Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksesta tehdyt selvitykset korostavat, ett\u00e4 tulevaisuudessa yrityksiss\u00e4 tarvitaan yh\u00e4 monipuolisempaa osaamista. Yksinkertaisimmillaan monipuolinen osaaminen on mahdollista taata, jos yrityksen henkil\u00f6st\u00f6 on ominaisuuksiltaan – kuten sukupuoleltaan – mahdollisimman monimuotoista.\u00a0 Monimuotoinen ty\u00f6yhteis\u00f6 on usein my\u00f6s ty\u00f6ilmapiirilt\u00e4\u00e4n ja -hyvinvoinniltaan parempi kuin homogeeninen. T\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toki tulevaisuudessakin ammattitaidolla, johon sukupuoli ei vaikuta, mutta jos ala on vahvasti eriytynyt tiettyyn sukupuoleen, onko erilainen osaaminen ja ammattitaito silloin tarpeeksi monipuolisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n
Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekninen ala on tutkimusten mukaan selke\u00e4sti miesvaltainen. Alalla ty\u00f6skentelevist\u00e4 vain noin joka kymmenes ty\u00f6ntekij\u00e4 on nainen.<\/span>1<\/span><\/sup> Erityisen huolestuttavaa on se, ett\u00e4 samaan aikaan miesten ja naisten arvioissa on huima ero siin\u00e4, miten eri sukupuolet kokevat tasa-arvon toteutumisen yhteiskunnassa<\/span>2<\/span><\/sup>. Miehet uskovat naisia yleisemmin, ett\u00e4 sukupuolten tasa-arvo on jo toteutunut: miehist\u00e4 45 % arvioi, ett\u00e4 naiset ja miehet ovat yhteiskunnassa tasa-arvoisia, kun naisista n\u00e4in arvioi vain 20 %. Ja kas, milt\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n esitysteknisell\u00e4 alalla? Miehet palkkaavat produktioihin useammin vanhoja tuttujaan – siis miehi\u00e4 – ja naiset joutuvat todistelemaan osaamistaan kaksin verroin miehiin verrattuna tullakseen tunnustetuksi tasavertaisena kollegana.3<\/sup><\/span><\/p>\n Vaikka lain mukaan<\/span>4<\/span><\/sup> jokaisella ty\u00f6nantajalla on velvollisuus edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevaa tasa-arvosuunnitelmaa edellytet\u00e4\u00e4n vain yrityksilt\u00e4, jonka palveluksessa olevan henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalle laki j\u00e4tt\u00e4\u00e4kin miehen ment\u00e4v\u00e4n aukon. Alan yritykset ovat usein kooltaan pieni\u00e4 tai ty\u00f6suhteet ovat alan suhdanteita mukaillen ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, niin ett\u00e4 lain tuomaa velvoitetta tasa-arvosuunnitelman tekoon ei useinkaan ole. Toisaalta alan voi n\u00e4hd\u00e4 toimivan alustatalouden tavoin: yritykset muodostavat ekosysteemej\u00e4, joissa velvoitteiden rajat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Lis\u00e4ksi ty\u00f6nteon muodot alalla ovat moninaisia ja ep\u00e4tyypilliset ty\u00f6suhteet tyypillisimpi\u00e4. Koetut vaikutusmahdollisuudet mahdollisiin ep\u00e4kohtiin ovat kuitenkin yhteydess\u00e4 juuri ty\u00f6suhteen muotoon. Tasa-arvo ei toteudu lainkaan samalla tavoin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa, tuntity\u00f6sopimuksilla, apurahoilla tai freelancerina itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vill\u00e4 kuin ty\u00f6ehtosopimuksen alaisessa vakinaisessa palkkaty\u00f6ss\u00e4<\/span>5<\/span><\/sup>.<\/span><\/p>\n Esimerkiksi teatterialaa koskevat Teatteritilastojen palkkatiedot j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ulkopuolelle kaikki eripituisissa ja -muotoisissa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ja heid\u00e4n ansiotasojensa erot. <\/span><\/p>\n Teatteritilastojen mukaan vakinaisesti kiinnitettyjen henkil\u00f6iden joukossa naisten ja miesten palkkaero oli 9 % kun kyse on tekniikan henkil\u00f6kunnasta ja johtajista. Aiemmat freelancereita koskevat selvitykset kertovat kuitenkin Teatteritilastoja suuremmista palkkaeroista ja palkkaep\u00e4tasa-arvosta naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4<\/span>6<\/span><\/sup>.<\/span><\/p>\n Teatterialalla tasa-arvon edist\u00e4miseen on sent\u00e4\u00e4n tartuttu aktiivisesti ja muutosta on jo havaittavissa. Suomen teatterit ry on luonut teattereiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman7<\/span><\/sup>, jota se suosittelee kaiken kokoisille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen organisaatioille pohjaksi tasa-arvoty\u00f6h\u00f6n.<\/span><\/p>\n Miesvaltaisuutta ollaan kitkem\u00e4ss\u00e4 pois my\u00f6s puheesta. Teatterialalle neuvoteltavaan seuraavaan ty\u00f6ehtosopimukseen ammattinimikkeet tullaan muuttamaan sukupuolineutraaleiksi8<\/span><\/sup>. T\u00e4ll\u00f6in ammattinimikkeist\u00e4 esimerkiksi \u00e4\u00e4ni<\/span>miehet<\/span>, valo<\/span>miehet<\/span> tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/span>miehet<\/span> tekisiv\u00e4t tilaa muutkin sukupuolet salliville \u00e4\u00e4ni-, valo- tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/span>teknikoille<\/span>.<\/span><\/p>\n Tapahtuma-alalta t\u00e4m\u00e4n tyyppiset avaukset kuitenkin viel\u00e4 puuttuvat tai ainakaan julkisia ulostuloja tasa-arvoty\u00f6st\u00e4 ei ole kuultu. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, kuka ottaa ensimm\u00e4isen\u00e4 hatun p\u00e4\u00e4st\u00e4, sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tasa-arvoty\u00f6n osaksi yrityksen kilpailustrategiaa ja alkaa aktiivisesti avaamaan alan ovia naisille, kuten herrasmiehilt\u00e4 sopisi odottaa.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tasa-arvo rakentuu paitsi sukupuolijakauman tasaamisesta ja palkkatasa-arvosta, my\u00f6s esimerkiksi tasa-arvoisista mahdollisuuksista edet\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 johtaviin asemiin. Tasa-arvon edist\u00e4misess\u00e4 alan laadukkaan koulutuksen tarjoaminen nouseekin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rooliin.<\/p>\n Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan t\u00e4ydennyskoulutusta kehitt\u00e4v\u00e4 Metropolian StageRight-hanke selvitti9<\/span> syksyll\u00e4 2019 alan koulutus- ja osaamistarpeita. Kartoituksen mukaan alan koulutustaso on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin alhainen. Kyselyn 310 vastaajasta 63 %:lla on vain perus- tai toisen asteen koulutus. Kyselyss\u00e4 vastaajan sukupuoli j\u00e4tettiin kuitenkin kysym\u00e4tt\u00e4, koska\u00ad alan koulutustarpeiden selvitt\u00e4misen kannalta sill\u00e4 ei katsottu olevan merkityst\u00e4. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s se, ett\u00e4 kukaan ei j\u00e4tt\u00e4isi kyselyyn vastaamatta sukupuolen vuoksi, vaan vastaajalle tarjottiin anonymiteetti my\u00f6s t\u00e4lt\u00e4 osin. Toisaalta t\u00e4st\u00e4 seurasi se, ett\u00e4 kyselyn tulokset eiv\u00e4t nyt kerro, onko miesten ja naisten koulutustasoissa tai heid\u00e4n itse arvioimassaan osaamisessa eroa sukupuolten v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto vaikuttaa positiivisesti sek\u00e4 henkil\u00f6n ty\u00f6llisyyteen, ett\u00e4 ansiotasoon. Esitystekniikka-alan naisv\u00e4hemmist\u00f6n kannalta erityisen kiinnostavaa on se, ett\u00e4 yleisesti ammattikorkeakoulutuksen vaikutus ansiotasoon ja ty\u00f6llisyyteen on suurempi nuorilla naisilla kuin nuorilla miehill\u00e4. My\u00f6s ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vaikutukset ovat keskim\u00e4\u00e4rin suuremmat naisilla kuin miehill\u00e4.<\/p>\n Alalle valmistavan koulutuksen lis\u00e4ksi eri el\u00e4m\u00e4ntilanteiden mukaan joustavan t\u00e4ydennyskoulutuksen avulla voidaan taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan my\u00f6s ty\u00f6urien varrella. T\u00e4ydennyskoulutuksella voidaan vaikuttaa erityisesti siihen, ett\u00e4 my\u00f6s alalla ty\u00f6skentelev\u00e4t naiset voivat monipuolistaa ty\u00f6uriaan ja p\u00e4tev\u00f6ity\u00e4 tulevaisuudessa vaativimpiin teht\u00e4viin.<\/span><\/p>\n Koulutukseen p\u00e4tee samat lainalaisuudet kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Homogeeninen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 altistaa poteroitumiselle ja mahdollistaa vain saman py\u00f6r\u00e4n keksimisen aina uudelleen. Vastaavasti homogeeninen koulutusymp\u00e4rist\u00f6 luo yksipuolista osaamista, kun taas heterogeeninen ymp\u00e4rist\u00f6 luo uutta osaamista, mahdollistaa vertaisoppimisen ja uusien, parempien k\u00e4yt\u00e4nteiden synnyn. Sukupuolten moninaisuus ja tasa-arvo on yksi t\u00e4rkeist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista kaiken muun moninaisuuden joukossa, jota kouluttajien tulisi vaalia: jokaisella lukukaudella, opintojaksolla ja opetuskerralla kyseenalaistaen omat rutiinit ja asenteet.<\/span><\/p>\n StageRight on Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama esitystekniikka-alan t\u00e4ydennyskoulutusta kehitt\u00e4v\u00e4 hanke. StageRight-hanke alkoi kes\u00e4kuussa 2019 ja se p\u00e4\u00e4ttyy alkuvuodesta 2021. Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta saavana hankkeena my\u00f6s StageRightilta edellytet\u00e4\u00e4n sukupuolten tasa-arvon huomioimista ja edist\u00e4mist\u00e4 toiminnassaan.<\/span><\/p>\n StageRight-hanke ty\u00f6skentelee aktiivisesti alan osaamisten kartoittamiseksi ja tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin vastaavan t\u00e4ydennyskoulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseksi. Tuomalla alalla vaadittavia taitoja ja osaamisia n\u00e4kyv\u00e4ksi voidaan lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 alalla ty\u00f6skentely ei ole kiinni sukupuolesta. Vuonna 2020 hanke pilotoi 60 opintopisteen laajuista esitystekniikan ammattikorkeakouludiplomikoulutusta kahdelle eri ryhm\u00e4lle. StageRight-hankkeen diplomikoulutuksiin hakeneista sek\u00e4 koulutuksiin valituista noin viidennes on naisia.<\/span><\/p>\n Kirjoittajat<\/b><\/p>\n Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun StageRight-hankkeen henkil\u00f6kuntaa.<\/span><\/p>\n Kiika Sarpola<\/b> ty\u00f6skentelee StageRight-hankkeen projektikoordinaattorina. H\u00e4n on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sek\u00e4 tradenomi, ja h\u00e4n on toiminut monipuolisissa tapahtumia, koulutusta, viestint\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 kulttuurialalla.<\/span><\/p>\n Tero Aalto<\/b> on hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja freelancer valo- ja erikoistehostesuunnittelija. H\u00e4n on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja opettaja. H\u00e4nell\u00e4 on kokemusta tapahtumista ja teatterissa yli 300 eri tuotannosta.<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n 1 ja 3 <\/span>Pietil\u00e4, Noora 2019.<\/span>\u201dSaisko pari ukkoa t\u00e4nne!\u201d – Miesvaltaisuudesta esitys- ja teatteritekniikan alalla<\/span>. Metropolia Ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6, aukeaa theseus.fi -sivulle.<\/span><\/a><\/p>\n 2 <\/span>Tilastokeskus 2018. <\/span>Sukupuolten tasa-arvo Suomessa, PDF-aineisto, aukeaa Stat.fi -sivulle.<\/span><\/a><\/p>\n 4 <\/span>Laki naisten ja miesten v\u00e4lisest\u00e4 tasa-arvosta 609\/1986<\/span>., aukeaa Finlex.fi -sivulle.<\/span><\/a><\/p>\n 5-6 <\/span>Teatterin tiedotuskeskus Tinfo 2019. <\/span>Valta, vastuu, vinoumat. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esitt\u00e4viss\u00e4 taiteissa, PDF-aineisto aukeaa tinfo.fi -sivulle<\/span>.<\/span><\/a><\/p>\n 7 <\/span>Suomen Teatterit ry 2020. <\/span>Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, aukeaa suomenteatterit.fi -sivulle.<\/span><\/a><\/p>\n 8 <\/span>Pietil\u00e4, Noora 2020. <\/span>Saisko pari ukkoa t\u00e4nne? Artikkeli Teatteri- ja mediaty\u00f6ntekij\u00f6iden liiton Meteli-verkkolehdess\u00e4 28.1.2020, aukeaa teme.fi -sivulle.<\/span><\/a><\/p>\nTasa-arvoty\u00f6n haasteet esitystekniikka-alalla<\/h2>\n
Koulutus tasa-arvon edist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h2>\n
StageRight-hanke<\/h2>\n