{"id":2285,"date":"2020-01-13T00:00:00","date_gmt":"2020-01-12T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2020\/01\/13\/painovoimaa\/"},"modified":"2024-10-01T12:47:21","modified_gmt":"2024-10-01T09:47:21","slug":"painovoimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2020\/01\/13\/painovoimaa\/","title":{"rendered":"Painovoimaa!"},"content":{"rendered":"

\u201d<\/span>Alles l\u00e4\u03b2t sich bedrucken \u2212 ausser Wasser<\/span><\/i>\u201d <\/span>(Printed Interiors 2018, 20)<\/span><\/i><\/p>\n

Tulevaisuus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n digitaalinen. Kun monella ansioty\u00f6 on sidottu yksinomaan tietokoneisiin ja n\u00e4ytt\u00f6ihin, vaikuttavia el\u00e4myksi\u00e4 ja vapaa-ajan vaihtoehtoja haetaan muualta. Digitaaliselle el\u00e4m\u00e4lle halutaan vastapainoa. Siksi heiluriliike on l\u00e4htenyt liikkeelle ja monet yritykset hakevat verkkon\u00e4kyvyyden lis\u00e4ksi erottautumista graafisella muotoilulla, korkeatasoisella esillepanolla ja liiketoimintaa tukevalla viimeisen p\u00e4\u00e4lle mietityll\u00e4 painotuoteperheell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Jo \u00e4\u00e4nikirjojen r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen suosio on ollut merkki muutoksesta. Nyt on alkanut silti vastatulia sytty\u00e4 my\u00f6s t\u00e4lle ilmi\u00f6lle. \u201dKirjallisuutemme yksinkertaistuu ja tyhmistyy \u00e4\u00e4nen ylivallan alla\u201d, kirjoitti Laura Lindstedt Helsingin Sanomien uudenvuoden kirjailijapuheenvuorossa. H\u00e4n jatkoi: \u201dTarvitsemme ajatusta tulevaisuudesta yht\u00e4 paljon kuin tarvitsemme tulevaisuutta. Samoin tarvitsemme ajatusta kirjasta \u2013 k\u00e4sin kosketettavasta, talletettavasta ja eteenp\u00e4in annettavasta \u2013 yht\u00e4 paljon kuin tarvitsemme kirjallisuutta\u201d.[i]<\/span><\/p>\n

Kohta siis edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t uudelleen painetun kirjallisuuden, paperisten lehtien, julkaisujen, tutkimusraporttien ja kuvastojen lumon. Heiluriliike voimistuu, kun suuret kuluttajajoukot tulevat siihen mukaan. Emmek\u00e4 koskaan tied\u00e4, min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen viedyst\u00e4 verkkop\u00e4\u00e4telukemisesta l\u00f6ytyy sellaisia terveyshaittoja, ett\u00e4 kyseisten v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on pakko rajoittaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Sanoilla on v\u00e4li\u00e4<\/h2>\n

Graafisen teollisuuden, printtimedian ja siihen liittyvien palvelujen tulevaisuuden kannalta ei ole siksi yhdentekev\u00e4\u00e4, millaisia mielikuvia alasta viljell\u00e4\u00e4n ja millaisia osaajia suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n koulutetaan. Painetun median mahdollisuudet ulottuvat el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hes joka tilanteeseen ja luovat harmaaseen arkeen h\u00e4iv\u00e4hdyksen taikavoimaa. Painotuotteisiin liittyy positiivisia mielleyhtymi\u00e4: ulkomailla puhutaan usein printin lumosta (<\/span>the fascination of print<\/span><\/i>), jota olisi syyt\u00e4 Suomessakin nostaa enemm\u00e4n esiin.<\/span><\/p>\n

\"Printti
Fluoresoivat painov\u00e4rit toteutettu seripainotekniikan avulla.<\/figcaption><\/figure>\n

Printtimedian mahdollisuudet ovat l\u00e4hes rajattomat. Kuvassa fluoresoivien painov\u00e4rien luovaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toteutettuna seripainotekniikan avulla.\u00a0<\/span>Miltei mille tahansa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuviteltavissa oleville alustalle tai materiaalille voidaan painaa.[ii] Uusia mahdollisuuksia otetaan jatkuvasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi saksalainen painotalo Koenig & Bauer [iii] on kuvannut printin maailmaa osuvasti n\u00e4in:<\/span><\/p>\n

Emme tied\u00e4 mit\u00e4 ja mille huomenna painetaan. Kukaan ei tied\u00e4. Mutta varmaa on, ett\u00e4 painotuotteet tekev\u00e4t maailmastamme sen millainen se on: ihmisten, kuluttajien, potilaiden, taiteilijoiden, ty\u00f6nantajien, erilaisten painotekniikoiden ja niihin uskovien sijoittajien, vuosisatojen ajan printin tarinaa eteenp\u00e4in vieneiden ja sen tulevaisuuden muovaamista jatkavien pioneerien maailman. Se on maailma, jota luodaan uusiksi koko ajan. Kiehtovana, el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja moneksi taipuvana<\/span>!<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Tulevaisuuden johtajat, yritt\u00e4j\u00e4t, ty\u00f6ntekij\u00e4t, kehitt\u00e4j\u00e4t ja tutkijat ovat parhaillaan kasvamassa eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Kuitenkin graafisen tekniikan insin\u00f6\u00f6rikoulutus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen loppunut Suomesta. Aalto-yliopisto lopetti sen jo vuosia sitten, ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuivat Suomen viimeiset graafisen tekniikan insin\u00f6\u00f6rit vuonna 2017, sill\u00e4 korkeakoulutukseen kohdistettujen budjettileikkauksten my\u00f6t\u00e4 t\u00e4st\u00e4 erikoisalasta oli luovuttava.[iv]<\/span><\/p>\n

Kehityksen suunnan on kuitenkin k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4 painoalalle my\u00f6nteisemm\u00e4ksi 2020-luvulle tultaessa. \u201dPrint is not dead\u201d, kuten maailman johtavassa printtimedian korkeakoulussa julistetaan.[v] Painotekniikat ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin, ja ilmastonmuutoskeskustelun tulokset voivat lopulta k\u00e4\u00e4nty\u00e4 paperiteollisuudelle ja printtimedialle suosiollisiksi.[vi] <\/span><\/p>\n

\"Paperi
Perinteinen painotekniikka pit\u00e4\u00e4 pintansa ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/figcaption><\/figure>\n

Painovoimaa! -tutkimus julkaistu alan kehitt\u00e4misen tueksi<\/h2>\n

Media-alan tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahan turvin on Metropolia Ammattikorkeakoulussa valmistunut tutkimus tarvittavista toimenpiteist\u00e4 ja ehdotus tiekartaksi osaamisen turvaamiseksi Suomessa. <\/span><\/p>\n

Tutkimus on julkaistu korkeakoulun julkaisusarjassa nimell\u00e4 Painovoimaa<\/strong>! Selvitys graafisen alan insin\u00f6\u00f6riosaamistarpeista sek\u00e4 koulutuksen houkuttelevuuden, kansainv\u00e4listymisen ja yhteisty\u00f6rakenteiden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 (aukeaa Theseus.fi -sivustolle). <\/a><\/span>\u00a0<\/span>Se on t\u00e4rke\u00e4 edellytys jatkotoimien suunnittelulle, jos graafisen tekniikan insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 halutaan kouluttaa ja nuoria houkutella alalle.<\/span><\/p>\n

Painovoimaa! <\/strong>-julkaisussa luodaan katsaus graafisen alan ja aiemman graafisen tekniikan insin\u00f6\u00f6rikoulutuksen kohtaamiin muutoksiin ja haasteisiin. Tieto on koottu <\/span><\/p>\n