Kiukusta j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4 seuraan YLE:n iltauutisia. Uutisissa kerrotaan maahanmuuttajista, joita ei Helsingin maistraatissa merkit\u00e4 v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, koska heill\u00e4 ei ole henkil\u00f6llisyystodistusta tai heid\u00e4n henkil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n ei voida varmentaa. Ilman rekister\u00f6inti\u00e4 he eiv\u00e4t voi saada esimerkiksi KELAn tukia tai pankkitili\u00e4. Uutisessa kuvataan kadulla ja kauppakeskuksessa liikkuvia ihmisi\u00e4, jotka ovat ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n tummaihoisia. YLE:n uutisissa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuvaa Oulun vastaanottokeskuksen ryhm\u00e4st\u00e4, jossa joukko miehi\u00e4 opettelee suomen kielt\u00e4. Uutiseen on haastateltu kahta asiantuntijaa, mutta kumpikaan heist\u00e4 ei ole maahanmuuttaja.<\/p>\n
Ei voi olla totta, ajattelen. Uutisten kuvamateriaalissa esiintyv\u00e4t henkil\u00f6t ovat helposti tunnistettavissa, vaikka pyrkimys onkin ollut kuvata heit\u00e4 takaap\u00e4in. Ovatko n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t ns. paperittomia? Ent\u00e4 ihmiset vastaanottokeskuksessa? Tiesiv\u00e4tk\u00f6 he antaessaan lupaa (onhan sellainen?) kuvaamiselle, ett\u00e4 kuvamateriaali linkitet\u00e4\u00e4n uutiseen, jossa kerrotaan ihmisist\u00e4, joilla ei ole henkil\u00f6llisyystodistusta? Pohdin mieless\u00e4ni, ett\u00e4 tilanne on aivan sama, kuin oma kuvani liitett\u00e4isiin (ilman lupaani) uutiseen, jossa kerrotaan naisten aborteista tai ehk\u00e4isyst\u00e4\u2026<\/p>\n
Media luo sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 kautta arjen kansalaisuuden rakenteita. Se pystyy n\u00e4k\u00f6kulmia rajaamalla ottamaan mukaan, mutta my\u00f6s sulkemaan ulkopuolelle ihmisi\u00e4. Tutkimuksissa ja maahanmuuttajien omissa kokemuksissa toistuvat ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 median kuvasto on hyvin usein negatiivista, ongelmapainotteisesti tai stereotyyppisesti monikulttuurisuutta kuvaavaa.<\/p>\n
Juha Siitosen mukaan voimaantumista mahdollistava konteksti on turvallinen ja arvostava. Kotoutuminen puolestaan on niin Suomen lain kuin tutkimustenkin mukaan kaksisuuntaista \u2013 siihen vaikuttavat maahanmuuttajien sopeutumisen lis\u00e4ksi valtav\u00e4est\u00f6n asenteet. My\u00f6s yhteiskunnan tulee pysty\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n sen v\u00e4est\u00f6ryhmien j\u00e4senten muuttuessa. Vastavuoroista luottamusta pystyy rakentamaan pyrkim\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvuuksia ja ihmisryhmi\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 asioita. Onnistuneeseen kotoutumisilmapiiriin voidaankin ajatella kuuluvan maahanmuuttajien arvostaminen. En pysty ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi monikulttuurisuuden uutisointi nostaa usein esille\u00a0vain monikulttuurisuuden haasteita. Ongelmiin keskittyminen rakentaa harvoin luottamusta valtav\u00e4est\u00f6n ja v\u00e4hemmist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Sari Pietik\u00e4isen mielest\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien oma media voi olla tapa voimauttaa yksil\u00f6it\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4. Omalla kielell\u00e4 tuotettu materiaali internetiss\u00e4 tai radiossa voi toimia yhteis\u00f6llisen identiteetin rakentajana. Oman kielen kautta ihminen tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi ja osalliseksi yhteiskunnassa ja yhteiskunnasta. Oma media voi olla my\u00f6s mahdollisuus rakentaa dialogisuutta valta- ja v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Nuoret el\u00e4v\u00e4t 2010-luvulla mediassa ja mediasta. Maahanmuuttajanuoret samastuvat malleihin, joita he mediassa (internet, uutiset, elokuvat, tv-sarjat, ajankohtaisohjelmat, mielipidekirjoitukset) havainnoivat. My\u00f6nteisten roolimallien esille nostaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 nuoret pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n seuraamalla mediaa ja henkil\u00f6it\u00e4, jotka he kokevat olevan itsens\u00e4 kaltaisia. Ei ole siis merkitykset\u00f6nt\u00e4, millaista samastumismallia heille mediassa tarjotaan. Mediassa esiintyv\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t ammattilaiset ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n menestyneet maahanmuuttajat voivat kannustaa nuoria pyrkim\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in: opiskelemaan ja hakeutumaan ty\u00f6markkinoille. Heid\u00e4n esimerkkins\u00e4 luo nuoriin tulevaisuuden uskoa.<\/p>\n
Mill\u00e4 tavalla erilaisessa kotoutumisen vaiheessa olevat maahanmuuttajat n\u00e4kyv\u00e4t mediassa? Kuinka usein he osallistuvat ajankohtaisohjelmiin tai saavat tekstej\u00e4\u00e4n julkaistuksi mielipidesivuilla? Suomeen muuttaneet yksil\u00f6t ovat hyvin heterogeeninen ryhm\u00e4, jossa on mukana eri-ik\u00e4isi\u00e4, eri syist\u00e4 Suomeen muuttaneita, eri uskontoja ja kansallisuuksia edustavia ihmisi\u00e4. He voivat olla Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n asuneita Suomen kansalaisuuden saaneita ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvi\u00e4 ihmisi\u00e4 sek\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat vastik\u00e4\u00e4n Suomeen tulleita. Ei siis ole perusteltua, ett\u00e4 heid\u00e4t esitet\u00e4\u00e4n mediakuvastoissa stereotyyppisesti, esimerkiksi niin, ett\u00e4 yksi maahanmuuttaja valitaan mielipiteineen edustamaan koko v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 tai ett\u00e4 nuorisolle suunnatuissa tv-sarjoissa on \u201dse yksi pakollinen\u201d stereotyyppisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 tai ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n muista erottuva v\u00e4hemmist\u00f6edustaja.<\/p>\n
Maahanmuuttaja saattaa hyvin usein kokea yhden esitetyn, tiettyyn kulttuuriryhm\u00e4\u00e4n kohdistuvan uutisen leimaavaksi. T\u00e4m\u00e4 kokemus helposti kumuloituu yksil\u00f6n kokemusmaailmassa. Median tuottamat stereotyyppiset mallit maahanmuuttajista ovat omiaan luomaan v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 kokemusta ulkopuolisuudesta. Valtav\u00e4est\u00f6lle ne antavat luvan suhtautua v\u00e4hemmist\u00f6ihin yleist\u00e4en. \u201dMeid\u00e4n\u201d ja \u201dmuiden\u201d sijaan median teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi kuitenkin synnytt\u00e4\u00e4 kuvaa suomalaisuudesta, johon mahtuvat kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvat ihmiset.<\/p>\n
Maahanmuuttajia koskevassa ongelmakeskeisess\u00e4 keskustelussa saattaa riskin\u00e4 olla my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n toteuttava ennuste. Maahanmuuttajatausta ei itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti johda esimerkiksi ty\u00f6llisyyshaasteisiin. Kotoutumisesta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa tulisi muistaa, ett\u00e4 kotoutuminen on yksil\u00f6llinen ja hyvinkin pitk\u00e4kestoinen prosessi. Maahanmuuttajat ovat usein parhaassa ty\u00f6i\u00e4ss\u00e4 olevia koulutettuja ihmisi\u00e4, joilla on paljon voimavaroja yhteiskunnassa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Siksi maahanmuuton mukanaan tuomien haasteiden sijasta olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella maahanmuuton eduista.<\/p>\n
Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edist\u00e4\u00e4 maahanmuuttajan kotoutumista sek\u00e4 mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lain tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 my\u00f6nteinen vuorovaikutus eri v\u00e4est\u00f6ryhmien kesken. Medialla on valta ja vastuu k\u00e4sitysten tuottamisessa. Osa my\u00f6nteist\u00e4 vuorovaikutusta on se, ett\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n p\u00e4\u00e4osin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4t mediat nostaisivat positiivisia asioita monikulttuurisuudesta sek\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n ja v\u00e4hemmist\u00f6jen v\u00e4lisist\u00e4 kohtaamisista esille.<\/p>\n
Halutaanko yhteiskunnassa median kautta yh\u00e4 edelleen luoda kuvaa, ett\u00e4 maahanmuuttajat ovat ja tulevat aina olemaan \u201dulkopuolisia\u201d suomalaisessa yhteiskunnassa, vai olisiko jo aika p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 heid\u00e4t olemaan n\u00e4kyv\u00e4sti osa meit\u00e4? Eri v\u00e4est\u00f6ryhmien keskin\u00e4inen kanssak\u00e4yminen on yksi demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan tunnusmerkeist\u00e4. My\u00f6nteinen asenne maahanmuuttajia kohtaan helpottaa uusien tulijoiden asettumista Suomeen. Siksi my\u00f6s mediassa pit\u00e4isi pyrki\u00e4 moninaisempien kuvastojen luomiseen. Ne voivat rakentaa kuvaa monimuotoisesta suomalaisuudesta, johon kaikilla on mahdollisuus identifioitua. Miten me sosiaalialan ammattilaisina voimme huolehtia ja edist\u00e4\u00e4 positiivista monikulttuurisuusdiskurssia?<\/p>\n
(Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, minun ei olisi edes pit\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 kannanottoa kirjoittaa. Parhaimmassa tapauksessa kirjoittajana olisi toiminut kokemusasiantuntija. Min\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n edustajana tuon esille aina vain v\u00e4littynytt\u00e4 tietoa, joka ei ole omakohtaista ja siten t\u00e4ysin aitoa.)<\/p>\n
Onneksi on my\u00f6s onnistuneita tarinoita. 1.11.2012 Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla Osuuskunta tuo ty\u00f6t\u00e4 naisille turkulaisesta Golden Daisy -osuuskunnasta, jonka kautta maahanmuuttajanaiset ovat onnistuneet ty\u00f6llist\u00e4m\u00e4\u00e4n itse itse\u00e4\u00e4n. Artikkelin onnistunut valokuva hymyilev\u00e4st\u00e4 Miatta Sansonista sek\u00e4 tekstin kautta v\u00e4littyv\u00e4 positiivisuus vakuuttavat lukijan monikulttuurisuuden hy\u00f6dyist\u00e4. Hymyillen Sanso toteaa, ett\u00e4 \u201dHyv\u00e4 ty\u00f6paikka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u201d.<\/p>\n
Satu Kinnunen,<\/strong> Sosionomi YLEMPI AMK-opiksleija<\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Laki kotoutumisen edist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n Nikunen, Kaarina 2012: Sukupuolittuneet mediakuvastot ja ylirajainen kokemus maahanmuuttajanuorten arjessa. Teoksessa Keskinen, Suvi \u2013 Vuori, Jaana \u2013 Hirsiaho, Anu (toim.): Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. 155-173.<\/p>\n Osuuskunta tuo ty\u00f6t\u00e4 naisille. Helsingin Sanomat 1.11.2012. Shildt, Mari. Verkkodokumentti.<\/a><\/p>\n Pietik\u00e4inen, Sari 2006: Mahdollisuuksien media. Saamen- ja ven\u00e4j\u00e4nkieliset tiedotusv\u00e4lineet yhteis\u00f6jens\u00e4 voimavarana. Teoksessa Martikainen, Tuomas (toim.): Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. 212-236.<\/p>\n Siitonen, Juha 1999: Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. Oulun opettajankoulutuslaitos. V\u00e4it\u00f6skirja. Oulu.<\/p>\n Sis\u00e4asiainministeri\u00f6 2013: Maahanmuuton tulevaisuus 2020. Ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotus. Helsinki, Sis\u00e4asiainministeri\u00f6, Maahanmuutto. Sis\u00e4asiainministeri\u00f6n julkaisuja 5\/2013. Julkaisup\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 30.01.2013. Verkkodokumentti.<\/a><\/p>\n S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4, Minna 2009: Naisia kotoutumassa Eurooppaan. Vertailevan Femage-hankkeen loppuraportti. V\u00e4est\u00f6liitto. V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos. Katsauksia E 35\/ 2009. Helsinki.<\/p>\n