{"id":2305,"date":"2020-03-31T00:00:00","date_gmt":"2020-03-30T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2020\/03\/31\/henkilostotuottavuus-tulevaisuuden-johtamisvaade\/"},"modified":"2024-10-01T12:47:18","modified_gmt":"2024-10-01T09:47:18","slug":"henkilostotuottavuus-tulevaisuuden-johtamisvaade","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2020\/03\/31\/henkilostotuottavuus-tulevaisuuden-johtamisvaade\/","title":{"rendered":"Henkil\u00f6st\u00f6tuottavuus –\u00a0tulevaisuuden johtamisvaade"},"content":{"rendered":"

Henkil\u00f6st\u00f6tuottavuus kuvaa sit\u00e4, miten ty\u00f6ntekij\u00e4t saadaan toimimaan tuottavasti ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa osaamistaan. Hyv\u00e4n johtamisen avulla poistetaan tuottavuuden esteit\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden tuottavuuspotentiaalia. Hyv\u00e4 johtaminen huomioi ty\u00f6ntekij\u00f6iden inhimillisen p\u00e4\u00e4oman, ruokkien yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden tunnevoimavaroja ja voimistaen koko ty\u00f6yhteis\u00f6n kollektiivista, sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. Tuottavuus ei ole ainoastaan yksityisen sektorin huolenaihe. Esimerkiksi valtiovarainministeri\u00f6 on kiinnitt\u00e4nyt huomiota tuottavuuteen, my\u00f6s julkisella sektorilla (Hetem\u00e4ki 2019) Terveystalon 2015 tutkimuksen mukaan ratkaisu l\u00f6ytyy ty\u00f6hyvinvoinnista: panostus henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvointiin maksaa itsens\u00e4 takaisin 6-kertaisena (Terveystalo 2015).<\/p>\n

Hyv\u00e4st\u00e4 ihmisten johtamisesta syntyy organisaatioille kilpailuetua. Hyv\u00e4 ihmisten johtaminen tarkoittaa inhimillisen p\u00e4\u00e4oman johtamista, ei siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6roolien m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, kiinnostusta rakenteisiin, tai toiminnan m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 ohjaamista ja seurantaa vaan jokaikisen ty\u00f6ntekij\u00e4n erityistarpeiden huomioimista.<\/p>\n

Johdetaan pehmeit\u00e4 arvoja ja tunnevoimavaroja<\/h2>\n

Johtamisella paikataan osaamisaukkoja ja johdetaan osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Uusi johtamisvaatimus on johtaa tunteita, tunnevoimavaroja ja pehmeit\u00e4 arvoja tavalla, joka saattaa yksil\u00f6t henkiseen kasvuun. Nyky\u00e4\u00e4n tutkijat suosittavat panostamista ty\u00f6n imuun ja sosiaalisesti toimiviin tilanteisiin. Esimiehen tulisi huolehtia ihmisten viihtymisest\u00e4, unohtamatta kuitenkaan perinteisempi\u00e4 suoriutumiseen liittyvi\u00e4 vaatimuksia.<\/p>\n

Hyv\u00e4 johtaminen kytkeytyy ty\u00f6ntekij\u00f6iden emootioihin. Henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvointiin panostaminen tarkoittaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisen kasvun tukemista ja tunteiden huomioimista. Jos halutaan saavuttaa henkil\u00f6kohtaista kasvua, panostetaan ihmissuhdeosaamisesta rakentuvaan p\u00e4\u00e4omaan.<\/p>\n

Johtamistutkimus on jo pitk\u00e4\u00e4n keskittynyt johtamistyyleihin ja miten ne vivuttavat organisaation toimintaa. Esimiesten viestint\u00e4taidot nostetaan yh\u00e4 useammin keski\u00f6\u00f6n, ja tutkimuspuolella t\u00e4m\u00e4 on tuottanut monenlaisia esimiesten viestint\u00e4tyylien m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Trendej\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4 tulee ja menee, mutta taustalla on kuitenkin hyv\u00e4t tunnetaidot ja tunne\u00e4ly, joita hyv\u00e4ss\u00e4 esimiesty\u00f6ss\u00e4 kaivataan.<\/p>\n

Tarve sovun johtamiseen<\/h2>\n

Suomessa on ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 konflikteja enemm\u00e4n kuin Euroopassa yleens\u00e4.\u00a0 Esimiehill\u00e4 on moraalinen vastuu huolehtia ty\u00f6paikan harmoniasta ja sovusta. Hyv\u00e4 johtaminen onkin samalla my\u00f6s sovun johtamista.<\/p>\n

Haastavat esimiestilanteet liittyv\u00e4t usein muutosjohtamiseen; alisuoriutumiseen\u00a0 puuttumiseen ja konfliktien ratkomiseen. Ty\u00f6paikan ongelmat haastavatkin erityisesti esimiehen vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Tarvitaan my\u00f6s autenttista, aitoa johtamista, joka huomioi eri osapuolten n\u00e4kemykset ja ottaa ne huomioon ristiriitojenkin ratkaisussa.<\/p>\n

Osataan johtaa itse\u00e4 ja muita<\/h2>\n

Hyv\u00e4 esimies on sosio-emotionaalisesti taitava. Esimiehisyyteen kuuluu positiivisen palautteen antamisen taito ja kriittisen palautteen vastaanottamisen taito. Esimiehisyyteen kuuluu ik\u00e4vien asioiden viestiminen rohkeasti kasvokkain, innostaminen ja muiden motivoiminen.<\/p>\n

Taitavaan esimiesty\u00f6h\u00f6n kuuluu halu toisen ihmisen kohtaamiseen. Sosiaaliseen \u00e4lyyn ja systeemi\u00e4lyyn kuuluvat sosiaaliset taidot ja sosiaalinen tietoisuus sek\u00e4 tunne\u00e4lyk\u00e4s johtaminen. Hyv\u00e4 esimies on taidokas itsens\u00e4 johtaja, jonka itsemotivointi, itsehallinta ja itsetuntemus voimaannuttavat ja laajenevat arvoina itselle.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimies uskoo positiiviseen ja yhteiseen hyv\u00e4\u00e4, l\u00e4hestulkoon loputtomasti. Liikkumista ep\u00e4mukavuusalueilla auttaa ep\u00e4onnistumisten siet\u00e4minen ja niiden kohtaaminen oppimiskokemuksina. Hyv\u00e4\u00e4n esimiehisyyteen kuuluu turvallisuuden tunteet ja puolustautumistarpeen v\u00e4hent\u00e4misen taito. Hyv\u00e4\u00e4n suoritukseen saattaa esimiehen kyky ruokkia muiden kasvua\u00a0 ja innostuksen johtaminen.<\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvointi – keino lis\u00e4t\u00e4 tuottavuutta<\/h2>\n

Metropolia AMK ja Saimaan AMK Tuottavasti moninainen ja Mikko-hankkeen loppuseminaarissa Ty\u00f6hyvinvointi – keino lis\u00e4t\u00e4 tuottavuutta (10.3.2020) k\u00e4siteltiin ty\u00f6hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehitt\u00e4mist\u00e4. Seminaarissa henkil\u00f6st\u00f6tuottavuus oli l\u00e4pi kulkeva teema. Seminaarissa julkaistiin my\u00f6s hankkeiden ty\u00f6kirja.<\/p>\n