukin, onko meill\u00e4 varaa olla panostamatta resilienssiin?<\/p>\n\n\n\n
Selvitin opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni (2), miten sosiaalialan avopalveluiden esihenkil\u00f6t kokevat resilienssin osana ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja millaisia keinoja he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jaksamisen sek\u00e4 toimintakyvyn tukemiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka vahvistaa sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 organisaation hyvinvointia ja kehitt\u00e4\u00e4 johtamisty\u00f6t\u00e4. Keskeisimp\u00e4n\u00e4 tuloksena nousi esiin, ett\u00e4 resilienssi on merkitt\u00e4v\u00e4 voimavara kuormittavassa ja muuttuvassa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Resilienssi johtamisty\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa kyky\u00e4 sopeutua muutoksiin, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakyky ja tehd\u00e4 harkittuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ep\u00e4varmuuden keskell\u00e4. Se ei ole pelkk\u00e4\u00e4 selviytymist\u00e4, vaan my\u00f6s kehittymist\u00e4 ja kasvua: uusien toimintatapojen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, luovuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja ammatillisen osaamisen vahvistamista haastavissa tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n
Resilienssin rakentumista tukevat nelj\u00e4 keskeist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden taustalla vaikuttaa itseohjautuvuusteoria (3), jonka psykologiset perustarpeet \u2013 autonomia, kompetenssi ja yhteis\u00f6llisyys \u2013 ovat keskeisi\u00e4 resilienssin vahvistumisessa. Johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta resilienssi ei ole yksil\u00f6n irrallinen ominaisuus vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa ty\u00f6yhteis\u00f6n ja organisaation kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Resilienssi sosiaality\u00f6ss\u00e4 kasvaa erityisesti kokemuksen my\u00f6t\u00e4, ja sen ytimess\u00e4 on kyky hyv\u00e4ksy\u00e4 itsens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4t\u00e4ydellisyys (4). Sosiaalialalla joudumme hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n eri rakenteiden, yhteiskunnan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden. Hyv\u00e4ksyminen ei tarkoita luovuttamista, vaan realistista suhtautumista siihen, ett\u00e4 kaikkea ei voi hallita tai korjata heti.<\/p>\n\n\n\n
Piispa Mari Lepp\u00e4nen (5) nostaa esiin kolumnissaan t\u00e4rke\u00e4n ajatuksen el\u00e4m\u00e4n ja tunteiden hyv\u00e4ksymisest\u00e4. H\u00e4n kuvaa, kuinka yksil\u00f6keskeinen l\u00e4nsimainen kulttuuri ihannoi terveytt\u00e4 ja pyrkii kaikin keinoin poistamaan k\u00e4rsimyksen. N\u00e4emme sairauksina sellaisia asioita, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sairauksia. Arkikieli on medikalisoitunut: surusta on tullut masennusta, voimakkaista kokemuksista traumoja ja ihan tavallisesta ep\u00e4onnistumisen pelosta ahdistuneisuutta. Pyrimme v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyst\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 suhtautuisimme siihen osana el\u00e4m\u00e4\u00e4. El\u00e4m\u00e4n isot kysymykset eiv\u00e4t katoa, vaikka yritt\u00e4isimme l\u00e4\u00e4kit\u00e4 niit\u00e4, suorittaa surua tai selitt\u00e4\u00e4 vaikeuksia pois.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 resilienssi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein yksil\u00f6n vahvuutena, johon liittyy tehokkuus ja tavoitteellisuus. Ehk\u00e4 resilienssin kova ydin onkin kyvyss\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t tunteet?<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 resilienssist\u00e4 on tullut uusi supervoima. Puhutaan joustavuudesta ja sopeutumiskyvyst\u00e4, mutta jos ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 odotetaan jatkuvaa venymist\u00e4 ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea, resilienssi ei en\u00e4\u00e4 tunnu voimavaralta vaan pakolta selviyty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen: onko resilienssi aina hyv\u00e4 asia, vai voiko sen ihannointi johtaa ep\u00e4terveisiin ty\u00f6olosuhteisiin?<\/p>\n\n\n\n
Todellinen resilienssi syntyy tasapainosta: yksil\u00f6n voimavaroista, ty\u00f6yhteis\u00f6n tuesta ja organisaation vastuusta luoda olosuhteet, joissa onnistuminen on mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Resilienssi tarkoittaa kyky\u00e4 sopeutua muutoksiin ja selvit\u00e4 paineen alla. Se ei ole synnynn\u00e4inen ominaisuus, vaan taito, jota voi kehitt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 osaa rauhoittua kiireess\u00e4, tehd\u00e4 harkittuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 huolta omasta jaksamisesta.<\/p>\n\n\n\n
Opinn\u00e4ytety\u00f6n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on selv\u00e4: resilienssi liittyy rohkeuteen kohdata ep\u00e4varmuutta, haluun kehitty\u00e4 ja kykyyn n\u00e4hd\u00e4 haasteet mahdollisuuksina. Se rakentuu vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa, ja organisaatiot voivat edist\u00e4\u00e4 resilienssi\u00e4 tarjoamalla selke\u00e4t rakenteet, riitt\u00e4v\u00e4n tuen sek\u00e4 mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ty\u00f6h\u00f6n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 teksti perustuu YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n: \u201cTiiminjohtajien resilienssi sosiaalialalla \u2013 Positiivisen psykologian n\u00e4k\u00f6kulma\u201d (Marko Laakso, 2025), Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Ty\u00f6 on luettavissa Theseus-palvelussa: https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2025122038742<\/p>\n\n\n\n Marko Laakso on Humana Avopalvelut Oy:n tiiminjohtaja, jolla on yli 25 vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt noin 20 vuotta julkisella sektorilla erityisesti lastensuojelussa, p\u00e4ihdehuollossa, nuorisoty\u00f6ss\u00e4 ja psykiatrian parissa. Viimeiset seitsem\u00e4n vuotta h\u00e4n on toiminut yksityisell\u00e4 sektorilla sosiaalihuollon avopalveluissa toiminnan- ja tiiminjohtajana.<\/p>\n\n\n\nKirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n