Pelillisyyden hy\u00f6dynt\u00e4minen oppimisessa ja toisaalta omien voimavarojen l\u00f6yt\u00e4misen tai ryhm\u00e4ytymisen tukena on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosikymmenin\u00e4. Vaikka pelaamiseen voi liitty\u00e4 ongelmia, my\u00f6s sen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Viime vuosina pelillisyytt\u00e4 on valjastettu ty\u00f6v\u00e4lineeksi my\u00f6s mielenterveysty\u00f6n ammattilaisille.<\/p>\n
Pelit ja pelillisyys ovat osa l\u00e4hes jokaisen suomalaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ainakin jossain muodossa. Kaikki erityyppiset pelimuodot mukaan lukien Suomessa asuvista on 98 % pelaajia. Heist\u00e4 aktiivisesti, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran kuussa pelaavia on 89 %. Sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 peliaktiivisuudessa ei ole huomattavissa suuria eroja. (1)<\/p>\n
Vanhimmat l\u00f6ytyneet kuusisivuiset nopat on ajoitettu n. 3000 eaa. Ihmiskunta on siis kaikesta p\u00e4\u00e4tellen pelannut jo vuosituhansia sitten. (2) Vanhimmat meid\u00e4n p\u00e4iviimme s\u00e4ilyneet nopat ovat iranilainen backgammon-peli vuodelta 5000 eaa. Afrikasta on l\u00f6ytynyt kalliokoloja, joissa oletetaan pelatun lukuisilla eri nimill\u00e4 tunnettua mancala-peli\u00e4 jo ainakin 500 vuotta aiemmin.\u00a0 (3)<\/p>\n
Peleihin voidaan laskea kuuluvaksi<\/p>\n
Pelej\u00e4 pelaavat kaikki lapsista aikuisiin. Lautapeleiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen luoma tarina. Peleist\u00e4 saatu kokemus toteutuu my\u00f6s yhteistoiminnallisuutena. (4) Digitaalisissa peleiss\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4 tietokoneisiin, pelikulttuuri liittyy usein muun kulttuurin, kuten elokuvien, musiikin ja kirjallisuuden piiriin. Digitaalisen pelikulttuurin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkumona muille leikille sek\u00e4 peleille toimien lasten ja nuorten kasvun tukena niin yksil\u00f6ksi kuin yhteiskunnan j\u00e4seneksikin. (3)<\/p>\n
Suomalaisista 15-64 -vuotiaista ei-digitaalisia pelej\u00e4 pelaa ainakin joskus noin 97% ja digitaalisia pelej\u00e4 noin 76%. Ei-digitaalisia pelej\u00e4 pelaa aktiivisesti noin 80% suomalaisista ja digitaalisia pelej\u00e4 noin 60%. (5)<\/p>\n
Eniten digitaalisia viihdepelej\u00e4 pelaavat alle 20-vuotiaista viikoittain l\u00e4hes 70% ja 20-29-vuotiaista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa 50%. Simulaatiopelit, toiminta-, urheilu-, strategia- ja muut moninpelit kiinnostavat alle 20-vuotiaita, kun vanhempaa ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4 kiinnostaa roolipelit. Kilpapelaamisesta eli eSportista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vasta tietoa. (6)<\/p>\n
Pelaamiseen liittyvi\u00e4 mahdollisia haittoja tunnistetaan, mutta kuitenkin asennoituminen pelej\u00e4 ja pelaamista kohtaan on kokonaisuudessaan enemm\u00e4n my\u00f6nteist\u00e4 kuin kriittist\u00e4. Ihmisen mieli ja terveys muokkautuvat koko el\u00e4m\u00e4n ajan oman persoonallisen kasvun ja kehityksen my\u00f6t\u00e4. Suotuisat olosuhteet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasvattavat ihmisen mielenterveyden voimavaroja, kun taas ep\u00e4suotuisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa ne kuluvat enemm\u00e4n kuin uusiutuvat. (7)<\/p>\n
Hy\u00f6typeli on termi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvaamaan peli\u00e4, joka on kehitetty erityisesti vaikuttamaan pelaajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa muutosta<\/p>\n
Hy\u00f6typelej\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s edist\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Opetusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien pelien tarkoituksena on toimia oppimisen apuna tai tukena (englanniksi game-based learning). Opetukseen ja kasvatukseen soveltuvia pelillisi\u00e4 konteksteja on k\u00e4ytetty esimerkiksi kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa. Pelien laajamittaiseen ja monipuoliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen tarvittaisiin kuitenkin enemm\u00e4n tietoa ja rohkaisua. (9) Lis\u00e4ksi kohderyhm\u00e4n tunnistaminen terveysvaikutteisia pelej\u00e4 tai pelimekaniikkoja kehitett\u00e4ess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pelin kehitt\u00e4misvaiheessa sek\u00e4 pelin vaikutusten mittaamisessa. (8) Hy\u00f6typelej\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lupaavana uutena tapana vaikuttaa riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien nuorten ongelmiin ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti sek\u00e4 interventiona toteuttaen. (10)<\/p>\n
Hy\u00f6typeleill\u00e4 voidaan tutkitusti saavuttaa hoidollinen lopputulos tai terapeuttinen hy\u00f6ty. Niill\u00e4 voidaan my\u00f6s motivoida k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n sitoutuneina pelin tarjoamaan aktiviteettiin intensiivisesti pitki\u00e4kin aikoja. Pelisuunnittelun elementtej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei-pelillisist\u00e4 tuotteista, palveluista ja sovelluksista voidaan tehd\u00e4 nautittavampia, motivoivampia ja koukuttavampia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. (11)<\/p>\n
Terveydenhoidossa ja mielenterveyden hoidossa on laajasti hy\u00f6dynnetty psykoterapiaan ja viihdek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunnattuja pelej\u00e4. Hoidossa on saavutettu hyvi\u00e4 tuloksia pelej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Ahdistuksen terapeuttisessa hoidossa yksi k\u00e4ytetty tekniikka on CBM-A (Cognitive bias modification approaches to anxiety<\/em>), jossa keskityt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n huomiokykyyn. L\u00e4hestymistavalla mitataan ja harjoitetaan valikoivaa huomiokyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en kahta saman n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuvaa, jotka ilmestyv\u00e4t n\u00e4ytt\u00f6ruudulle yht\u00e4 aikaa. Pelillisten elementtien lis\u00e4\u00e4minen on lis\u00e4nnyt hoitoon motivoitumista. (10)<\/p>\n Erityisesti psykoterapiaa varten luoduista pelimuodoista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 tietokoneavusteinen kognitiivinen terapiamuoto cCBT (computer assisted cognitive behavior therapy<\/em>), jossa tarkoituksena on yhdistell\u00e4 erilaista tietokoneella luotua informaatiota ja interventioita terapiamuotoihin. Joissakin tapauksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n puhtaita pelimuotoja, joskus tietokoneavusteisia rentoutusharjoituksia tai videodemonstraatioita. (12) Hy\u00f6typelien avulla on saavutettu my\u00f6s riskiryhm\u00e4ss\u00e4 olevia. (10)<\/p>\n Psykoterapiassa saavutettuja hy\u00f6tyj\u00e4 (10)<\/p>\n Peleill\u00e4 on osoitettu hy\u00f6tyj\u00e4 ja terveysvaikutuksia my\u00f6s potilaiden fyysisen kunnon ja toiminnallisen suorituskyvyn parantamisessa<\/p>\n Peleill\u00e4 on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia pelaajan kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen k\u00e4yt\u00f6kseen. Muita hy\u00f6tyvaikutuksia ovat nopeuden, tarkkaavaisuuden ja oppimiskyvyn paraneminen sek\u00e4 toiminnallisten suoritusten tehostuminen. (12)<\/p>\n Kansainv\u00e4lisesti yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 maahanmuuttajataustaiset henkil\u00f6t ovat riskiryhm\u00e4\u00e4 peliongelmin suhteen. Kotimaista tutkimustietoa aiheesta ei juurikaan ole. Peliongelmista k\u00e4rsiville suunnattuun puhelinpalvelu Peluuriin tulee kyselyj\u00e4 vanhemmilta liittyen lasten ja nuorten verkossa pelattaviin roolipeleihin. Vanhemmat ovat huolissaan nuoren pelaamiseen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ajasta ja pelaamisen vaikutuksesta koulunk\u00e4yntiin. He kaipaavat keinoja puuttua nuorten k\u00e4yt\u00f6kseen. (13) Peluurin auttavassa puhelimessa ja muissa palveluissa maahanmuuttajia kohdataan viikoittain, mutta yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei aina l\u00f6ydy.<\/p>\n Hyvinvointivaltion palvelutarjontaan tottumattomat ihmiset puivat ongelmia helpommin l\u00e4hipiiriss\u00e4. Pelaamiseen liittyvien syyllisyydentunteiden takia l\u00e4heisille on kuitenkin vaikea uskoutua peliongelmista. My\u00f6s ajatus ventovieraalle puhumisesta on monille maahanmuuttajille usein vaikeaa. Siksi tuleekin huomioida my\u00f6s pelaaminen ja pelillisyyden positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi liikkumisella ja liikunnallisten pelien avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja osallisuuden kokemuksia. Aktiivisuus, kiinnostus ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja paikan l\u00f6yt\u00e4minen suhteessa yhteiskunnan eri toimintaj\u00e4rjestelmiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mukana olemisen ja mukaan kuulumisen kokemuksia, kasvattaen luottamusta ja positiivista suhtautumista toisiin ihmisiin (14).<\/p>\n Metropolian CONNEXT -hankkeessa on panostettu maahanmuuttajanuorten tukemiseen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pelillist\u00e4, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jotta voidaan vahvistaa nuorten osallisuutta, jotta h\u00e4n voi jakaa kokemuksiaan vuorovaikutuksellisessa suhteessa. Hankkeessa on haettu inspiraatiota nuorten parissa ty\u00f6skentelevien opettajien, ohjaajien ja muiden ammattilaisten kanssa kehitt\u00e4en kuusi sis\u00e4ll\u00f6ilt\u00e4\u00e4n vaihtelevaa teht\u00e4v\u00e4kokonaisuutta pelattavaksi, erityisesti Covid19-pandemian aiheuttaman eristyksen aikana.<\/p>\n CONNEXT-hankkeessa kehitetyt, avoimet pelit:<\/p>\n Varsinkin Voimavarojen talo -peli ohjaa ja tukee pohtimaan jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 mielenterveyteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Se auttaa nuorta tunnistamaan ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia voimavarojaan ja lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta, sill\u00e4 omien voimavarojen n\u00e4keminen vahvistaa itsetuntoa ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunnetta sek\u00e4 auttaa suuntautumaan kohti tulevaisuutta.<\/p>\n Voimavarojen talo k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 keskustelua aikuisen ja nuoren v\u00e4lill\u00e4, jossa oleellista on tulla kuulluksi. Peliss\u00e4 pohditaan pelaajan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevia t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisi\u00e4, paikkoja, tekemist\u00e4 tai asioita, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t positiivisia tai negatiivisia tunteita tai tuottavat hyv\u00e4\u00e4 oloa.\u00a0Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen sis\u00e4ltyy my\u00f6s teht\u00e4viin. Nuorta harjoitetaan j\u00e4m\u00e4kkyyteen eli assertiivisuuteen, mill\u00e4 tarkoitetaan kyky\u00e4 ilmaista omia ajatuksia, tarpeita, haluja ja mielipiteit\u00e4 suoraan ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti. Harjoite auttaa tunnistamaan, asettamaan omia rajoja ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n itsest\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ominaisuuksia. Palaute pelist\u00e4 on t\u00e4rkein. Nuorelle halutaan kertoa: sin\u00e4 olet t\u00e4rkein!<\/p>\n Marianne Sipil\u00e4 on mielenterveyskysymyksiin erikoistunut hoitoty\u00f6n lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja toimii asiantuntijana CONNEXT-hankkeessa.<\/p>\n —<\/p>\n CONNEXT for inclusion -hankkeessa<\/a> (ESR 2018-21) kehitet\u00e4\u00e4n erilaisia ohjauksen v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 pelillist\u00e4, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jolla tuetaan oikean opintopolun l\u00f6ytymist\u00e4 ja opintoihin sitoutumista. Hankkeen kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, heid\u00e4n vanhempansa sek\u00e4 nuorten parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset.<\/p>\n Lue artikkeli CONNEXTin verkkosivuilta.<\/a><\/p>\n <\/p>\n Pelillisyyden hy\u00f6dynt\u00e4minen oppimisessa ja toisaalta omien voimavarojen l\u00f6yt\u00e4misen tai ryhm\u00e4ytymisen tukena on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosikymmenin\u00e4. Vaikka pelaamiseen voi liitty\u00e4 ongelmia, my\u00f6s sen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Viime vuosina pelillisyytt\u00e4 on valjastettu ty\u00f6v\u00e4lineeksi my\u00f6s mielenterveysty\u00f6n ammattilaisille. Pelaaminen l\u00e4pileikkaa suomalaisen yhteiskunnan Pelit ja pelillisyys ovat osa l\u00e4hes jokaisen suomalaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ainakin jossain muodossa. Kaikki erityyppiset pelimuodot mukaan lukien […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":702,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[1101,1103,927,1105,799],"class_list":["post-2356","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-connext","tag-digitaaliset-pelit","tag-mielenterveys","tag-pelaaminen","tag-pelit"],"acf":[],"yoast_head":"\n\n
\n
Maahanmuuttajat ja pelillisyys<\/h2>\n
\n
Kirjoittaja<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n
\n