Viime vuosina kest\u00e4vyys ja resilienssi ovat nousseet mielenkiintoisiksi kehitt\u00e4misen k\u00e4sitteiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Keskusteluissa kest\u00e4vyydell\u00e4 tarkoitetaan paitsi ekologista ja taloudellista, my\u00f6s inhimillist\u00e4 ja sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4. Resilienssill\u00e4 kuvataan organisaatioiden uudistumista, selviytymist\u00e4 ja sopeutumista muutoksiin. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Johtamalla ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, vahvistetaan resilienssi\u00e4 yksinkertaisesti siksi, koska kest\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on osa resilienssi\u00e4 ja resilienssi on osa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on ristiriitaisia haasteita, jotka heikent\u00e4v\u00e4t kest\u00e4vyytt\u00e4 ja resilienssi\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden kannalta ongelmia syntyy esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa arjen ty\u00f6t\u00e4 leimaa ep\u00e4varmuuden tunne omasta asemasta organisaatiossa. T\u00e4llaista tilannetta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuvataan psykologisena turvattomuutena.<\/p>\n
Psykologinen turvattomuus aiheuttaa kiireen ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, joka saattaa heijastua paitsi ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisiin suhteisiin, my\u00f6s asiakasty\u00f6h\u00f6n. Psykologista turvattomuutta lis\u00e4\u00e4 erityisesti ty\u00f6ntekij\u00e4n kokemat huolenaiheet. T\u00e4llaisia huolia ovat esimerkiksi ty\u00f6suhteen jatkuvuus tai organisaatioiden ep\u00e4selv\u00e4t toimintaperiaatteet.<\/p>\n
Resilienssin kehitt\u00e4mist\u00e4 yrityksiss\u00e4 voidaan vahvistaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Resilienssin kuvaamista on jaoteltu eri tasoihin. Erityisesti voidaan puhua ty\u00f6ntekij\u00e4n, ty\u00f6yhteis\u00f6n ja yrityksen resilienssist\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6ntekij\u00e4n resilienssi<\/strong> on yksil\u00f6llinen ominaisuus. On havaittu, ett\u00e4 toiset ty\u00f6ntekij\u00e4t selvi\u00e4v\u00e4t paremmin ristiriitaisista tilanteista kuin toiset. Resilientilt\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on voimavaroja, optimismia, l\u00e4heisi\u00e4 ihmisi\u00e4 sek\u00e4 yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ty\u00f6ntekij\u00e4n resilienssin kehittyminen on monitahoinen prosessi, jota voidaan vahvistaa tukemalla yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaista kasvua ty\u00f6ss\u00e4 ja vapaa-ajalla (1, 2).<\/p>\n Ty\u00f6ntekij\u00e4n resilienssiin heijastuu my\u00f6s hyv\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4, sill\u00e4 usein voimavaroja haetaan ty\u00f6n ulkopuolelta. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s ty\u00f6n ja vapaa-ajan sopusointuisuus. My\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkulun tapahtumat ja -tilanteet vaikuttavat ty\u00f6ntekij\u00e4n resilienssiin. Yleens\u00e4 positiivinen el\u00e4m\u00e4nasenne ja suhtautuminen asioihin vahvistaa my\u00f6s resilienssi\u00e4. Silti kokonaisvaltainen tarkastelu ty\u00f6ntekij\u00e4n resilienssist\u00e4 on tarpeen.<\/p>\n Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 resilienssin<\/strong> kehittymist\u00e4 tukevat sosiaalisuus ja yhteis\u00f6llisyys, osallisuuden ja oman kyvykkyyden tunne sek\u00e4 vallitsevan tulevaisuuteen ymm\u00e4rrys. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 jotta ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 resilienssi vahvistuu, niiden tulee edist\u00e4\u00e4 yritysten yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 toiminta- ja ty\u00f6tapoja. Laadukas vuorovaikutus integroituu siis ruohonjuuritasolla toiminnan kehitt\u00e4miseen. Ty\u00f6yhteis\u00f6n resilienssin kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n \u00e4\u00e4nen kuulluksi tulemista kehitt\u00e4misprojekteissa sek\u00e4 yrityksen, ty\u00f6yhteis\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n yhteisten arvojen tunnistamista.<\/p>\n Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 resilienssin kehittymist\u00e4 tukevat seuraavat:<\/p>\n Yrityksen resilienssin<\/strong> kehittymisess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6nteinen ja tukea antava ty\u00f6yhteis\u00f6. Yrityksess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jen sosiaalisuus, yhteis\u00f6llisyys ja osallisuus luovat yhdess\u00e4 uskoa tulevaan ja yhteisi\u00e4 keinoja kriisitilanteista, kuten koronapandemiasta, selviytymiseen. Resilienssi\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 arvo- ja eettisten periaatteiden keskustelulla arjen tasolla niin, ett\u00e4 arvot muuttuvat osaksi yrityksen toimintaperiaatteita. Esimerkki t\u00e4llaisesta on yrityksess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t arvokeskustelut.<\/p>\n Yrityksen resilienssin kehittymisess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 syntyy yhteinen ymm\u00e4rrys yrityksen tilanteesta, yrityksen ja henkil\u00f6st\u00f6n kyvykkyydest\u00e4 ja konkreettisista toimenpiteist\u00e4 kehittymisen vahvistamiseksi (1, 3).<\/p><\/blockquote>\n Yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6t ovat erilaisia ja muuttuvia. Siksi yrityksen resilienssi on kullekin yritykselle ainutkertainen. Kuitenkin muutosten ennakointi ja ketteryys korjata toimintaa vahvistaa muutoksista selviytymist\u00e4. Esimerkiksi koronapandemian aiheuttamassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksessa yrityksill\u00e4 on seuraavia kehitt\u00e4mishaasteita:<\/p>\n Metropolia AMK:n Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR) kehitet\u00e4\u00e4n ja tuotetaan tietoa hyvinvointialojen pk-yritysten resilienssin vahvistamisesta. Lis\u00e4tietoa Katse tulevaisuuteen -hankkeen sivuilta<\/a>. Metropolian Tuottavasti moninainen -hankkeen Ty\u00f6hyvinvointiboosteri -julkaisu tarjoaa yrityksille kehitt\u00e4mismallin muun muassa kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n ja resilienssin vahvistamiseen<\/a>. Julkaisu keskittyy erityisesti ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteiskehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Marjatta Komulainen on VTM, MBA ja v\u00e4it\u00f6stutkija. H\u00e4n ty\u00f6skentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueen Metropolia Masters\u00b4-tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtorina, yritt\u00e4jyyden ja palvelujen johtamisen parissa. H\u00e4nell\u00e4 on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehitt\u00e4misest\u00e4 ja kouluttamisesta.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime vuosina kest\u00e4vyys ja resilienssi ovat nousseet mielenkiintoisiksi kehitt\u00e4misen k\u00e4sitteiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Keskusteluissa kest\u00e4vyydell\u00e4 tarkoitetaan paitsi ekologista ja taloudellista, my\u00f6s inhimillist\u00e4 ja sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4. Resilienssill\u00e4 kuvataan organisaatioiden uudistumista, selviytymist\u00e4 ja sopeutumista muutoksiin. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Johtamalla ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, vahvistetaan resilienssi\u00e4 yksinkertaisesti siksi, koska kest\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on osa resilienssi\u00e4 ja resilienssi […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":9654,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[411,1421,1437,1439,657,225],"class_list":["post-9647","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-johtaminen","tag-kestava-johtaminen","tag-kestava-tyo","tag-kestavyys","tag-resilienssi","tag-tyoelama"],"acf":[],"yoast_head":"\n\n
\n
Kirjoittaja<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n
\n