{"id":109,"date":"2014-05-15T00:00:00","date_gmt":"2014-05-14T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2014\/05\/15\/hyvinvointia-eurooppalaisittain-sosiaalipoliittista-pohdintaa-eu-vaalien-alla\/"},"modified":"2024-10-01T13:55:28","modified_gmt":"2024-10-01T10:55:28","slug":"hyvinvointia-eurooppalaisittain-sosiaalipoliittista-pohdintaa-eu-vaalien-alla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen\/2014\/05\/15\/hyvinvointia-eurooppalaisittain-sosiaalipoliittista-pohdintaa-eu-vaalien-alla\/","title":{"rendered":"Hyvinvointia eurooppalaisittain? \u2013 sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla"},"content":{"rendered":"

Sosiaalipolitiikka arvojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/b><\/h3>\n

Kansallinen ja kansainv\u00e4linen sosiaalipolitiikka kuumentaa tunteita. Sosiaalipolitiikan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on nostaa esiin yhteiskunnan ja ihmisten arvoja. Omien arvojen pohjalle yksil\u00f6 rakentaa oman ihmisk\u00e4sityksens\u00e4 ja jopa maailmankuvan. Se on yksil\u00f6llinen. Mutta toimiakseen yhdess\u00e4 yksil\u00f6t tarvitsevat kuitenkin my\u00f6s yhteist\u00e4 maailmankuvaa- visiota siit\u00e4 mit\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja oikeudenmukainen maailma.<\/p>\n

Sosiaalipolitiikan juuret ovat ty\u00f6llistymisess\u00e4. Ensimm\u00e4iset sosiaalipoliittiset ratkaisut tehtiin s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n asemaa ja etuuksia (mm. ty\u00f6tapaturmavakuutus). \u00a0Euroopan sosiaalipolitiikka nojaa edelleen vahvasti ty\u00f6llisyysn\u00e4k\u00f6kulmaan. Suomessa kehityssuuntana on ollut hyvinvointipolitiikka, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 toimeentuloturvan, terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelut.<\/p>\n

Sosiaalipolitiikan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edelleen tasoittaa hyvinvoinnin jakautumista kansalaisryhmien ja ihmisen eri el\u00e4m\u00e4nvaiheiden v\u00e4lill\u00e4. Keskeisimp\u00e4n\u00e4 ideologiana ovat my\u00f6s oikeudenmukaisuuden kysymykset. Kysymykset siit\u00e4 mit\u00e4 jaetaan, kenelle ja mill\u00e4 tavoin? V\u00e4hentyvien resurssien (talous, ty\u00f6tt\u00f6myys, ty\u00f6voimapula, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen)edess\u00e4 n\u00e4iden kysymysten ratkaiseminen on haasteellista.<\/p>\n

Onko solidaarisuuden ja universalismin v\u00e4istytt\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6llistymisen ja eriarvoistumisen tielt\u00e4?<\/b><\/h3>\n

Sosiaalipolitiikankin on elett\u00e4v\u00e4 ajassa ja vastattava muuttuviin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin ja niiss\u00e4 esiintyviin ilmi\u00f6ihin. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistuksilla n\u00e4ihin pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan. Suomalainen sosiaalihuoltolakiuudistus on loppusuoralla. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus vahvistaa ja korostaa peruspalveluita, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivist\u00e4\u00e4 viranomaisten yhteisty\u00f6t\u00e4. Subjektiivisten sosiaalioikeuksien rajaaminen on ollut my\u00f6s esill\u00e4 uutta lakia luonnosteltaessa.<\/p>\n

Eurovaalit l\u00e4hestyv\u00e4t ja niiss\u00e4 sosiaalipoliittiset kysymykset ovat keskeisi\u00e4 yhdess\u00e4 talousasioiden rinnalla. Mediassa ehdokkaat vastaavat p\u00e4iv\u00e4n polttaviin kysymyksiin esimerkiksi Euroopan kansainv\u00e4listymisen ja maahanmuuttopolitiikan osalta. Yhten\u00e4inen Eurooppa n\u00e4kyy suomalaisessa hyvinvoinnissa, pahoinvoinnissa sek\u00e4 sosiaalipolitiikassa. \u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voin vaikuttaa siihen, mit\u00e4 arvoja suomalaiset ehdokkaat tuovat esille tulevassa parlamentaarikon ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Euroopan parlamentti j\u00e4sentyy puolueittain, ei kansallisuuksittain.<\/p>\n

Suomalainen hyvinvointivaltio on sit\u00e4 kaikille maassamme asuville ihmisille, vaikka siit\u00e4 ollaan my\u00f6s eri mielt\u00e4. EU- lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja direktiivit asettavat osaltaan vaatimuksensa kansalliselle lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llemme. Ihmisten perusoikeudet tulee tiukassa taloustilanteessakin kuitenkin edelleen turvata kaikille, uskontoa, ik\u00e4\u00e4, rotua, kansalaisuutta, asuinpaikkaa tai sukupuolta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Ihmisoikeuksien lis\u00e4ksi hyvinvointivaltioissa pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten terveytt\u00e4 ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista. \u00a0Globaalissa sosiaalipolitiikassa sosiaalisten oikeuksien kyseenalaistamisen ja libertarismin (yksil\u00f6nvapaus<\/i>)korostamisen voidaan siit\u00e4 huolimatta n\u00e4hd\u00e4 olevan huomattavassa asemassa. Yksil\u00f6llistyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisten eriarvoisuutta, jota hyvinvointivaltioissa on pyritty universaaleilla oikeuksilla est\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sosiaalista suojelua yli valtiorajojen?<\/b><\/h3>\n

Euroopan unionissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 sosiaalinen suojelu\u00a0(suom. sosiaalinen turvallisuus)<\/i>. Tieto ja luottamus siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ihminen on oikeutettu saamaan sosiaalista suojelua (perustoimeentulo, suoja v\u00e4kivallalta ja rikokselta, turvallinen asuinymp\u00e4rist\u00f6) luo turvaa ja yhdenvertaisuuden toteutumista. \u00a0Siisp\u00e4 jokaisella <\/i>ihmisell\u00e4 tulisi olla oikeus sosiaaliseen suojeluun. EU- valtioilla on my\u00f6s mahdollisuus globaalisti vaikuttaa ihmisoikeusasioihin, mutta se ei synny rajoja sulkemalla ja vastuuta pakoilemalla. \u00a0Hyvinvointivastuun jakaminen on humanitaarista kansalaisapua. My\u00f6t\u00e4el\u00e4minen ei k\u00f6yhdyt\u00e4 vaan rikastuttaa globaalia hyvinvointia.<\/p>\n

Perusarjessa sosiaalipoliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset koskettavat meit\u00e4 kaikkia, yli puolue-ja ideologia rajojen. Solidaarisuuden ja universalismin periaatteiden mukaan jokainen on yhteisvastuullinen ja oikeutettu hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen jakamiseen<\/p>\n

Katja,<\/b> Sosionomi (Ylempi AMK) – opiskelija<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa aiheesta:<\/p>\n